Jos puutarhan suunnittelussa otetaan mallia luonnosta, niin silloin tarvitaan, puiden ja pensaiden lisäksi, eri aikoihin kukkivia ja toistensa lomassa kasvavia perennoja ja kukkasipuleita. Kokoelmaa voi vielä mainiosti täydentää erilaisilla yksivuotisilla siemenkukilla. Meillä menestyviä ja heti toukokuussa kukkivia perennoja löytyy useita, kuten esimerkiksi kevätvuohenjuuret ja tarhakylmänkukat. Keväisistä kukkasipuleista löytyy laaja kirjo hyvin aikaisia lajikkeita ja osan kukinta-aika saattaa ajoittua keskikesään. Narsissit ovat hyvin kestäviä ja niiden ei aina tarvitse olla keltaisia, vaan valkokukkaisia löytyy myös hyvin vanhoistakin lajikkeista. Narsissit eivät kuulu myyrien suosikkilistalle.

Erilaiset laukat ovat näyttäviä ilmestyksiä. Isompien laukkojen, kuten ukko- tai jättilaukan, sipuleita voi piilottaa perennapenkkiin säännöllisen epäsäännöllisesti sinne tänne korkeuksiin kurottamaan. Toinen vaihtoehto on tehdä kokonaan oma ryhmä. Kaunein lopputulos molemmissa tapauksissa on mielestäni se, että sipuleita on useampia, vähintään kymmenen kappaletta.

Rakastettujen kurjenpolvien laaja lajikekirjo on jaoteltu matala- ja korkeakasvuisiin. Niitä yhdistelemällä syntyy kaunis kurjenpolvimatto. Kyläkurjenpolvi ‘Delft Blue’ tuo särmää lähes yksiväristen lajitoverien joukkoon. Samantyyppistä väritystä löytyy myös muilla lajikenimillä.

Kaukasiantörmäkukat aloittavat kukintonsa heinäkuussa ja jatkavat sitä syyskuun lopulle saakka. Nuoret taimet talvehtivat usein paremmin kuin vanhat ja suosittelisinkin jakamaan ne muutaman vuoden välein.

Unikot ovat kukkiessaan aina yhtä upeita. Eri unikkolajikkeita löytyy niin paljon, että jo pelkästään niistä voisi rakentaa puutarhaan aivan oman alueen. Osa unikoista kukkii jo alkukesästä, osa koko kesän ja loppukesäänkin jää vielä ihasteltavaa. Yksi perenna-alueeni kuningattarista on ‘Royal Wedding’ tarhaidänunikko.

Kaunopunahatut keräävät kukkiessaan sankoin joukoin perhosia ympärilleen. Talvenkesto on hiven huonompi kuin monilla muilla perennoilla, mutta sen parantamiseen sopiikin mainiosti sama ohje kuin edellä mainitulle kaukasiantörmäkukalle. Suosituin lajike on hyvin pystykasvuinen ja ainakin osin siitä syystä palkittu ‘Magnus’.

Mikä ihana väriyhdistelmä! Syysasterit ovat loppukesän kukkijoita, kuten nimikin jo kertoo. Ne kannattaa istuttaa lämpimälle paikalle, että ehtisivät kukkia ennen talven tuloa. Osa lajikkeista on myös kerrottukukkaisia, ‘Marie Ballard’ on loppukesän kaunotar.

Istutin edellissyksynä perennapenkkiini runsaasti erilaisia astereita. Aikaisen talventulon vuoksi myöhäisimmät niistä eivät ehtineet ensimmäisenä syksynään avaamaan kuin muutaman nupun kukaksi asti, mutta ne olivat sitäkin odotetumpia tapahtumia! Varjoasterit aloittivat hyvissä ajoin ensimmäiset kukintansa ja veivät samalla sydämeni. Uusia kukkia tuli koko ajan lisää ja yhdessä hopeamarunan kanssa ne muodostivat niin uskomattoman herkän yhdistelmän, jota loppukesän ilta-auringon lempeät säteet vielä korostivat.

Tätä on puutarha parhaimmillaan. Se hoitaa meitä yhtä paljon, kuin me hoidamme sitä. Ihanaa puutarhakesää!

/Tarja

Aika pian on taas uuden kasvukauden alku ja jos aikomuksissasi on uudistaa vanhaa tai rakentaa kokonaan uutta puutarhaa, niin kerron tässä muutamia esimerkkejä pensaista ja puista, joiden kanssa yhteistyö yleensä sujuu mutkattomasti.

Syreenin kukinta-aika on meistä monelle yksi kesän kohokohdista. Kookkaat syreenipensaat kannattaa istuttaa ainoastaan isoille tonteille, joissa ne saavat kasvaa vapaasti aidanteena ja kukkia runsaina. Vanhoja pensaita uudistetaan leikkaamalla pelkästään paksuimpia oksia poikki tyvestä saakka, jolloin ne lähtevät versomaan uusia. Pienemmille pihoille valitsisin vaikkapa rungollisen ja valkokukkaisen ‘Holger’-isabellansyreenin.

Värikkyyttä koko kesäksi saa erilaisista heisiangervolajikkeista. Vihreälehtinen lännenheisiangervo on nopeakasvuinen peruslaji, joka sopii mainiosti aidanteeksi. Siitä on jalostettu runsaasti erisävyisiä ja -kokoisia lajikkeita limenvihreistä erilaisiin punaisen sävyihin ja mukana on muutama myös todella tummalehtinen. Näistä saa helposti istutuksiin kontrastia ja katseenvangitsijoita. Kukinta on melko vaatimaton, mutta se onkin tässä tapauksessa toisarvoinen asia.

Jasmikkeita on meillä kasvatettu jo 1800-luvun lopulta lähtien ja niitä ei voi olla huomaamatta pihoissa ja puutarhoissa kukinta-aikaan eli kesä-heinäkuun taitteessa. Jasmikkeet ovat pääosin kookkaita pensaita, mutta pikkujasmike mahtuu myös pikkupihaan ja se on kiva perennaistutuksiin yhdistettynä. Sen kukinta tuoksuu valloittavasti ahomansikalle.

Omilla juurillaan kasvavat pensasruusut eivät tarvitse edes erityistä talvisuojausta ja ne kukoistavat vuosikymmeniä paikallaan. Kukkiessaan ne levittävät laajasti ympärilleen ihanaa tuoksua ja mitä vähemmän jalostettu lajike, sitä tuoksuvampi on kukinto. Tontin rajalle sommittelisin vanhan klassikon tapaan ruusuaidanteen. Yhdistelemällä erilaisia pensasruusuja, voi saada todella pitkään kukkivan aidanteen ohikulkijoiden ihasteltavaksi ja tuoksuteltavaksi.

Pensaskanukat ovat pääosin isoja pensaita, joiden värikkäät oksat tulevat parhaiten oikeuksiinsa talvella. Versot voivat olla ruskeanpunaiset, kirkkaanpunaiset tai keltaiset. Myös lehdistön sävy vaihtelee lajikkeesta riippuen. Kanukat viihtyvät vähän kosteammassa kasvualustassa.

Näitä luottopensaita on toki vielä paljon muitakin, kuten pensasangervot, aroniat ja taikinamarjat, vain muutamia vielä mainitakseni.

Matalat peittopensaat ovat tärkeä osa puutarhan helppohoitoisuutta ja lisäksi ne tuovat luonnollista kerroksellisuutta korkeampiin istutusryhmiin. Lamoherukka on yksi kestävimmistä, helppohoitoisimmista ja nopeakasvuisimmista maanpeittäjistä. Lehdet puhkeavat todella aikaisin, usein jo huhtikuulla, ja hehkuvan punainen syysväritys on huikaiseva.

Muita hyvin käyttökelpoisia matalia peittopensaita ovat seppelvarvut ja erilaiset vuohenkuusamat. Kosteammalle istutuspaikalle sopii myös peitto- ja paljakkapaju, joilla saa nopeasti maanpinnan peittoon.

Kotipihlajat kuuluvat yksiin kestävimpiin ja kauneimpiin pihapuihin. Siitä jalostetut riippa- ja pylväspihlajat tarjoavat jokaiseen puutarhaan sopivan muodon erilaisiin istutuksiin. Harvalla puulla on niin monta sen koristearvoa lisäävää ominaisuutta yhden kasvukauden aikana kuin pihlajilla. Niin kukinta, marjat kuin ruskavärikin kuljettavat kesää kohti syksyä. Pihlajissa on lisäksi paljon lajikkeita, joissa toisena jalostuksen osapuolena on kotipihlaja, mutta toinen on joku herkempi lajike.

Mongolian- ja saarnivaahtera, hapsuharmaa- ja pilaritervaleppä sekä tuohituomi ovat ainakin pihaan istuttamisen arvoisia. Puiden menestymiseen vaikuttaa kovin moni asia, mutta yksi tärkeimmistä on, ettei istuta niitä liian syvään. Siinä kannattaa olla tarkkana.

Nautitaan tästä kevättalvesta!

/Tarja

Meistä suurimmalla osalla alkaa olla näin lokakuussa puutarhatyöt taas hyvällä mallilla. Tänäkin kesänä olemme kokeneet kasvien parissa niin suurta onnistumisen iloa ja positiivisia yllätyksiä kuin myös joitain pettymyksiä. Tämähän on aivan normaalia. Jos kuitenkin vuosi toisensa jälkeen tuntuu, että ilonpilkahduksia on vähemmän kuin harmistuksia, niin on aika tehdä uudistuksia kasvivalikoimaan. Puutarhaharrastusta ei kannata ainakaan aloittaa pitkälle jalostetuista ja vaativista lajikkeista, vaikka ne ovatkin yleensä houkuttelevampia. Viisainta on valita helposti menestyviä ja meillä jo pitkään kasvatettuja kasveja ja lisätä vähitellen näitä herkempiä erikoisuuksia. Kun tietää jo ostaessaan ottavansa pienen riskin, niin silloin ei harmitakaan niin paljon jos kasvi menehtyy tai vaan muuten näyttää surkealta. Keskityn tässä ensin helppoihin perennoihin ja jatketaan ensi kerralla puista ja pensaista.

Punakärsämö on helppo kuin mikä ja jatkaa kukintaansa punaisen eri sävyissä kesäkuusta myöhäiseen syksyyn. Innostuessaan se saattaa levittäytyä sinne tänne, mutta ylimääräiset taimet on helppo poistaa vetäisemällä. Perennatarhaa ei paljoa kannata lannoittaa, sillä se saa helposti vähällä pärjäävät kasvit villiintymään liikaa ja varsinainen kukintakin vähenee. Kalkituksesta kannattaa kuitenkin huolehtia, jos maa on kovin hapanta.

Peurankello kuuluu muinaistulokkaisiin ja on kulkeutunut meille ihmisten toiminnan myötä jo ennen 1600-luvun alkupuolta. Eli aikaa meidän oloihimme sopeutumiseen on ollut runsaasti. Jos siementaimet haittaavat voi kukkaversot poistaa kukinnan jälkeen. Pörriäiset pitävät tästä erityisen paljon.

Akileijojen kukat ovat kuin taideteoksia. Erilaiset jaloakileijat kukkivat aikaisin, pitkään ja runsaasti. Lisäksi ne selviävät vuosikausia lähes ilman hoitoa eli eipä sitä perennalta juuri enempää voisi toivoa. Ne kylväytyvät helposti, mutta sen voi halutessaan estää poistamalla kuihtuneet kukkavarret ennen siementen varisemista.

Kurjenpolvien olemus on ihanan luonnonmukainen ja runsaasta lajikkeiden kirjosta löytyy varmasti kaikkiin olosuhteisiin sopiva, jopa paahteiseen paikkaan täydellinen verikurjenpolvi. Sen muunnos neidonkurjenpolvi pitää enemmän aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta. Tämä herkkä kaunotar jatkaa vähitellen hiipuvaa kukintaansa aina syys-lokakuuhun saakka.

Jalopähkämö on myös yksi parhaista uudempiin perinnekasveihin luettava perenna. Kukinta-aika on pitkä, kukat isot ja hyvin sadetta sietävät. Maltillinen leviäminen ei haittaa muuta kasvillisuutta.

Palavarakkaus on taas mainittava helppohoitoisuutensa vuoksi. Tämä yksi kaikkein suosituimmista perennoista antaa istutukseen todella näyttävää tulipunaista väriä ja uljasta korkeutta.

Kevätvuohenjuuri aloittaa runsaan ja todella pitkään kestävän kukintansa aikaisin toukokuussa. Kevään ensimmäiset kukkijat antavat paljon iloa pitkän talven jälkeen. Tämä iloisen keltainen kukinto on todellinen lähtölaukaus uuteen kasvukauteen. Vieressä kurkisteleva mirrinminttu on myös mitä mainioin. Kun sen leikkaa ensimmäisen kukinnan jälkeen, niin seuraava alkaa jonkin ajan kuluttua.

Matalat maksaruohot ovat komeita maanpeittäjiä ja niitä on helppo lisätä sinne tänne kattamaan maanpinta rikkaruohoilta. Kaukasianmaksaruohon kukkavarret nousevat korkeammalle ja kaunis kukinta tulee hyvin huomatuksi.

Nämä kaikki perennat viihtyvät hyvin ilmavassa, vettäläpäisevässä kasvualustassa vähän maasta kohollaan olevassa penkissä, jossa talvimärkyys ei niitä haittaa. Kukinta on runsainta melko aurinkoisessa paikassa, ei kuitenkaan paahteessa. Puolivarjo käy myös hyvin.

Kun tarhurin puutarhatyöt alkavat olla tältä kaudelta paketissa, on aika taas keskittyä kukkasidonnan ja asiakkaiden puutarhasuunnitelmien pariin.

Hei seuraavaan kertaan!

/Tarja

Juuri nyt on mukavaa kirjoitella puutarhan kasveista, kun eletään kesän kauneinta aikaa. Kukkaistutuksissa voi jokainen päästää luovuutensa valloilleen ja tehdä omaa silmää miellyttäviä rohkeitakin yhdistelmiä. Kesäkukkien lomaan sopivat perennat, heinät ja pienet pensaat. Ryhmiin kannattaa kerätä kuitenkin samanlaisissa kasvuoloissa viihtyviä kasveja. Tällä taataan se, että istutuksista voi nauttia mahdollisimman pitkään.

Kesäsateen jälkeen värit korostuvat entisestään. Verbena on mitä mainioin kesäkukka. Heisiangervoissa on useita matalaksi jäävien pensaiden lajikkeita lisäämään värikimaraa istutuksissa.

Hopeahärkki ilahduttaa alkukesän runsaalla kukinnallaan. Se viihtyy aurinkoisella paikalla ja kasvualustaksi riittää vain kymmenisen senttiä läpäisevää multaa.

Myskimalva on yksi vanhojen pihojen perinteisistä perennoista. Se on kuin luotu luonnonmukaiseen pihaan.

Japaninhappomarja ‘Harlequin’ Lakeuden Vihertaimiston istutuksessa. Näyttävän punavalkokirjavan kasvustonsa lisäksi siihen tulee kukinnan jälkeen tummanpunaiset marjat.

Suosittu höyhenheinä ‘Pony Tails’ keventää istutusryhmiä.

Yksi kiitollisimmista kesäkukista on siniviuhka. Nimestään huolimatta se voi olla siniliilan lisäksi vaaleanpunainen tai valkoinen. Siniviuhka kestää paahdetta, sietää sadetta ja kukkii myöhäiseen syksyyn saakka, kestäen myös ensimmäiset hallayöt. Voiko kesäkukalta edes enempää vaatia!

Erilaiset kellukat kukkivat pitkään alkukesästä. Oman puutarhani kaunotar on ‘Mai Tai’, jonka vaaleanpersikkaisia kukkia kävin ihastelemassa ilta toisensa jälkeen. Kellukoilla on kaunis lehdistö, josta kukkavarret nousevat reilusti korkeammalle.

Ilmajoella sijaitsevan Yli-Lauroselan puutarhassa kukkivat perinteiset keskikesän perennat punaisen eri sävyissä.

Kaunista katsottavaa riittää nyt joka puolella ja useiden perennojen kukinta on vasta vähitellen alkamassa. Tämä on myös hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja omaan puutarhaan ja näin turvata niiden kunnollinen juurtuminen ennen talven tuloa. Vielä ei ole kiire, mutta kannattaa pitää mielessä.

Ihanaa kesää ja nähdään Lakeuden Vihertaimistolla puutarhakasvien merkeissä!

/ Tarja

Nyt on jo ihana maaliskuu hyvässä vauhdissa! Voi pikkuhiljaa tehdä taas suunnitelmia tulevan kesän projekteihin. Olen ilolla seurannut, miten moni on tykästynyt luonnolliseen ja vähän villiinkin puutarhaan cottage garden -hengessä. Luonnossa liikkuessa saa hyviä ideoita, joita voi toteuttaa myös omassa puutarhassa. Luonnossahan vallitsee hieno kukkien, pensaiden ja puiden yhteiselo. Erilaiset heinät kuuluvat hyvin oleellisesti tähän ja murrettujen sävyjen yhdistelmät ovat mielestäni erityisen kiehtovia.

Erilaiset kärsämöt sopivat kuivahkolle kasvupaikalle aurinkoon ja paahteeseen. Tarhakärsämöiden poltetun oranssin sävyiset lajikkeet kuten ‘Terracotta’ ovat hyvin luonnonmukaisen näköisiä, varmoja ja uutteria kukkijoita. Näiden perennoiden näyttävä kukinto muodostuu monista pienistä kukista ja niiden etu on se, että kukinto tuntuu pysyvän lähes koko kesän, koska pikkukukat aukeavat eri aikoihin ja viimeiset saattaa aueta paljon myöhemmin kuin ensimmäiset. Kukinto näyttää kestävän koko kesän eikä se lakastuessaankaan näytä ränsistyneeltä.

Harvoin näkee niin hienoa kontrastia kuin mitä tämä sädepäivänhattu tarjoaa. Tämä valloittava perenna kukkii loppukesästä pitkälle syksyyn ja sen korkealle nousevat kukkavarret tuovat keveyttä istutuksiin.

Kontrastia saa myös yhdistämällä tummalehtisiä kasveja vihreälehtisten joukkoon. Raikkautta tuo puhtaan värinen kukinto. Kirkkaiden ja murrettujen sävyjen yhdistelmät ovat kasvimaailmassa mielenkiintoisia. Kaikki nämä kauniit yhdistelmät olen kuvannut Helsingin kaupunginpuistoissa. On hienoa huomata, että meillä on ammattilaisia, joilla on rohkeutta ehdottaa ja lähteä tekemään tällaista kasveilla maalaamista meidän ohikulkijoiden iloksi.

Joka on nähnyt uljaan syyspäivänhatun kukkivan loppukesästä (vaikka Lakeuden Vihertaimistolla!) ei ole voinut olla huomaamatta tätä perennaa. Se on pituudeltaan reilusti toista metriä ja ilman tukea pystyssä pysyvä komistus. Kukinta kestää myöhäiseen syksyyn saakka.

Jos pihalla on reilusti kokoa ja siinä on selkeästi painanteinen paikka johon vesi kertyy, voi käyttää tilanteen hyödyksi tällä tavoin. Samoin jos paikka on hyvin kuiva ja paahteinen. Molempiin olosuhteisiin löytyy sopivia kasveja, jotka niissä mainiosti viihtyvät. Tämän paikan löysin Helsingin puistoja kierrellessäni ja erityisesti näissä kaupunkioloissa ne ovatkin tärkeitä ja turvallisia elinpaikkoja niin pienille kuin vähän isommillekin eläimille.

Sinisiä kukkia on vähän ja usein niissäkin perennoissa, joissa lajikirjo on valtava, todetaan olevan kaikkia muita värejä paitsi sinistä. Tästä syystä ne harvat siniset (joissa usein violettia mukana) kyllä todella huomaa liikkuessaan. Ainakin katkeroista, akileijoista ja ritarinkannuksista löytyy apu sinistä kaipaavalle. Korkeatkin perennat pysyvät pystyssä tukematta, kun niiden ympärillä on muitakin melko korkeita kasveja.

Isotähtiputket kuuluvat luonnonmukaiseen puutarhaan. Kukinnot nousevat korkean varren päähän keveän herkkinä. Ne viihtyvät hyvin, kun ympärillä on paljon luonnollista kasvillisuutta, sillä ne ovat puolivarjon kasveja. Isotähtiputket kukkivat kesäkuun puolivälistä alkaen ja vielä syyskuullakin saattaa nousta yksittäisiä kukintoja.

Ruukkuistutukset kannattaa tehdä puutarhan kanssa samaan tyyliin sopiviksi. Kestävä, nopeakasvuinen ja kaunis viiruhelpi on heinien parhaimmistoa lempeästi kahisevine lehtineen. Se saattaa olla viihtyessään melko reipas laajentamaan reviiriään. Maahan istutettaessa kannattaa laittaa se vaikka muoviruukkuun, jossa ei ole pohjaa ja jättää ruukun yläreuna pikkuisen multapinnan yläpuolelle, jolloin se pysyy kurissa.

Keväästä syksyyn kestävä näyttävä kukinta saadaan aikaan istuttamalla samaan tarhaan perennoja ja erilaisia kesäkukkia sekä kylvämällä yksivuotisten kukkien siemeniä. Kosmoskukka on yksi cottage gardenin kulmakiviä.

Suunnitelmiin paneutuminen helpottaa kesää kaipaavan olotilaa, mutta myös sitä, että heti säiden salliessa voi aloittaa puutarhatyöt ja tuloksista voi nauttia jo samana kesänä.

Kevät on jo nurkan takana. Varma merkki siitä on, että olen saanut talven pihasuunnitelmat asiakkaille valmiiksi ja työt Lakeuden Vihertaimistolla alkavat. Nähdään siellä!

/Tarja

Talvi on tullut ja taakse on taas jäänyt runsaskukkainen ihana kesä ja upeiden ruskasävyjen täyttämä syksy. Onneksi myös syyskauteen jää muutamia kasveja, jotka jatkavat kukintaa vaikka päivät jo lyhenevät ja yöt kylmenevät. Syyshortensiat monine lajikkeineen näkyvät kukkiessaan jo pitkien matkojen päähän. Puiden ja pensaiden rungoilla kiipeilevät ja erilaisin värein ja muodoin loistavat kärhöt jatkavat myös kukintaansa.

Ja nämä daaliat! Runsaslajikkeiset ja toinen toistaan näyttävämmät ahkerat kukkijat jatkavat uusien nuppujen avaamista hallaöihin saakka. Jos näkee vaivan, että peittelee ne ensimmäisinä kylminä öinä, niin kukintaa saa jatkettua vieläkin pidempään. Syksyllä ne nostetaan maasta, juurakot puhdistetaan ja peitellään pehmeään turvepeittoon talviunille.

Ruusut jaksavat kukkia vaikka talvi tekee jo tuloaan. Nämä kaunokaiset ovat mielestäni parhaimmillaan, kun ne saavat seurakseen ainoastaan hillittykasvuisia koristeheiniä. Myös voimakaskasvuisempia heiniä voi käyttää, sillä niillä saa ryhmään korkeutta, mutta ne kannattaa istuttaa maahan ruukussa, jonka pohjassa on reikiä.

Erilaiset asterit kuuluvat syksyyn. Osa lajikkeista kukkii niin myöhään, että ne eivät ehdi kukkia pohjoisessa ennen talven tuloa. Värikäs syksyinen istutusalue syntyy yhdistelemällä erilaisia astereita purppuraheisiangervon mataliin punalehtisiin lajikkeisiin.

Kun kukkaloisto puutarhassa on päättynyt, koittaa taas erilaisten kimppujen vuoro. Mitä jos kotia koristaisikin tänä jouluna runsas kimppu, joka toisi kesän talven keskelle? Meillä Lakeuden Vihertaimistolla kimput sidotaan edelleen rennolla otteella!

Joulu on erilaisten asetelmien aikaa. Kultaisella rusetilla ja vaaleanpunaisilla lasipalloilla puimme tämän pelkästään vihreää sisältävän joulukorin juhla-asuun.

Ihanaa talvea!

/Tarja

Kesä on hujahtanut työn merkeissä ja vähän Suomessa matkaillessakin. Kesän kukkaloistosta on kertynyt valtava määrä kuvia, tässä niistä muutama.

Koristeporkkana ‘Dara’ kukkii herkkänä ja kevyenä.

Kesäinen kimppu on runsas, luonnonmukainen ja rento. Sidomme Lakeuden Vihertaimistolla monenlaisia kimppuja rennolla otteella.

Helsingin Talvipuutarhassa oli katseltavaa aivan hengästymiseen asti! Begoniat kukkivat upeina elokuisella käynnilläni. Katsottavaa riitti niin sisällä kuin ulkonakin. Tämän postauksen kansikuvakin on napattu Talvipuutarhan retkeltä.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vierähti pari päivää. Rakennusten ja puutarhan muodostamaa kokonaisuutta olisi voinut ihailla vielä pidempäänkin.

Suomenlinnan karu maasto tuntui rauhallisen seesteiseltä kaiken väriloiston jälkeen.

Pienen ja antoisan hengähdystauon jälkeen oli kiva taas paneutua loppukesän puutarhatöihin. Meillä Vihertaimistolla syksy näyttää mukavan kiireiseltä. Nähdään siellä!

/Tarja

Kevät on jo pitkällä ja mukavat kiireet puutarhassa ovat alkaneet, kuten myös työni puutarhurina Lakeuden Vihertaimistolla. Yksi tämän kauden suosikeista on kurkuma. Se on näyttävä kasvi, joka viihtyy melko aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa. Kukat kestävät pitkään, kun muistaa pitää kasvualustan hieman kosteana eikä päästä sitä kokonaan kuivumaan.

Kevään ensimmäisiin kukkijoihin kuuluvat orvokit ja erilaiset tulppaanit. Botanical-tulppaanit nousevat syksyllä istutetuista sipuleista ja ovat vähän erinäköisiä ja matalakasvuisempia kuin perinteiset tulppaanilajikkeet.

Jouluruusut ovat myös aikaisia kukkijoita ja kaikkien erilaisten lajikkeiden yhteinen ominaisuus on eksoottisen kaunis ulkonäkö. Joulun aikaan saadun jouluruusun voikin säiden ja maan lämmetessä istuttaa puutarhan suojaiseen paikkaan muiden perennojen viereen ja nauttia taas ensi keväänä sen kukinnasta.

Erilaiset kirsikkapuut kukkivat myös toukokuussa ihanin kukin! Tässä kaunis ‘Pendula Rubra’

Moni on saanut äitienpäivänä lahjaksi suositun hortensian. Kukkiva terassihortensia kannattaa vielä suojata kylminä öinä ja huolehtia runsaasta kastelusta altapäin korkeaa altakastelulautasta hyväksi käyttäen. Terassihortensiat viihtyvät melko varjoisessa paikassa. Puutarhaan kannattaa istuttaa pitkään kukkivia pensashortensioita, jotka taas viihtyvät aurinkoisemmalla paikalla. Huolettomat mustilan- ja kuutamohortensiat eivät kaipaa edes leikkausta. Lisäksi on saatavilla mm. isokukkaisia syys- ja pallohortensioita. Hortensioista pitävälle löytyy siis monenlaisia vaihtoehtoja!

Kääpiömanteli ‘Fire Hill’ on kaunis rungollinen pikkupuu. Se on jo nuppuisena herkän kaunis ja aukeavat kukat kuin koruja. Ja mikä väri!

Välimerelliset laventelit rakastavat lämpöä ja aurinkoa! Laventeleita on runsaasti erilaisia ja värejäkin löytyy niin valkoista kuin vaaleanpunaistakin tutumpien siniliilojen lisäksi. Laventelin hopeanhohtoisiin lehtiin sopivat hienosti muut hopeiset paahteen kasvit esim. hopeahärkki ja hopea- ja ohotanmaruna. Näitä kaikkia ylläolevia kasveja on saatavilla Lakeuden Vihertaimistolla, josta nämä kuvat onkin otettu.

Pionit eivät ihan vielä ole kukassa puutarhassa, sillä niiden kukinta ajoittuu pääosin kesä-heinäkuulle. Sain äitienpäivänä ihanan pionikimpun ja olenkin nyt huokaillut ihastuksesta ja kuvannut niitä monta päivää! Pionit kestävät leikkokukkina todella pitkään ja jo se on hyvä syy istuttaa niitä puutarhaan!

Ihanaa kevättä ja kohta jo kesää!

/Tarja

Kukkakimput saavat nyt olla runsaita ja rentoja. Yhdistelmät joissa on muutamia raskaampia kukkia ja reilu määrää keveämpiä elementtejä antavat luonnollisimman vaikutelman.

Pelkistetty sisustus eli vaaleat puupinnat ja hillityt tekstiilit antavat mahdollisuuden leikitellä erilaisilla kimpuilla ja lukuisten kasvien eri sävyillä eikä lopputuloksesta tule siltikään rauhaton.

Murrettuja sävyjä yhdistetään nyt rohkeasti jonkun aksenttisävyn kanssa. Pienikin ripaus valkoista raikastaa aina kokonaisuuden.

Oliiviin taittavaa vihreää on helppo lisätä sisustukseen. Yhtä varma valinta on murrettu keltainen. Meleeratut kankaat ovat kauniin monisävyisiä.

Ilmava asetelma tuo herkkyydessään mieleen kevään. Pinkki ja limenvihreä on yksi raikkaimpia yhdistelmiä ja se sopiikin täydellisesti kevään romanttiseen tyyliin.

Reilun puuvillamaton ja ylellisen samettipintaisen rahin liitto jatkaa naisellista linjaa.

Niittymäiset asetelmat tuovat mieleen kauniin kesäpäivän. Onneksi Floral-tyyli, niin hillittynä kuin rohkean värikkäänäkin, vankistaa edelleen asemiaan jopa julkisten tilojen sisustuksissa.

Erilaisten materiaalien yhdistelmät ovat kiehtovia katsottavia. Kovaa puuta, rouheaa köyttä ja tekstiilien pehmeyttä täydessä harmoniassa.

Kuka voisi vastustaa ruusuja! Ruusukranssi säilyy pitkään hyvännäköisenä, kun varret sujautetaan pieniin vesiputkiloihin ja viedään se yöksi viileään.

Kalustekuvat ovat Seinäjoelta Kaluste-Kavereilta. Valmistamani kukka-asetelmat löysivät omat paikkansa. Kauniit leikkokukat tuovat kaivattua lievitystä meidän puutarhaihmisten kukkaikävään, kun perennatarhamme vielä hetken uinuvat lumen alla.

Aurinkoista kevään odotusta!

/Tarja

Näin joulukuussa on mukavaa muistella kesän upeita värityksiä puutarhassa ja luonnossa. Akileijojen kukat ovat herkät ja taiteelliset. Lehtoakileijat ovat kauniin sinertäviä perinnekasveja, joita on kasvatettu Suomessa pitkään. Tämä yksilö on ilmestynyt pihallemme muutama vuosi sitten ja tuntuu viihtyvän hyvin itse valitsemallaan paikalla.

Komea ja korkea jättikarhunputki on perhosten suosikki. Se viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Kukinnon väri on kauniin punainen ja auringon valossa näyttää kuin pinnalla olisi timantteja, jotka kimaltelevat.

Tämä esikko ei jää huomaamatta! Tähkäesikko kukkii komeassa väriyhdistelmässään kesäkuussa.

Bongasin tämän karkulaisen niityltä! Kirjopikarililjalla on nuokkuvat ja hauskasti värittyneet kukat.

Seuraan kesän etenemistä kukkimisvuorossa olevien perennojen ja pensaiden mukaan. On aina harmillista, kun jonkun lajin kukinta on ohi ja pitää odottaa taas seuraavaan kesään. Erilaiset perinneperennat ovat siitä mukavia, että niiden kukinta-aika on melko pitkä.

Timanttikukat ovat kesäkukkia, joiden kukinnot ovat auki ainoastaan aurinkoisessa säässä. Todellisia auringonpalvojia siis.

Kellokuusama kukkii runsaasti. Sille kannattaa varata suojainen kasvupaikka.

Pikkusyreeniä näkee yleensä vartettuna pikkupuuna. Se on todellinen pikkupihan tai ison istutusaltaan kuningatar, joka alkukesästä peittyy kokonaan tuoksuvaan kukkapilveen. Lämpiminä syksyinä se saattaa innostua kukkimaan uudelleen.

Ruusuorapihlaja ‘Paul’s Scarlet’ on hieman arka, mutta todellisena kukkapuuna kaiken huolenpidon arvoinen. Tämä puu kasvaa Lakeuden Vihertaimistolla.

Keväisellä metsäretkellä löysin yllättäen tämän ihanan pikkuisen kevätkaihonkukan. Mistä lie oli sinne kulkeutunut. Joskus pikkuinen vaatimaton kukkija saattaa tuottaa valtavan ison ilon!

Luonnossa kulkeminen on nautinnollista kaikkina vuodenaikoina. Tätä tietä oli mukava kävellä ja ihastella marraskuun kuuraista maisemaa.

Talvisin terveisin

/Tarja

Kesä on taas jäänyt taakse, mutta on ihanaa odotella jo seuraavan kevään tuloa ja hetkeä, kun voi taas suunnata puutarhatöihin. Mitä jos ensi kesänä tekisikin pionitarhan! Kokoamalla yhteen erilaisia lajikkeita voi niiden kukinnasta nauttia melkein koko kesän.

Suurien ja näyttävien kukkien läheisyyteen sopii niiden sävyjä toistavia, mutta pienempi kukkaisia perennoja keventämään kokonaisuutta.

Kuka voisi vastustaa ruusuja! Nämä yllä olevat viihtyvät Lakeuden Vihertaimistolla muiden kasvien suojassa aurinkoisella paikalla. Rosarion perustajalla on yhtä ihana tehtävä kuin pionitarhastakin haaveilevalla eli lajikkeita ja sävyjä riittää. Erilaisilla yhdistelmillä myös varmistetaan, että ei tule kovin suurta vahinkoa vaikka joku lajike ei menestyisikään.

Kun kerran kirjoitan upeista kukkijoista, niin dahlioita ei voi mitenkään sivuuttaa. Tiedän useita, jotka ovat täysin rakastuneet näihin kukkien kuningattariin ja niiden moninaisiin toinen toistansa näyttävämpiin lajikkeisiin.

Ylväiden kurjenmiekkojen ääreen on pakko pysähtyä ja ihmetellä niiden majesteetillista ulkonäköä.

Uskolliset ja kestävät päivänliljat jaksavat kukkia vuosi toisensa jälkeen. Niiden lehdistö pysyy hyvänä koko kesän.

Atsaleat, nuo kevään tuojat! Ne kiirehtivät kukkimaan ensimmäisten joukossa ja osa jo ennen lehtien puhkeamista. Syksyllä voi vielä nauttia lehdistön värikkäästä ruska-asusta.

Mutta vielä saa kevät odottaa ja nyt voi nauttia pitkästä ja lämpimästä syksystä vaikka kransseja tehden.

Alajoen syksyiset näkymät ovat huikaisevat kaikessa hiljaisuudessaan ja eleettömyydessään.

/Tarja

Syksy vierähti taas värikylläisyyttä ihastellen. Alkusyksyllä puutarha tarjoaa paljon materiaaleja erilaisten asetelmien ja kranssien tekoon. Tähän tuoksuvaan kranssiin käytin muun muassa malabarin pinaattia ja mäkimeiramia.

Jalokurjenpolvi ‘Rozanne’ on jokaisen puutarhurin varma valinta. Sen kukinta kestää kesäkuusta syyskuun loppuun ja juuri tästä syystä se onkin maailman suosituin kurjenpolvi, joka on kerännyt paljon palkintoja.

Sinipiikkiputki on perhosten suuri suosikki.

Punalatvat ovat mahtavan kokoisia loppukesän kukkijoita. Niitä voi istuttaa perennapenkkiin yksittäin sinne tänne siroteltuna antamaan moniulotteisuutta.

Purppuraheisiangervo ‘Little Angel’ on sitä kirkkaamman punainen mitä aurinkoisemmassa paikassa se saa kasvaa. Tämä upea pikkupensas pysyy lehtevänä todella pitkälle syksyyn.

Komeakotakuusama ‘Monet’ on yksi kauneimmista pensaista. Tämä hieno yksilö kasvaa Lakeuden Vihertaimistolla Seinäjoella.

Monenlaisissa kasvupaikoissa viihtyvä lamoherukka vihertyy keväällä ensimmäisten joukossa ja se on näyttävä punaisessa ruskavärissään.

Ruskan väripaletissa on sävyjä keltaisesta purppuraan.

Väri-iloittelun vastapainona on ihanaa katsella myös maanläheisiä sävyjä, jotka näyttävät erityisen tunnelmallisilta syksyn pehmeässä auringon valossa.

Mukavia syyspäiviä!

/Tarja

Näin heinäkuun lopulla monet luonnonkukat ovat jo ehtineet kukkia. Onneksi puutarhassa riittää vielä runsaasti ihasteltavaa. Tuliköynnöskuusaman kukinto on uskomattoman herkkä ja kaunis.

Paahteessa viihtyvät useat piikikkäät kasvit, kuten tässä korkealle kurottavat sinipallo-ohdakkeet. Piiskut ovat juuri nyt parhaimmillaan ja niiden keltainen sävy antaa ihanaa kontrastia ohdakkeiden sinisyydelle.

Siperianunikko jaksaa tuottaa uusia kukkia lähes koko kesän ja viihtyy paahteisella ja kuivalla paikalla. Jos sen antaa kylväytyä itsestään, niin seuraavana kesänä näitä söpöjä kukkia tupsahtelee hauskasti sieltä täältä.

Minkä näyttävän yhdistelmän muodostavatkaan kuvan limensävyinen happomarja ja purppuraomenapuu ‘Musta Rudolf’. Kauniilla lehtiyhdistelmillä saa puutarhaan iloa koko kesäksi.

Hieno yhdistelmä havuja ja lehtipensaita Seinäjoen arboretum-puistossa Myllysaaressa. Kuvassa ilta-auringossa hehkuvat vuohenkuusamat ja oikealla kasvava hemlokki.

Erilaiset kuunliljat viihtyvät parhaiten puolivarjossa tai varjossa. Kuvan erikoinen ‘White Feather’-lajike on ensin kokonaan valkoinen ja vihertyy vasta myöhemmin.

Erilaiset tyräkit ovat kiitollisia puutarhakasveja, jotka vielä varsinaisen kukinnan jälkeenkin ovat hyvin koristeellisia. Poltetun oranssin sävyisiä perennoja on melko vähän, mutta kuvan komea mantelityräkki on yksi niistä ja se löytyy Lakeuden Vihertaimistolta Seinäjoelta.

Syysleimut ovat ahkeria kukkijoita vuodesta toiseen.

Adenium eli aavikkoruusu on mehikasvi ja se innostui kukkimaan näin heinäkuun helteillä.

Oman puutarhani tämän kesän tähtiä olivat ‘Silver Edge’ loistokurjenmiekat. Istutin ne kaksi vuotta sitten ja nyt odotukseni palkittiin usealla ihanalla kukalla. Näitä kannatti odottaa!

Pian alkaa ihana elokuu ja kesä jatkuu!

/Tarja

Yksi kevään huipennuksista on, kun tuomet kukkivat ja niiden huumaava tuoksu leijuu joka puolella. Purppuratuomi on erityisen kaunis puutarhan koristepuu.

Joka kevät odotan aina yhtä innokkaasti patjarikkojen herkkää kukintaa.

Punaiset hurmevaahteran lehdet luovat näyttävän kontrastin huikaisevan sinistä taivasta vasten.

Kevätretki Mustilan arboretumissa on aina yhtä juhlaa! Juuri nyt siellä kukkivat atsaleat.

Keväällä kukkii myös ainavihanta Mahonia-pensas. Se viihtyy mainiosti vähän varjoisessa ja suojaisessa paikassa lähellä alppiruusuja.

Rönsyansikka on yksi parhaista maanpeittokasveista. Se kukkii keväällä runsain keltaisin kukin.

Liuskavaleangervo ‘Braunlaub’ on näyttävä perenna.

Varjoisat alueet eivät komeile näyttävillä kukilla, mutta niiden vehreys on ihan omaa laatuaan.

Kaunis alkukesän maisema ja joka puolelta kuuluva lintujen laulu on se mistä koko talven on haaveillut ja tässä se nyt on!

Ihanaa alkukesää!

/Tarja

Kevään kunniaksi kukkakakkua! Se on mitä erinomaisin koriste juhlapöytään. Kerrosvadille tehty asetelma kootaan juhlijan omista lempikukista eikä lopputulos jää keneltäkään huomaamatta.

Tähän kasvitauluun käytin monia erilaisia kuivattuja materiaaleja saadakseni runsaan ja värikkään lopputuloksen.

Erilaiset asetelmat voivat olla hyvinkin luonnonmukaisia, keveitä ja korkeita.

Kukkaloisto antaa vielä odottaa itseään, mutta tulevan kesän ykkösväri puutarhoissa ja erilaisissa ruukkuistutuksissa on vaaleansininen. Tätä kaunista sävyä löytyy ainakin hortensioista, lemmikeistä, orvokeista ja syysleimuista. Vaaleansininen antaa myös sisätilojen sisustukseen raikkautta ja se on helppo yhdistää muihin sävyihin.

Hopeanharmaa antaa valoa perennaryhmiin. Ohotanmarunasta kasvaa kauniin pyöreän muotoinen.

Hopeisten sävyjen kanssa yhdistetään tänä kesänä keltaista. Ruukkuistutuksiin vaaleiden sävyjen ystävä lisää vielä valkoista, värikkäiden sävyjen ystävä oranssia ja kontrastien ystävä violettia. Kullerot ovat suosittuja perennoja.

Puutarhoihin tehdään nyt niittymäisiä alueita, joissa kasvaa paljon luonnonvaraisia kasveja puutarhakasvien rinnalla. Koko puutarha rakennetaan hyvin luonnolliseksi, mutta se ei tarkoita kuitenkaan hoitamatonta. Lapsillekin kannattaa jättää alue omia leikkejä varten, niin silloin puutarhasta voivat nauttia kaikki perheenjäsenet.

Kevään ensimmäiset orvokit ovat aina yhtä tervetulleita! Niiden saapuminen taimistolle on aina yksi sykähdyttävimmistä hetkistä.

Nyt on taas se ihana aika, kun saa katsella ja kuunnella kevään etenemistä!

/Tarja

Kevättä alkaa olla jo ilmassa. Valoa riittää pitkälle iltaan ja lintujen sirkutus on taas alkanut kuulua. Viherpeipot tuovat minulle jo lapsuuden kevättalvista tutun tunteen, että talvi alkaa olla takana päin. Tästä tunteesta innostuneena tein kimpun kevätmorsiamelle. Kimpun pääkukkana käytin lempileikkokukkaani neilikkaa ja sen ihanan laajaa kirjoa erisävyisistä punaisista.

Primulat eli esikot ovat jo ennättäneet kukkaan kukkakaupoissa. Ne hehkuvat eri väreissä ja tuovat kotiin kevään tuulahduksen. On mukava perinne ostaa aina kevättalvella esikko ja miettiä, että minkä värinen se tänä vuonna olisi. Sitä paitsi sen voi kevään tullen istuttaa puutarhaan ja nauttia sen kukinnasta taas seuraavana keväänä puutarhassa.

Viime keväänä tämä lehtikaktukseni oli täydessä kukassa vappuna, mutta tänä vuonna se on vähän aikaisemmassa, sillä ensimmäinen kukka on juuri aukeamassa. Laskin juuri, että lähes kolmekymmentä kukkaa on ainakin tulossa.

Viherkasvini ovat taas hienosti selvinneet talvikaudesta. Tämä Brazil ja monet muutkin ovat innostuneet jopa kasvamaan tänä aikana. Pian koittaa mullan vaihto ja kasvien lehtien pyyhkiminen pölystä, jolloin kasvu pääsee taas kunnolla vauhtiin. Mutta nämä Brazilin lehdet…kyllä ne voivat olla upean näköisiä ja kaikki omanlaisiaan!

Pienikin asetelma on kaunis! Käytin tähän ainoastaan neilikan, skimmiaa ja pellavaa.

Paperikukkien tekeminen on inspiroivaa, mutta ainakin näin aloittelijalle aikaa vievää. Käytin näissä vähän paksumpia väriarkkeja, mutta saattaisi olla parempi aloittaa keveämmillä ja helpommin muotoiltavilla materiaaleilla. Tein muutamia erilaisia kokeiluja, mutta palaan tähän vielä myöhemmin…

Kyllä nyt on riittänyt luonnossa kuvattavaa. Olemme saaneet nauttia niin kauniista talvesta. Lunta, pakkasta ja aurinkoakin on ollut metsässä samoilijalle tarjolla yllin kyllin ja välillä on aina pitänyt pysähtyä huokailemaan ihastuksesta maisemia katsoessa.

Tunnelmasta toiseen. Kyllä varsinaista kevättä alkaa jo kuitenkin odottamaan ihan tosissaan. Nyt onkin sopiva aika siirtää ajatukset jo tulevaan kasvukauteen puutarhassa ja miettiä siellä tehtäviä uudistuksia. Tällainen monimuotoinen istutusryhmä on näyttävä koko kauden, kun siihen istuttaa kasveja joiden kukinta ajoittuu osittain eri aikoihin. Keltainen ja violetti on varma väriyhdistelmä perennoissa ja vihreävalkoiset kanukan lehdet tuovat ryhmän keskelle valoa.

Ihanaa ajatella, että maaliskuu alkaa jo ihan pian. Huhtikuusta lähtien nähdään taas Lakeuden Vihertaimistolla uusien ideoiden kanssa. Mukavaa kevään odotusta!

/Tarja

Nyt, kun puutarha ja luontokin ovat talvilevolla, on vihdoin aikaa tehdä kauden aikana kerätyistä ja kuivatuista materiaaleista erilaisia kodin koristeita. Kranssit ovat kaikille tuttuja ja niitä voi valmistaa joko ulkona tai sisällä pidettäviksi. Luminen risukranssi viihtyy ulkona.

Sisätiloihin sijoittuviin kransseihin voi käyttää monipuolisemmin erilaisia materiaaleja, koska niiden ei tarvitsee kestää kosteutta. Varsinkin kuivatut kukat sopivat niihin täydellisesti.

Vielä näin marraskuussakin pystyy keräämään erilaisia oksia, heiniä ja talventörröttäjiä, joista syntyy näyttäviä tilakoristeita.

“Kasviryijy” syntyy punomalla metallilangan avulla tukevia oksia, heiniä ja kuivakukkia mieleiseen järjestykseen. Tähän lisäsin kuivatettuja tuhkaeukalyptuksen oksia antamaan hyvää tuoksua. Pinnan voi koristella lisäämällä siihen yksittäisiä kukkia.

Villaa, puuvillaa, simpukankuoria, höyheniä ja helminukkajäkkärän kukintoja, niistä on tämä ilmavirrassa kevyesti liikkuva koriste tehty.

Talven kimppu syntyy myös ilman kukkia. Paljon erilaisia ja erisävyisiä leikkovihreitä ja jänönhäntiä, joista osa kevyen punertaviksi sävytettyjä.

Minikimput ovat niin ihania! Tähän kimppuun löytyi lämpimän syksyn ansiosta materiaalia vielä syys-lokakuun vaihteessa.

Kierrätysamppeli on helppo valmistaa muovipullosta. Pullon yläosaakin voi hyödyntää suppilona hankalampia viherkasveja kasteltaessa. Pohjalle kannattaa laittaa kerros ruukkusoraa päästämään ylimääräisen veden pois mullasta. Kun on runsaasti pistokkaita pöydillä odottamassa multaan laittoa, niin tässä on yksi toimiva keino ensimmäiseksi istutuspaikaksi.

Syysasetelmat säilyvät pitkään kauniina, jos niille löytyy ilmojen kylmetessä muutaman lämpöasteen pitävä paikka kuistilta tai terassilta.

Joulu lähestyy. Vähitellen voi alkaa virittäytyä tulevaan juhlaan. Valkoinen enkelikoriste sai pehmeän jouluisen muihin koristeisiin sopivan värityksen.

Mukavan rauhaisaa joulun odotusta!

/Tarja

Syksy on taas tullut, mutta onneksi meillä riittää puutarhassa vielä sinnikkäitä kukkijoita. Syysvuokko ´Lady Pink´on upea ja pitkään kukkiva perenna.

Kelloköynnöksen kukat ovat kuin taideteoksia. Se on myös uuttera loppukesän ja syksyn kukkija ja lisäksi syksyn edetessä lehdistö muuttuu häikäisevän punaiseksi.

Siperianunikko on varma valinta aurinkoiselle ja kuivalle kasvupaikalle. Kovinkaan moni perenna ei jaksa kukkia koko kesää, mutta siperianunikko on yksi niistä ja vielä näin lokakuussakin lämpimällä säällä kukkia aukeaa. Omassa perennatarhassani on sekoitus oransseja, keltaisia ja valkoisia siperianunikoita ja kesän aikana olen taas saanut ihailla myös hienoja värimuunnoksia. Kukkia on auennut niin tällaisena pehmeän persikkaisena kuin valko-oranssiraitaisenakin.

Syyskimikki on koko kasvukauden upean tummasävyinen ja syksyn valkoiset kukinnot luovat komeaa kontrastia.

Syyshohdekukat ovat ikisuosikkeja. Niin tällaiset punaiset kuin keltaisetkin kukinnot näkyvät jo kauas ja herättävät ansaittua huomiota, kun muualta ympäristöstä kukinta on vähentynyt.

Vielä löytyy luonnosta ja puutarhasta materiaalia viherkranssiin. Sen kestoaika pitenee, kun pohjalla olevan risukranssin päällystää ensin sammalella.

Syksyisin näyttävät murretut sävyt erityisen kauniilta ja poltetun oranssin sävyt ovat niistä hyvä esimerkki. Yhdistelen niitä mielelläni erilaisiin sinisen ja vihreän sekoituksiin ja rouheisiin materiaaleihin.

Syksyinen käynti Mustilan arboretumissa on aina elämys. Syyskuun puolessa välissä siellä oli taas sorvarinpensaat näin herkullisissa väreissä!

Tänä syksynä on saatu nauttia ruskasta koko komeudessaan. Mustilassa sai olla värikylvyssä koko päivän!

Tänä syksynä olen taas saanut retkeillä useissa hienoissa paikoissa. Tämä jylhä maisema löytyy Etelä-Pohjanmaalta Jyllinkoskelta. Näkymä tasanteelta oli niin upea, että hetkeen ei saanut sanottua sanaakaan!

Nautitaan ihanasta luonnosta ja hienoista kohteista yksin tai yhdessä retkeillen!

/Tarja

Oi ihana elokuu! Istutusalueet kukoistavat juuri tähän aikaan kesästä, jolloin siellä kukkivat loppukesän perennat. Kaunis ja keveä yhdistelmä tulee punavärimintusta, hopeamarunasta ja korkeasta koristekastikasta ja muista erilaisista heinistä. Heinätuppaatkin ovat nyt upeimmillaan!

Kukkivista pensaista syyshortensiat alkavat olla juuri nyt parhaimmillaan. Kesähortensia ‘Bougie’ kukkii lähes koko kesän ja syksyn upeilla riippuvilla kukinnoillaan.

Syysleimut kuuluvat perinneperennoihin ja niistä löytyykin valtavasti sävyjä. Taimilaatikoiden äärellä on vaikeaa päättää, että mitä lajikkeita kulloinkin ostaisi, kun kaikki näyttävät yhtä kauniilta.

Kerrottukukkainen isopäivänkakkara on normaalin päivänkakkaran fiinimpi muoto.

Erilaiset neilikat viihtyvät, kun kasvualusta on hiekansekaista ja hyvin läpäisevää. Lisäksi mitä enemmän aurinkoa ja sopivaa seuraa, niin sitä parempi. Lakeuden Vihertaimistolle kannattaa tulla katsomaan esimerkkejä runsaan näyttävistä istutusalueista ja rakentaa tänä syksynä omaan puutarhaan jotain aivan uutta ja erilaista.

Ruusuja, ruusuja ja ruusuja. Kuka voisi vastustaa näitä kukkien kuningattaria?

Kukkakranssit kuuluvat kesään. Kransseissa voi yhdistellä kaupan leikkokukkia, puutarhakasveja ja luonnosta löytyviä kauden kasveja.

Kauden kukkijat yhteiskuvassa. On ihana päästää mielikuvituksensa valloilleen ja tehdä erilaisia vaihtuvia asetelmia pöydille ja lipastojen päälle. Puutarhassa ja luonnossa on nyt valtavasti materiaaleja, mistä ammentaa.

Taimistokausi jatkuu vielä ja juuri nyt on paras aika istuttaa havuja, puita, pensaita ja perennoja. Ilma on sopivan kosteaa, mutta lämpöä vielä riittää. Tavataan taimistolla!

/Tarja

Puutarhurin ihana kesä on taas alkanut! Alkukesä tarjoaa kauneutta silmän kantamattomiin. Patjarikkojen mattomainen kukinta hurmaa herkkyydellään kivikkotarhassa.

Köynnökset elävöittävät puutarhaa. Ne kiipeilevät tukien ympärillä, ryöppyävät ruukuista (kuten tämä Lakeuden Vihertaimiston asukki) tai peittävät maanpinnan. Aika moni on hurahtanut erilaisiin kärhöihin. Kärhöharrastus on varminta aloittaa aikaisin kukkivista ja pieniteriöisistä lajeista. Siperian- ja alppikärhöt ovat melko vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen sekä ovat terveitä ja meidän talvemmekin hyvin kestäviä. Harrastuksen edetessä voi siirtyä vaativampiin jalokärhöihin, joiden lajikirjo on valtava.

Touko-kesäkuun vaihteessa oli Mustilan arboretumin amerikanpyökki saanut juuri lehtensä. Vaaleanvihreänä se oli erityisen vaikuttava näky kirkkaan sinistä taivasta vasten!

Erilaiset tyräkit ja laukat viihtyvät auringossa. Kasvualustojen tulisi olla hiekansekaista multaa, joka läpäisee hyvin vettä.

Magnolia on kasvattanut koko ajan suosiotaan puutarhoissa eikä mikään ihme. Kukat puhkeavat vielä lähes lehdettömiin oksiin, jolloin niiden veistoksellinen kauneus pääsee oikeuksiinsa.

Luonto touko-kesäkuun vaihteessa, kun lämpimien säiden saavuttua kaikki muuttui pienessä ajassa vihreäksi. Kevään herkkyyttä kestää yleensä vain muutama päivä kunnes kesän rehevä vihreys valtaa kaiken runsaudellaan.

Kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla viihtyvät myös lewisiat.

Sateenvarjojalava on yksi tämän kesän suosikeista. Näyttävälle puulle kannattaa varata ympärille reilusti tilaa, jolloin sen muoto pääsee esiin. Erittäin näkyvällä paikalla puutarhassa olevaa kasvia sanotaan avainkasviksi ja tämä jalava on juuri sopiva sellaiseen tehtävään.

Kullerot kuuluvat perinneperennoihin. Niitä kutsutaankin kukkimisajankohdan vuoksi hauskasti juhannuspumpuloiksi.

Kuka voisi vastustaa taivasta kohti kurottavia auringonkukkia? Ne tuovat mieleen useita  positiivisia adjektiiveja, kuten aurinkoinen, iloinen, lämmin ja upea! Samat sanat sopivat hyvin kuvaamaan myös tätä odotettua juhannuksen aikaa.

/Tarja

Juuri nyt on oikea ajankohta tehdä puutarhasuunnitelmia. Ei ole kovinkaan pitkä aika siihen, kun saa ryhtyä taas tositoimiin. Oikeastaan voi aloittaa vaikka heti nurmikon kalkitsemisella. Ostoslistalle kannattaa kirjoittaa ainakin erilaisia kärhöjä ja syyshohdekukkia.

Punakärsämöt kukkivat viikkokausia jopa kuivassa hiekkamaassa.

Kun yhdistää samaan tarhaan kukkia, joiden korkeudet vaihtelevat reilusti, niin lopputulos on hyvin luonnollinen. Perennojen sekaan kannattaa istuttaa kesäkukkia, niin kukkaloistoa riittää takuuvarmasti koko kesäksi.

Uudenlainen ryhmä syntyy, kun valitsee pääosaan erilaisia kaunislehtisiä kasveja ja sivuosaan pieniä, valkoisia ja melko vaatimattomia kukkia.

Puutarhasta voi kuoria vaikka vain pienen tilkun nurmimattoa, lisätä täytteeksi savensekaista hiekkaa ja kylvää siihen erilaisten luonnonmukaisten kukkien siemeniä. Pieni odotus ja tadaa! oma niitty on valmis.

Jos haluaa korostaa puutarhan vehreyttä, niin kannattaa käyttää vahvoja värejä, kuten violettia. Se onkin mielestäni yksi parhaista väreistä niin perennoihin kuin kesäkukkiinkin. Kurjenpolvet ovat yksiä uutterimpia puutarhan kukkijoita.

Mitäpä jos tänä kesänä toteuttaisi yhden pitkäaikaisen haaveen ja perustaisi oman rosarion eli ruusutarhan. Ruusut rakastavat aurinkoa ja runsasmultaista kasvupaikkaa. Ruusujen seuraan sopivat hienosti myös kesäkukat ja havukasvit.

Korkea ja pystykasvuinen punaväriminttu on hauskannäköinen perenna.

Jaloangervot kukkivat pitkään ja punaisimmat lajikkeet niistä ovat todella upean värisiä. Ne kannattaa istuttaa puutarhassa sellaiseen paikkaan, jossa ne saavat ansaitsemansa huomion esim. havukasvien seuraan.

Ruukkuistutus voi näyttää myös tältä! Kannattaa huomioida kasvien korkeuserot ja kasvusuunnat. Tämän istutuksen kruunaa täydellinen sävyjen yhteensopivuus.

Tulevaa kesää ja sen kukkaloistoa on mukava miettiä, mutta nyt nautin tästä hetkestä luonnossa retkeillen, lintuja katsellen ja kuunnellen sekä alkavan kevään merkkejä seuraten.

Taimistokausi alkaa ihan pian ja minut löytää taas Lakeuden Vihertaimistolta koko kauden. Tervetuloa! Suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä juuri sinun näköisesi puutarha.

/Tarja

Kaunis kattaus on makuasia. Kattauksen suunnittelua helpottaa sama ajatus kuin sisustuksenkin suhteen eli kannattaa valita joku teema, jota noudattaa läpi toteutuksen. Toisaalta harkitut poikkeamat saattavat saada aikaan vieläkin onnistuneemman lopputuloksen.

Kattaus on tasapainoinen, kun huomioi ruokailuryhmän, kattausastioiden ja -tekstiilien sekä kukka-asetelmien yhteensopivuuden. Kotioloissa, vaikka kattaisi juhlavamminkin,  ei tarvitse noudattaa jäykkää kattausetikettiä.

Kauniin rustiikkiset kattausastiat maanläheisissä sävyissään ovat rennon tyylikkäitä.

Jykevä valkolakattu tammipöytä ja yksinkertaisen kauniit tuolit luovat tummiin kattausastioihin yhdistettynä hienoa kontrastia.

Kaluste-Kavereilla oli viikonloppuna uuden liiketilan avajaiset. Sain ideoida ja toteuttaa näiden kolmen hyvin erilaisen ruokailuryhmän kattaukset. Teemana meillä oli kattaus kahdelle. Kiitos kaikille mieluisimman kokonaisuuden äänestäjille ja kiitos myös hauskoista juttuhetkistä niiden ympärillä! Oli hienoa huomata, että kaikille ryhmille löytyi omat kannattajansa. Voittajaksi selvisi tämä aamiaispöytä! Runsaasti  ihastusta herätti kierrätetystä puusta taidokkaasti tehty  Zanzibar-pöytä ja kevyet Manado-tuolit.

Aamiaispöydän kattauksen värit ovat valkoinen, sininen ja punainen. Useampikin  kävijöistä kertoi, että sitä katsoessa tulee mukavan kodikas olo. Eipä sitä oikeastaan sen parempaa palautetta voisikaan saada. Yhteinen ateria on tärkeä yhdysside, joka kokoaa perheen, suvun tai ystäväpiirin yhteen. Kun kattauksessakin on silmänruokaa, niin ruokailuhetkestä tulee vielä erityisempi.

Viihdytään yhdessä!

/Tarja

Kodin sisustus vaikuttaa mielialaan. Onnistuneena se lisää henkistä hyvinvointia. Kodin sisustuksesta kannattaa tehdä sellainen, että siellä on hyvä ja levollinen olo. Siihen vaikuttaa oleellisesti myös kodin tuoksut. Ihanasti tuoksuva eukalyptus raikastaa huoneilmaa ja on kaunis maljakossa sellaisenaan. Se on minimalistinen ja sen utuisen harmaa sävy sopii täydellisesti skandinaavisiin sisustustyyleihin. Hopeaeukalyptusta saa myös huonekasvina.

Sisustukseen saa väriä näyttävillä tauluilla. Kauniit esineet maailmalta,  kookkaat vetimet laatikostossa ja iso viherkasvi tekevät yhdessä hienoa kerroksellisuutta tähän raikkaaseen ryhmään.

Jos sisustus on ollut pitkään hyvin vaaleasävyinen, niin värien lisääminen saattaa tuntua haastavalta, vaikka kaipaisikin jotain piristystä. Tähän yksi toimiva ratkaisu on liukuvärien käyttö pienemmissä yksityiskohdissa kuten astioissa ja tekstiileissä. Väri näyttää silloin pehmeämmältä.

Puutarha pullossa on vanha keksintö, mutta näyttää edelleen tuoreelta. Kun pullo suljetaan, niin sinne syntyy oma ekosysteemi. Tätä puutarhaa ei tarvitse kastella, mutta valoa on oltava riittävästi. Suoraa auringonpaistetta se ei kuitenkaan siedä.

Luonnollinen ja rento kokoelma, jossa isoja kuivattuja kukkia, heiniä ja oksia. Kaikki asetellaan lattialle kauniiseen käsityönä tehtyyn koriin.

Kodin hyvä tunnelma on kaikkien aistien yhdessä muodostama. Kodin pitää näyttää omalta, sen äänten kuulostaa omalta ja tuoksua omalta. Mikä olisikaan kodikkaampaa kuin ihanien vastapaistettujen leivonnaisten huumaava tuoksu? Pikkuleivät sopivat hienosti arjen pikku herkutteluhetkiin.

Kokoelma sisältää taas paljon vihreää, mutta olemmehan jo kovaa vauhtia menossa kohti kevättä! Nyt voi ottaa esiin kauniit keraamiset pikkupurnukat ja tehdä erilaisista paksulehtisistä mehikasveista muutaman ruukun ryhmä. Kun laittaa pohjalle vähän ruukkusoraa ja käyttää kaktus- ja mehimultaa sekä kastelee hyvin maltillisesti, niin mikä tahansa purkki käy tähän mainiosti.

Kodin viihtyisyys lisääntyy sijoittamalla sinne kuvia rakkaista ihmisistä tai paikoista, joissa on tuntenut olonsa onnelliseksi. Joku aivan yksittäinen kuva saattaa myös olla sellainen, josta tulee hyvälle mielelle. Kaikki kuvat laitetaan kehyksiin ja tehdään niistä näyttävä kollaasi sellaisten tilojen seinille, joissa oleillaan paljon päivän mittaan.

Viihdytään kotona!

/Tarja

Kaikki kuvat unsplash.com

Näin vanhan vuoden lopussa on hyvä ajankohta suunnata katseet jo kohti uutta vuotta. Monet eri tahot julkistavat omat uudet teemansa ja värikokoelmansa. Luonnollisuus eri muodoissaan on onneksi edelleen kantava ajatus lähes kaikissa mallistoissa. Mustan käyttö rouheissa materiaaleissa on runsasta ja näyttäähän se täysin erilaiselta eläväpintaisena, jolloin siitä taittuva valo tekee siitä pehmeämmän ja luonnollisemman näköisen.

Moni on innostunut solmimaan makramee-tekniikalla erilaisia sisustustuotteita. Amppeli lienee niistä suosituin. Tämä amppeli on tehty Suomen Langan Moppari-narusta. Jos haluaa koristeellisemman version voi solmujen välikohdissa pujottaa naruihin puuhelmiä.

Tekstiileissä on paljon murretun pehmeitä sävyjä. Usein niissä on vähän valkoista ja mustaa raikastamassa kokonaisuutta.

Tikkurilan vuoden väri on haalean vaalea keltainen H300 Lemonade ja se on mitä parhain maalatun seinän sävy. Kaikki kokoelman murretut sävyt sopivat mainiosti isoihin seinäpintoihin ja niiden yhdistely on helppoa. Keskellä oleva J407 Siesta on upea yhdistettynä tummiin ja hyvin murrettuihin vihreisiin N448 Bonsai tai N494 Nefriitti. Oikealla oleva Y383 Kurkku on hyvin haalean valkopohjainen ja kuten kuvastakin huomaa muuntautuu se herkästi huoneen yleisvärityksen (harmaa) mukaan. Juuri siitä syystä, jos on hiven epävarma taidoistaan löytää varma sävy, niin tämä on turvallinen valinta.

Pehmeitä sävyjä löytyy kuivakukkakimpusta. Luonnollisten sävyjen raikastamiseen sopii  puhdas, mutta pehmeä maidonvalkoinen.

Kukkien kuivattaminen on antoisaa ja vie mennessään. On ihanaa kokeilla, että miten hyvin saa erilaisia kukkia säilyttämään kauneutensa läpi talven. Kranssin voi kietoa pajun lisäksi myös kanukan oksista.

Pantonen vuoden väri 2020 on Classic Blue. Meille suomalaisille niin tuttu klassikko. Sen yhdistäminen muihin väreihin on antoisaa ja uusia yhdistelmiä löytää jatkuvasti.

Sininen ja vihreä ovat yhdessä harmoninen, mutta kuitenkin mielenkiintoinen pari.

Sinistä löytyy myös rakkaasta keittokirjastani. Ohjeiden innokas selailu on taas alkanut, mutta kuitenkin lopuksi päädyn aina perinteisten ja tuttujen joululeivonnaisten valmistamiseen. Joulunalusaika onkin ihanien tuoksujen aikaa.

Mukavaa joulun odotusta!

/Tarja

Näin loppusyksystä on luonto taas vaihtanut väriä. Juuri nyt on paras aika tehdä oma syksyinen kimppu, kun materiaalia on yllinkyllin tarjolla. Omaan kimppuuni löysin luonnosta vielä kukkivia kukkiakin muistuttamaan menneestä kesästä.

Tämä ihana satumetsä löytyy Arboretum Mustilasta Elimäeltä. Mustila on jokaisen luonto- ja puutarhaihmisen paratiisi. Se on huikaiseva kokemus mihin vuodenaikaan tahansa, mutta juuri nyt siellä näyttää tältä.

Mustilan eri reiteillä on jokaisella oma teemansa ja tunnelmansa. Siellä on myös helppo tutustua eri kasveihin nimikylttien avulla.

Välillä täytyy oikein hieraista silmiään ja varmistaa, että olenko nyt tosiaankin hereillä ja kotimaassa. Huikaisevia näkymiä avautuu silmien eteen kerta toisensa jälkeen matkan edetessä. Puiden runkojen ympärillä kasvavat vehmaat köynnökset lisäävät epätodellista tuntua.

Myös Lakeuden Vihertaimiston puutarhasta saa runsaasti ideoita ja oivalluksia siihen, että kotipuutarhankin istutusryhmät voisivat olla paljon rohkeampia ja lajirikkaampia kuin mihin yleensä on totuttu. Puutarhoissa saisi näkyä omistajien oma persoonallisuus paljon nykyistä enemmän.

Erilaiset heinät ja monet muut kuivan kasvupaikan kasvit näyttävät upeilta pitkään. Varsinkin hopeansävyiset kasvit suorastaan loistavat vielä syksyisessäkin auringon paisteessa.

Puutarhaa suunniteltaessa kannattaisi valita kasveja, jotka ovat koko kasvukauden näyttävän värisiä. Itselle entuudestaan tuntemattomien lehtipuiden ja -pensaiden taimiostokset olisikin hyvä säästää aina syksyyn, jolloin niiden ruskavärit olisivat näkyvillä.

Mieli kaipaa myös tasapainoa kaiken runsauden ja värikylläisyyden jälkeen. Pelkistetty ja vain vähän värejä sisältävä maisema rauhoittaa. Paras kokonaisuus, niin sisustus- kuin puutarhasuunnittelussa, saavutetaankin sisällyttämällä siihen näitä molempia asioita sopivassa mittasuhteessa.

Ihanaa lokakuuta!

/Tarja

Toinen toistaan ihanammat kukat ovat taas ilahduttaneet meitä luonto- ja puutarhaihmisiä. Luonnonvaraisenakin kasvava lehtoängelmä kuuluu perinneperennoihin, joita on istutettu puutarhoihin jo pitkään. Sillä on erityisen kauniit lehdet ja utuisen sirot ja kauniin väriset kukat.

Pelkästään valkoiset kukat ovat tyylikkäitä, mutta jäävät helposti huomaamatta. Puhdas ja raikas väri vetää katseita puoleensa ja saa valkoisenkin kukan hehkumaan aivan erityisellä tavalla. Punainen palavarakkaus löytyy lähes kaikista vanhemmista pihapiireistä, mutta se sopisi hienosti myös moderniin puutarhaan selkeytensä ja pystykasvuisuutensa vuoksi.

Nämä kukat ovat kaikin tavoin toistensa vastakohdat ja juuri siitä syystä ne sopivat täydellisesti yhteen.

Puutarhasta saa helposti mielenkiintoisen yhdistämällä kasveja, joiden lehdet ovat erivärisiä. Jos kaikkien lehdistö on samaa sävyä, niin myöskään lehtimuodot eivät erotu ja vaikutelmasta tulee helposti raskas.

Hopeansävyiset kasvit valaisevat istutusryhmiä tyylikkäästi. Heinät antavat keveyttä. Kasveille on luontevaa olla isossa porukassa ja ne myös menestyvät silloin parhaiten.

Istutusryhmän kolme tärkeää elementtiä: havut, lehtipuut tai -pensaat ja perennat. Kaunein lopputulos syntyy näiden hyvästä yhdistelmästä ja mahdollisuuksia on vaikka miten paljon.

Nauhamaiset kukkarivit ovat perennapenkissä keveämpiä ja tehokkaampia kuin pyöreään muotoon istutetut. Pastellisävyjä on helppo yhdistää keskenään.

Kaunopunahattu ‘Green Twister’ on aluksi kauniin limenvärinen, mutta punertuu myöhemmin kevyesti.

Luonnon kukkameressä on kaikki sävy sävyyn. On ihanaa, kun kesää on vielä jäljellä ja lisäksi kaikki syksyn väri-iloittelut vielä edessäpäin!

Puutarhaterveisin

-Tarja

Heinäkuussa on puutarha kauneimmillaan, kun useimmat perennat ovat täydessä kukassaan. Runsaat istutusalueet tekevät puutarhanhoidosta helppoa ja rikkaruohotkin pysyvät paremmin kurissa. Samaan ryhmään kannattaa istuttaa eri korkeuksiin nousevia havuja, pieniä koristepuita, pensaita ja perennoja. Myös perennojen kukkimisajankohdan huomioimalla voi taata silmäniloa koko kesäksi.

Näyttävän ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden saa aikaan, kun yhdistää lehdiltään erisävyisiä, mutta kukinnoltaan pääosin samanvärisiä kasveja. Purppuraheisiangervo ja peipit luovat sopivan kontrastin ja tuovat mielenkiintoa puutarhaan.

Varrellinen puu päästää valoa alla oleville perennoille. Tyyleiltään täysin erilaiset lehdistöt sopivat hyvin samaan ryhmään. Poimulehden kellanvihreät ja kurjenpolven violetit kukinnot sopivat keveytensä vuoksi täydellisesti yhteen ja istuvat tähän kokonaisuuteen.

Hyvä yhdistelmä viileitä sävyjä aurinkoisella paikalla. Lähes kaikki hopeansävyiset kasvit pitävät jopa paahteisesta kasvupaikasta ja usein niiden sävy silloin vain korostuu. Tällainen kivikkoinen hiekansekainen maa sopii niille mainiosti.

Sopivilla kasveilla saa puutarhaan aivan henkeä salpaavia väriyhdistelmiä! Jos ei erityisemmin välitä kukista, niin sävyistä ei todellakaan tarvitse tinkiä.

Näin sydänkesällä kesäkukat ovat upeimmillaan istutusruukuissaan. Tämä kokonaisuus  muodostuu ylöspäin kiipeävästä kärhöstä, keskiosan dahliasta ja marketasta sekä runsaina alaspäin rönsyävistä dianasta ja hopeaputouksesta.

Tähtiputket ovat juuri tällä hetkellä kukkivia. Alkukesästä vaaleat ja pastellinsävyiset kukat näyttävät niitä ympäröivän vielä vaalean vihreän luonnon keskellä sopivan herkiltä. Keskikesällä kirkas valo ja kasvien syvänvihreät sävyt ovat voimakkaat ja silloin kaipaa myös kukkiin selkeämpiä sävyjä. Elokuun puolelle siirryttäessä aurinko paistaa jo viistommin ja valo on paljon pehmeämpää. Kaikki poltetut sävyt keltaisesta ja oranssista sekä suklaanruskea näyttävät yhdessä pian ruskaan valmistautuvien vihreiden kanssa parhaimmilta. Tämän voi ottaa huomioon, kun suunnittelee puutarhaan uutta istutusaluetta perennoille.

Puutarhassa on kuitenkin kaikkein tärkeintä, että se näyttää omalta. On hieno asia, että jollakin se on yksinkertaisen ja selkeän geometristä ja toisella runsaan ja rönsyilevän kaarevaa. Ja monilla jotain siltä väliltä.

Mukavia hetkiä puutarhassa ja luonnossa!

/Tarja

Varma kevään ja juhlien merkki on puhtaaksi pestyt ikkunat ja niissä uudet keveät kesäverhot! Valkoisen kankaan läpi pääsee auringon valo kirkkaana sisään raikastaen koko kodin.

Vanhanajan kahvikupit ovat kaikkein kauneimpia. Silloin todella osattiin tehdä juhla-astiastoja. Kahvikupit voivat olla useammasta sarjasta koottuja, kunhan sävymaailma on samanlainen.

Valkoinen pohjaväri ja kultareunus yhdistää tämän tarjoiluvadin kahvikuppeihin.

Erikokoisia maljakkoja kannattaa varata juhlapäivään. Muotoilu on näissä kahdessa perintömaljakossa aivan erilainen, mutta sävy yhdistää ne hienosti toisiinsa.

Edellä nähdyt verhot ja astiat voi yhdistää hyvin erilaisten tyylien kanssa. Vaalean, kevyen ja harmonisen sisustajan valinnat jatkuvat tekstiileillä, jotka ovat valkopohjaisia ja vain kevyesti kuosillisia.

Uudet ja elinvoimaiset viherkasvit tekevät ihanan kesäisen tunnelman myös sisätiloihin. Köynnösparsa on herkkä ja ilmava kasvi hillittyyn sisustustyyliin. Rouhea suojaruukku antaa mukavaa kotoisuutta. Kevyen kimpun sidoin neilikoista, krysanteemeista ja poimulehdestä. Mukana paljon vihreitä.

Värejä rakastavan valinnat eivät kainostele. Puhtaan valkoisen rinnalla värit hehkuvat erityisen upeina.

Eloisan sisustuksen viherkasvit saavat olla eksoottisia. Alokasia ‘Red secret’ näyttävässä ruukussaan on juuri tällainen. Kukkakimpussa saa olla paljon värejä ja eri kukkalajeja. Tämän kimpun sidoin tiiviiksi ja käytin siinä ruusua, morsiustähteä, vahakukkaa, neilikkaa, krysanteemia ja paljon vihreitä.

Ihanaa! Tästä se kesä nyt alkaa!

/Tarja

Pian on taas se aika vuodesta, kun on ihanien juhlien aika! Sidoin vinkiksi muutamia erilaisia kimppuja leikkokukista ja -vihreistä luomaan kotiin tunnelmaa tätä suurta hetkeä varten. Valkoisen ja vihreän yhdistelmä on aina klassinen ja harmoninen.

Kukkien sidonnassa, niinkuin kaikessa muussakin, on jo pidempään ollut trendinä luonnollisuus ja rentous. Tämän värikkään sekakimpun pääosaan valitsin keltaisen tähdikin ja sen herkäksi seuralaiseksi sinisen ritarinkannuksen. Jos kodin sisustus on hyvin harmoninen, niin tyyliltään kuin väreiltäänkin, saa tämänkaltaisella yhdistelmällä  siihen aivan erityistä juhlatunnelmaa ja iloa.

Kukat voivat olla myös tiukasti puolipyöreään muotoon sidottuja ja tässä tapauksessa  leikkovihreät jätetään usein kokonaan pois. Ainoastaan kukkien nupuilla saadaan  pilkahdus vihreää. Neilikat ovat jumalten kukkia ja tarun mukaan ne onkin omistettu kauneuden jumalattarelle Afroditelle. Neilikat ja krysanteemit muodostavat kimpun, joka pysyy pitkään hyvänä.

Viherkimppu on varma valinta juhlaan, jos pitää isokuviollisista ja värikkäistä  pöytäliinoista tai verhoista. Keskikukaksi laitoin harjaneilikan ja sen kehyksenä on  erilaisia leikkovihreitä kuten ruskusta, salalia, nahkasanikkaa (nahkalehteä) ja araliaa. Värinä vihreä symboloi toivoa, rauhallisuutta ja uudistuksia.

Kevään näyttävin ruukkukukka on gloxinia eli suppilokukka, Sinningia speciosa. Sen kukat ovat ylellisen samettipintaisia ja hienostuneen sävyisiä. Kun ruukun tipauttaa hopean tai kullan sävyiseen suojaruukkuun, niin lopputulos on täydellisen juhlava.

Suojaruukulla voi korostaa kasvin omia sävyjä. Rionjuoru, Tradescantia fluminensis ‘Quadricolor’, on näyttävä, mutta helppo kasvi hoitaa.

Upeista viherkasveista puhuttaessa ei voi unohtaa saniaisten herkkää kuningatarta viheradiantumia eli hiussaniaista, Adiantum raddianum. “Hänen ylhäisyytensä” vaatii hieman enemmän huolenpitoa, mutta palkitsee hoitajansa elegantilla ulkomuodollaan. Viheradiantumi viihtyy varjossa ja pitää sumuttelusta, kuten useimmat huonekasvit.

Kultaköynnös, Epipremnum pinnatum ‘Golden pothos’, on vaalean vihreiden lehtiensä vuoksi todellinen katseenvangitsija. Se ei kuitenkaan ole sen vaativampi kuin muutkaan lajitoverinsa.

Katseenvangitsijoista puhuttaessa ei voi millään tavoin ohittaa pitsilehtiä, Fittonia. Niistä on olemassa valtava määrä erilaisia lajikkeita upeine väriyhdistelmineen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pysyäkseen värit tarvitsevat riittävästi valoa.

Erikoisemmat kasvit herättävät aina positiivista mielenkiintoa myös sellaisissa, jotka eivät muuten ole erityisesti alaan perehtyneitä. Pullukan, Jatropha podagrica, pullea varren tyvi varastoi vettä. Kesäaikaan kannattaa kuitenkin kastella runsaasti, sillä se viihtyy auringossa ja siitä johtuen haihduttaa paljon vettä.

Yksi kaikkein helppohoitoisimmista sisäkasveista on klusia, Clusia rosea ja näin ollen se on mitä mainioin aloittelijan viherkasvi. Se ei ole tarkka kastelun suhteen ja siksi ruukun suojaksi riittää vaikka tällainen rento kassi. Rento kasvi rennossa kassissa!

Tässä paperipussissa asuu kultaköynnös, Epipremnum aureum ‘Njoy’, mutta taas  tavallisimmasta keltasävyisestä poikkeavan värisenä. Tämä lajike ihastuttaa raikkaan valkovihreänä.

Herttaköynnös eli herttalyhty, Ceropegia woodii. Hyvin pienet ja kauniin pyöreät lehdet tekevät siitä suloisen näköisen ja ihanan kevyen amppelikasvin. Se viihtyy parhaiten sopivan aurinkoisella ikkunalla.

Ruusu on kuitenkin edelleen juhlien ehdoton kuningatar. Ei ole äitienpäivää, valmistujaisia, rippijuhlia tai hääjuhlaa ilman ruusuja. Ruusu symboloi onnea ja kestävää rakkautta. Tämän kevään kaunein sävy on vaaleanpunainen, jossa on aavistus lempeää korallia.

Nämä kaikki iki-ihanat kukat ja näyttävät viherkasvit ovat Luoman puutarhan Seinäjoen myymälästä.

/Tarja

Kauniit luonto-aiheiset tapetit näyttävät houkuttelevilta näin “kevään korvalla”. Ihana vihreys valtaa kodin heti, kun tapetti on paikoillaan. Parhaimmillaan ne innostavat laittamaan koko kodin sisustusta uusiksi. Samalla tulee helposti tehtyä kevätsiivous ja tämän yhdistelmän piristävää vaikutusta ei pidä aliarvioida.

Tapetin vesivärimäisen hento sävymaailma ja ilmavat kuviot eivät vaadi liikoja muulta sisustukselta vaan helpottavat erilaisia yhdistelyjä. Oma Hemingway-kissani viihtyy peikonlehden alla ja tuntuu tietävän, että silmät ovat sävy sävyyn tapetin vaaleansinisten lehtien ja itse nikkaroimani tason kanssa.

Mattapintanen puu ja häivähdys juuri sitä oikeaa sävyä. Varma keino saada puun kaunis kuviointi korostumaan.

Valkopohjaiset herbaario-tyyppiset tapetit ovat raikkaita. Niitä kannattaa yhdistää tummempiin sävyihin ja näin tehden saada hyvää kontrastia ja lämmintä kotoisuutta.

Edellä esiteltyihin sisustuksiin sopii täydellisesti rottinkivalaisimet. Kauniin muotoisesta varjostimesta suodattuva valo on miellyttävää ja tekee tunnelmasta viihtyisän.

Tässä senkissä on niin hienosti integroidut “vetimet”, että voi vain ihastella puun muotoiltavuutta ja designia. Laatikoista ja kaapeista voi tehdä erilaisia yhdistelmiä oman tarpeen mukaan ja valita ne lasilla tai ilman. Jo muutama “ikkuna” tekee kokonaisuudesta ihanan kevyen näköisen.

Tänä keväänä on tarjolla paljon erilaisia jakkaroita. Niillä on helppo tuoda väriä sisustukseen. Nyt ajankohtaisia värejä ovat vihreä ja sininen ja niiden keväisen heleät muunnelmat.

Raikkaita sävyjä kevääseen ja kesään! Vaaleansininen on ollut pitkään poissa, mutta on yksi tämän kesän ykkösväri. Raidat sopivat moneen tilaan ja ovat paikkansa ansainneet. Kodin verhoissa ja sisustustyynyissä suositaan nyt söpöjä eläinkuoseja.

Nämä kuosit saavat hyvälle mielelle!

Maltillisten sävyjen ja kuosien ystävä saa piristystä erilaisilla koti- ja mökkikuoseilla. Pitkään trendinä olleet kaupunkimaisemat ovat saaneet väistyä ja tilalle on tullut maalaismaisemat.

Tähän aikaan vuodesta värit puuttuvat luonnosta lähes kokonaan, mutta silti on niin kaunista ja kevään merkkejä runsaasti ilmassa. Pääsiäinenkin on tuossa tuokiossa.

Valoisia päiviä!

/Tarja

Kun kevät alkaa hiljalleen lähestyä, niin huomaan vähentäväni esillä olevia tavaroita. Ikäänkuin raivaan tietä keväälle. Haluan yksinkertaisen ja rehellisen sisustuksen, joka keskittyy pelkästään käytännöllisyyteen. Jokaisella esillä olevalla tavaralla on oma paikkansa ja syynsä olla juuri siinä missä on. Pienet poikkeamat sallitaan, ettei vaikutelmasta tule liian askeettinen.

Verhot ovat minulle tärkeät. Pikkuhiljaa kevääksi kääntyvän talven viipyilevä ja rauhallinen valo suodattuu ihanasti keveiden pellavaverhojen läpi. Mielestäni eläväpintainen pellava saa näyttää pellavalta eikä sitä tule liikaa silittää. Runsas poimutus sopii hyvin ja tekee verhoista ilmavat.

Oikea kummituspuu eli corokia on upea ilmestys. Oma “kummituspuuni” on kuitenkin kaunis oksa lasimaljassa.  Oksan voi myös laittaa oikeaan ruukkuun ja täyttää sen koristekivillä.

Lasiesineet ikkunalaudalla nappaavat kauniisti kaiken ulkoa tulevan valon itseensä ja muuttavat väriä vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Yhdistelmä uutta ja vanhaa on usein kaunein, kuten kuvassa olevat lasipullot. Eri värejä voi huoletta yhdistellä, sillä lasin läpikuultavuus tekee siitä helppoa.

“Kun koru liittyy merkitykselliseen tapahtumaan, se ei ole enää mikä tahansa koru, vaan symboli.” Tämä lause on lainaus korusuunnittelija Björn Weckströmiltä. Olen kyllä asiasta täysin samaa mieltä.

Arjen kauneutta ja designia! Miten ihanaa, kun lempikäsivoiteeni on näin kauniissa pakkauksessa. Ei tulisi mieleenikään laittaa tätä kaapin ovien taakse.

Luin jokin aika sitten haastattelun, jossa kerrottiin Suomeen tulevien ulkomaalaisten ihmettelevän suuresti sitä, että meillä on melkein joka kodissa Iittalaa ja Arabiaa. Suomi on niitä harvoja maita, missä koko kansa arvostaa designia. Syynä tähän on mielestäni se, että meillä suunnittelussa on tärkeää, että tuotteet ovat käyttökelpoisia, arkeenkin sopivia ja kulutusta kestäviä.

Useilla viherkasveilla on luonnonmukainen tapa puhdistaa huoneilmaa. Minun kukkapöydälläni viihtyvät anopinkieli, palmuvehka, aaloe ja peikonlehti kuuluvat myös tähän joukkoon. Viherkasveja kannattaa sijoittaa tasaisesti ympäri kotia. Kasvien oikeasta sijoittelusta kannattaa hakea tarkempaa tietoa, sillä jokaisella on vielä tutkitusti omat erityisvahvuutensa. Esimerkkinä anopinkieli, jota suositellaan makuuhuoneeseen, sillä sen “happitehdas” toimii erityisesti illalla.

Pian on ystävänpäivä! Aikaisemmin (nuorempana!) lähettelimme ystävieni kanssa runsaasti ystävänpäiväkortteja. Miten mukavalta edelleen tuntui, kun luin hyvin tallessa olevia korttejani. Tässä kollaasissa niistä muutamia.

Tällä hetkellä lunta on valtavasti ja siitä johtuen maisemat ovat kyllä todella kauniita. Siitäkin huolimatta odotan innoissani jo kevättä. Tämän kuvan olen ottanut viime keväänä, huhtikuun lopussa, juuri kun isot jäälautat olivat lähteneet. Tuntuu niin huikaisevan ihanalta ajatella, että siihen on vain reilu pari kuukautta!

Ihania piteneviä päiviä!

/Tarja