Pikkolan kukkiva maisemapelto ilahduttaa väriloistollaan loppukesästä – kylvö päästiin tekemään viime viikolla

Pikkolan maisemapelto näkyy kartassa punaisella rajattuna alueena.

Kangasalan Pikkolan maisemapeltoon kylvettiin viime viikolla yksivuotisia koristekukkia. Lahdentien välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle alueelle laitettiin Diana-koristekukkaseosta, jonka kasvilajeihin sisältyvät kruunupäivänkakkara, kesälemmikki, maloppi, ruiskaunokki, öljypellava, kesämalvikki, pioniunikko, silkkiunikko, opiumunikko ja hunajakukka. Toisaalle peltoon kylvettiin auringonkukkaa ja hunajakukkaa.

– Maisemapelto elävöittää maisemaa ja loppukesästä se tarjoaa kaupunkilaisille ja vierailijoille mahdollisuuden kerätä kukkia omaksi iloksi, teknisen keskuksen suunnittelija Milla Santalehto Kangasalan kaupungilta kertoo.

Pikkolan maisemapelto sijoittuu Finnentien varrelle lähelle Pikkolan kampusaluetta. Sitä rajaavat lännessä tapahtumakenttä, etelässä Lahdentie ja idässä Tarpilanpolku.

Alueen nykyiseen kasvilajistoon kuuluvat muun muassa harakankello, hiirenvirna, keltamo, niittynätkelmä, poimulehdet, puna- ja valkoapila, rönsyleinikki, siankärsämö, peltolemmikki, pillike, päivänkakkara, peltokorte, savikka, peltotaskuruoho, osmankäämi, maitohorsma, pelto-ohdake, pietaryrtti, pujo ja voikukka. Vieraslajeista esiintyy jonkun verran lupiinia. Maisemapellon alueen kasvukunto vaikuttaa nykytilassa heikolta, ja kasvillisuus on aukkoista.

Ensimmäinen kokeilukohde

Pikkolan maisemapelto on ensimmäinen kokeilukohde kukkivien maisemakasvien viljelyyn Kangasalla. Jos kokeilusta saadaan hyviä tuloksia, maisemakasvien viljelyä jatketaan Pikkolassa seuraavinakin vuosina. Pellon hoidon keskeisimpänä tavoitteena on säilyttää maisemat avoimena ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Pellon kasveilla on tärkeä merkitys niin pikkulinnuille, pölyttäjille kuin ihmisillekin.

– Olisikin tärkeää, että satoa ei loppukesästä kerätä liian aikaisin eikä liian paljon, jotta pelto ehtii kukkia ohikulkijoiden ilona mahdollisimman pitkään, ja jotta tulokset kyseisellä peltolohkolla maisemakasvien menestymisestä saadaan kirjattua, Santalehto toteaa.

Pikkolan maisemapellon pinta-ala on yhteensä 1,15 hehtaaria. Pellolle asennetaan kesän aikana opastaulut, joissa kerrotaan paikan päällä vieraileville käynnissä olevasta hankkeesta.

Kukkia pääsee keräämään Pikkolan maisemapellosta loppukesästä. Kuva Pälkäneen Rönnvikin viime vuoden kukkapellolta.

Kangasalla on 41 niittyä tai maisemapeltoa

  • Kangasalan kaupungin avoimille viheralueille on laadittu kehittämissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on säilyttää keskeisimmät avoimet viheralueet ja niiden ominaispiirteet sekä kehittää peltojen ja niittyjen kunnossapitoa.
  • Kangasalla on avoimia viheralueita eli niittyjä ja maisemapeltoja yhteensä noin 52 hehtaaria ja 41 eri kohdetta.
  • Kohteista 30 sijaitsee keskustassa, viisi Ruutana-Havisevan alueella ja kuusi Sahalahdessa.
  • Maisemapeltojen kokonaispinta-ala Kangasalan avoimista viheralueista on noin 14 hehtaaria. Maisemapelloista pääosa sijoittuu keskustan alueelle, Ruutana-Havisevassa sijaitsee kaksi kohdetta ja Sahalahdessa yksi.
  • Kukkivia maisemapeltoja ja laidunalueita aiotaan lisätä. Avoimien viheralueiden avulla voidaan tuottaa monipuolisia luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia asukkaille sekä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *