Heliotrooppi on vanha, perinteinen ryhmäkasvi, tosin se ei taida olla kovinkaan tunnettu. Olen joskus kasvattanut sitä siemenistä, mutta tänä kesänä hankin muutaman taimen (heräteostona) kukkakaupan kesäkukkien loppuunmyynnistä. Tuoksu on ihana!!! Istutin ne koriin pihan vesipisteen työpöydälle ja tulen aina iloiselle mielelle, kun hommailen jotakin siinä tuoksupilvessä.

Perhosetkin rakastavat tätä violettia työpöydän kaunistusta, joka pukkaa uutta kukkaa tomerana. Kunhan vaan poistaa heti ne kuihtuneet kukat! Ostaessani taimissa ei muuta ollutkaan kuin entisiä kukkia – vähän jo emmin koko hankintaa. Mutta ei ole tarvinnut katua: Kun leikkasin kuivat kukinnot pois ja annoin silloin tällöin vaaleanpunaista lannoitevettä, niin kukinta alkoi uudelleen. Luin juuri, että taimia voi yrittää talvehdittaa viileässä ja valoisassa, ja meillähän on tuo ihanteellinen lasikuisti. Kokeillaan! Koska heliotrooppi on hallanarka, kori on muistettava siirtää sisätiloihin tarpeeksi ajoissa.

Kirjoittelu on ollut vähän jumissa, kun muunlaiset työt ovat olleet nyt etusijalla. Esimerkiksi viikonlopun harvinainen sukulaistapaaminen: Eno oli täyttänyt 80 vuotta ja serkkuni järjesti sisarusten – äitini ja enoni – tapaamisen. Sukulaispoika lähti Ruotsinkylästä, Loviisan läheltä, kuskiksi, ja niinpä isosisko ja pikkuveli näkivät toisensa meillä liki 30 vuoden jälkeen. Siinäpä sitten juhlittiin syntymäpäiväsankaria jopa siipirataslaivaristeilyn kera. Ja tietenkin hyvien ruokien ja synttärikakkukaffeiden! Olihan meitä kuitenkin jonkinmoinen sukulaisjoukko koossa. Ja terveiset myös Ritvalle Jyväskylään: Kiitokset mukavasta illasta, paprika-kurkkusäilykettä on jo tehty! Nam nam…

Jälkikirjoitus 5.5.2012.  Kokeilin tosiaan heliotroopin talvetusta viileällä lasikuistilla. Se onnistui mukavasti ja nyt ruukussa on nupussa oleva, tanakka ja tuuhea heliotrooppi!

P.S. 22.3.2013 Katsohan kuva 2-vuotiaasta, nupussa olevasta hyvin talvehtineesta kasvista täältä.