Talviaamuna
Lehmuksen hedelmät roikkuvat vielä oksilla.
Jäätyy ja sulaa
Vanhankaupunginlahdella jääkuviot vaihtelevat päivästä toiseen. Kylmänä yönä vesi jäätyy rakenteisiin, lämpimämmän päivän aikana jäät sulavat pois. Kyltissä varotetaan liukkaudesta sillalla.
Tilhet vielä kerran
Tänään tilhiparvi iski silmänsä ja nokkansa Kellosaarenpuiston koristeomenoihin. Omenat ovat tietysti jäässä, mutta terävällä nokalla niistä saa irti paloja.
Vielä täällä
Pihlajanmarjat ovat vähissä ja tilhiparvi on hajaantunut. Muutama päivysti vielä tänä aamuna kotipihalla.
Harakat sen sijaan ovat täällä koko talven.
Terhoistaan puu tunnetaan
Paikoin maa on erikoisten ruskeiden lehtien ja terhojen peittämä. Ei ole vaikea päätellä, että vieressä kasvava puu on tammi. Maalla Tampereen seudulla tammenterhot olivat tuttuja vain Aku Ankasta (Tiku ja Taku keräsivät niitä), mutta Helsingissä niitä on helppo löytää.
Talvi lähestyy, mutta ei ole täällä vielä
Viime kuussa satanut lumi on sulanut pois, mutta pakkasta on ollut erityisesti öisin. Siksi kasveja peittää huurre. Nämä pitkälehtiset taimet ovat kurjenkelloja. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, tässä on ensi kesänä sinivalkoinen kukkaniitty – sinisiä kurjenkelloja ja valkoisia päivänkakkaroita.
Tilhet tulivat – pihlajanmarjat menivät
Tänään näin ison tilhiparven keskellä kaupunkia. ”Iso” on tietysti suhteellinen käsite, mutta niitä oli varmaan parisataa. Minä en ole koskaan nähnyt näin monta tilheä yhdessä parvessa. Koristepihlajat olivat jo tyhjentymässä saapuessani paikalle. Hyvin pian parven pääosa kerääntyi viereisen vaahteran yläoksille. Kovasti olivat seurallisia, sillä useampi lintu ahtautui samalle oksalle, vaikka vähän kauempana olisi ollut vapaitakin oksia.
Yllätysväri
Ostin paikallisesta Citymarketista tarjousamarylliksen. Amaryllikset ovat tämän ajan upeimpia kukkijoita. Ostaessa ei aina kuitenkaan voi tietää, minkä värinen ja muotoinen kukka tulee. Tällä kertaa tuli tällainen hempeän punainen, kerrottu kukka. Oma suosikkini on kyllä tumman punainen.
Kääpiä ja muita erikoisia
Lehtien pudottua puissa olevat käävät näkyvät helpommin. Jotkut sienet ovat jopa hyvinkin kirkkaita väriltään. Tällainen on esimerkiksi alla olevan kuvan keltahytykkä. Kääpien tunnistus ei ole minun erikoisalaani, joten en osaa sanoa niistä paljon. Ensimmäisen kuvan kääpä saattaa olla arinakääpä ja alimmassa kuvassa voisi olla punakääpiä. Niiden väri oli niin voimakas, että ne herättivät huomioni pitkän matkan päästä. Kuvaaminen olikin sitten eri asia, sillä ne kasvavat kaatuneiden puiden rungolla melkoisessa ryteikössä.
Marraskuu
Ruskeaksi on mennyt luonto tähän vuoden aikaan.
Sakarin digikuvablogi 