Olen silloin tällöin kasvattanut siemenistä kuukausimansikkaa. Se on kyllä monivuotinen, mutta kun kasvusto vanhenee, se ränsistyy ja satokin vähenee. Nyt, kun saimme lapsenlapsen, tämä jatkuvasatoinen kasvi tuli taas mieleeni. Kokeilin istuttaa esikasvatetut taimet tänä keväänä mansikkamuoviin ja hyvin ovat siinä menestyneet. Jotakin katetta on hyvä joka tapauksessa käyttää.

Koska kesä on ollut lämmin, taimet ovat puuhistuneet hienosti ja Mikael on jo saanut monta pientä jälkiruokamansikkaa. Juuri sopivan kokoisia pieneen suuhun! Odotan ensi kesää, kun pikkuinen voi mennä etsimään mansikkamummun kasvimaan reunasta mansikoita ihan itse!

Tätä sievää, matalaa hyötykasvia voi hyvin kasvattaa vaikka kukkapenkin reunakasvina. Meillä sitä on kasvanut myös ruukuissa sekä matalissa kukkalaatikoissa. Ruukkujen talvehdittamisesta en muista, mutta taisi olla niin, että siirsin kasvimaalta valmiita taimia aina keväällä uusiin paikkoihin. Kun maahan kuitenkin putoaa marjoja, syntyy myös siementaimia. Muitakin lajeja on, mutta meillä kasvussa on jo vuosia ollut Rügen (Kiitos, Hannah, kirjainneuvosta!) Se ei tee rönsyjä, viihtyy auringossa mutta itää pimeässä. Kypsissä marjoissa maku on hyvä, samanlainen kuin ahomansikassa tai metsämansikkajugurtissa. On mukavaa löytää naposteltavaa pihalta vielä syys-lokakuussakin!