Rohtosuopayrtti

Tekijä: Tuula Muranen (2011), Liisi Talvio (2008), Anne Töyry (2009)

Suopayrtti (Saponaria officinalis, suopayrtti, saippuakukka, ylioppilasruusu, ylioppilasneilikka, ruots. såpnejlika) näyttää olevan yksi yleisimmistä puutarhakasveista, joita putkahtaa vastaan vanhoissa pihoissa täällä Savossa. Tänä kesänä kun asiaan kiinnitin huomiota tuntui, että se löytyi melkein jokaisesta vanhasta pihasta, usein hylättynä, unohdettuna, piennarojaan karanneena, puolihuomaamattomana, vain kukinnan aikaan muistettuna. Tilanne meni niin pitkälle, että aina eri pihaan tullessani aloinkin heti hakea mahdollista suopayrttikasvustoa. Asukkaat suhtautuivat rempsottavaan kasvustoon hiukan vähätellen. Läheskään aina kasvi ei ollut nimeltä tuttu, eikä sen saippuakäyttöä yleensä tunnettu. Kukaan ei myöskään tunnustanut istuttaneensa suopayrttiä, sen sijaan kasvustot olivat aina jonkun esiäidin peruja.

Omavaraiselämän aate elää ja kotipihan suopayrtti kaupallisen suovan ja eksoottisten pesupähkinöiden syrjäyttäjänä innostaa kokeilemaan jatkojalostusta. Suopayrtti oli myös yksi niistä harvoista puutarhakasveista, joita kasvoi nykyisen kotini pihassa, kun tähän muutettiin. Talo on 30-luvulta ja uskoisin suopayrtinkin olevan samoilta ajoilta. Tuossa sitä rehottaa villisti talon seinustoilla. Uusille paikoille se on levinnyt kun olen seinustalta multaa ja juurenkappaleita siirrellyt. Eikä näytä ottavan itseensä, vaikka sitä joskus kuritetaan raivaussahalla. Nämä näyttävät kaikki olevan kerrottua lajia ja muuallakin se on selvästi yksinkertaista yleisempi.

Koristekasvi

Alangon mukaan hyviä naapuruskasveja perennaryhmään ovat rohtosuopayrtin rinnalle mm. tarhapiisku, päivänhatut, salviat, helokit ja lupiinit. Vesiaiheiden lähelle, joissa on eläviä kaloja, ei suopayrttiä suositella sen juurista liukenevan saponiinin vuoksi. (Ominaisuutta on joskus hyödynnetty kalastuksessa) Omasta mielestäni tämä kasvi tarvitsee tilaa ja soveltuisi siksi ns.luonnonmukaiseen puutarhaan, jossa se saisi levitä rauhassa. Jos leviämistä haluaa rajoittaa pienemmässä kukkapenkissä, tulisi kasvualustaa rajata käyttämällä juurimattoa. Kukan kaunis väri korostuu tummaa taustaa esim. hirsiseinää vasten. (Töyry, 2009)

  • perinneperenna

  • perennaryhmiin (juuriston rajaus), omaksi ryhmäksi, puolivilliin puutarhaan

  • perinteisesti aurinkoisella seinustalla tuoksumassa

  • helppohoitoinen, villiintyvä, karkaileva, siten siis helppo lisätä ja jakaa ystäville

Perhoskasvi

  • Erittäin hyvä mesikasvi perhosille. Tuoksu houkuttelee etenkin iltaisin kiitäjiä ja yökkösiä, mutta myös päiväperhosia. Mesi on syvällä.

Saippukasvi

  • Koko kasvia varsinkin juurakkoa on käytetty saippuan tapaan. se sisältää voimakkaasti vaahtoavia saponiineja jopa 20% ( vrt pesupähkinät sisältävät 15%). Suurimmillaan saponiinipitoisuus on juuressa kukinnan aikaan.

  • villavaatteiden, kerittävien lampaiden ja hiusten pesuun

  • vanhojen silkki- ja villakankaiden pesuun (museoiden konservaattorit)

  • voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja

Lääkekasvi

  • Saponiinit ovat myrkyllisiä sisäisesti käytettynä, siksi rohtokäyttöä ei suositella. Aiheuttaa vakavia limakalvovaurioita, oksentelua ja ripulia sekä hemolyysiä ( veren punasolujen hajoaminen). Myrkkyvaikutus heikkenee keitettäessä.

  • Aikaisemmin hoidettiin paiseita ja yskää (lisää limaneritystä), sukupuolitauteja, maksatautia, sappivaivoja. Se on toiminut myös ulostusaineena ja sen on todettu lisäävän virtsaneritystä.

  • Oluessa lisäsi vaahtoisuutta

Värjäyskasvi

  • Vihreää ja keltaista ( Varret, lehdet) (kukinto?)

Suovan teko-ohjeita

  • Hiero kukkaa käsiin ja huuhtele vaahto pois

  • Juuria voidaan kuivata raasteena tai pieninä paloina ja varastoida myöhempään käyttöön.

  • Raastettua kuivattua tai tuoretta juurta keitetään hiljakseen vähässä vedessä puolisen tuntia. Siivilöi ja käytä yleispesuaineena

  • Shampoota saa kun sekaan laittaa hoitavia yrttejä (esim. nokkonen tai kamomilla).

  • Pyykkikoneeseen laitetaan 10g kuivattuja juurenpaloja tai tuoretta raastettua juurta pieneen kangaspussiin. Tehokkainta yli 60 asteessa.

  • Lehdet ja varret värjäävät pyykkiä!

Tuntomerkit

Suopayrttien sukuun kuuluu n. 20 lajia, joista Suomessa rohtosuopayrtin lisäksi tavataan jonkunverran myös kivikkosuopayrttiä. Kivikkosuopayrtti on 15-25cm korkea kivikkokaski. Suopayrtit ovat kohokkikasveja ja läheistä sukua käenkukille ja kohokeille.

  • monivuotinen

  • 30-70cm korkea

  • juuret: juurakko, maanalaisia rönsyjä ruskeanpunertavia , haaroo voimakkaasti, sisus keltainen, leviää juuren pätkistä helposti

  • varsi: pysty, haaraton tai yläosasta haaroittava, kaatuileva, karvaton tai lähes karvaton

  • lehdet: 4-5cm pitkät puikeat-puikeansuikeat, ristikkäin vastakkain

  • kukka: yksinkertainen tai kerrottu, kaksineuvoinen Teriö säteittäinen 2,5-3,5cm leveä, terälehtiä 5 tai enemmän, ehyitä, lantto- tai risakärkisiä. Kukinto kaksipuolinen tiheä viuhkasto, valkea tai hennosti punertava, tuoksuva, kukinta-aika heinä-syyskuu (lokakuu)

  • kerranaiskukkalajikkeita mm. ’Alba plena’, ’Rosea plena’ ja ’Rubra plena’. nimestä voi päätellä kukinnan värin

  • kitkerän makuinen, ei maistu myyrille

  • ennen kukintaa voi sekoittua sukulaiseensa palavaan rakkauteen (karvainen varsi, senkin juurissa on saponiineja).

Kasvupaikka

Kasvupaikkavaatimuksiltaan se on vaatimaton eli viihtyy auringosta-puolivarjoon. Se kasvaa jopa kuivilla ja paahteisilla paikoilla, mutta suosii kuitenkin tuoretta, syvämultaista kalkkipitoista kasvualustaa. Kasvi leviää varsin hyvin maanalaisten juurirönsyjen avulla. (Töyry, 2009)

  • alkuperäinen keski- ja Etelä-Euroopasta Siperian länsiosiin. Viljelykarkulaisena tavataan myös Kiinassa ja pohjois-Amerikassa.

  • Suomessa puutarhoissa sekä viljelykarkulaisena ja uustulokkaana etelässä Oulua ja Kainuuta myöten, autiotalojen heinittyneet pihamaat, vanhat talonpaikat, pientareet, joutomaat, maakaatopaikat

  • aurinko tai puolivarjo

  • vettä läpäisevä, ei kovin hapan maa

  • vaatimaton maan ja hoidon suhteen

Historia

Vaikkakin useilla kasveilla on lajinimenä officinalis, ei niitä silti enää aina käytetä lääketieteessä, vaan nimi on peräisin entisestä käytöstä. Näin on suopayrtinkin laita. Ennen käytettiin sen juurakkoa, Radix saponariae, ysköksiä poistavana aineena senegajuurta korvaamassa dekoktina 10—15:200 sekä lisäksi ulostusaineena, sapen- ja virtsaneritystä kiihottavana aineena, sekä edelleen pitkällisissä ihottumissa ja pitkällisessä reumatismissa. Olosuhteitten pakosta oli suopayrtti esim. vielä maailmansodan aikana mm. Saksassa arvokkaana rohdoksena. Kun saponinit kuohuvat voimakkaasti vedessä, on suopayrttiä käytetty tahrojen poistamiseen, esim. rasvan poistamiseen villasta ja silkistä, ja myös petollisena lisänä limonadeissa, jotta ne kuohuisivat paremmin. (Cantell ym. 1936) (Liisi Talvio, 2008)

  • 55 jaa. Dioscorides: De Materia Medica Kreikassa

  • 1600-luvulla pohjoismaihin pesuaineeksi ja rohdoksi

  • 1740- luvulla arvellaan kasvatetun ensi kertaa Turun seudulla

  • 1750 Suomessa ensimaininta vuodelta Turun lähistöltä, lääketieteen professori Johan Leche (1702-1764)

  • 1751 Kemian professori Pehr Adrian Gadd (1727-1797) tunsi lääke- ja suopaominaisuudet

  • 1757 taloustieteen professori Pehr Kalm (1716-1779) kasvatti akatemian puutarhassa Turussa

  • 1800-luvun loppupuolella säätyläisten puutarhassa Oulussa

  • 1881 ensimmäinen karkulaistieto Mikkelistä.

  • löydetty myös laivojen painolastitulokkaana

  • 1930-luvulla Lux-saippuassa

  • 2009 vuoden maatiaiskasvi (Muranen, 2011)

Kasvatuskokemuksia (kesä 2011)

Sain Niittysiemen Oy:n siemenpussin missä oli mustia kahvinpuruja muistuttavia suopayrtin siemeniä. Kylvin ne toukokuun lopulla pieneen rasiaan, peitin ohuelti ja laitoin ikkunalle muovin alle. Ei siis mitään kylmäkäsittelyä. Siemenet itivät kohtalaisen hyvin. Istutin ne kesäkuussa tupsuina viiteen ruukkuun odottamaan sijoituspaikkaa. En halunnut niitä tähän pihaan sekoittumaan tämän paikan kantaan. Seinustalta saisi vanhasta juurakosta helposti ja nopeasti uusia alkuja. Siemenkylvös kukkii annospussin kääntöpuolen mukaan 2. tai 3. vuodesta alkaen, mutta juurakoilla saadaan kukinta nopeammin, jo ensimmäisenä kesänä.

(Tuula Muranen, 2011)

Edellisen vuoden kuivat lehdet ja varret. (Tuula Muranen, 2011)

(Tuula Muranen, 2011)

Uusi kasvi tulossa (Tuula Muranen, 2011)

Rohtosuopayrtti 2008. Jokioinen. Kuva. Liisi Talvio

Liisa Talvio (2008): Kiinnostuin suopayrtistä ihan nimensä vuoksi ja tilasin siemenet Maatiainen ry:ltä Koski TL:stä aikaisin keväällä. Kylvin koko paketin kasvatuskennostoon ja kylvöpussin ohjeen mukaan pidin niitä useamman viikon viileässä paikassa. Paketissa varotettiin mahdollisesta huonosta itävyydestä, joka pitikin paikkansa. Onneksi muutama kuitenkin iti ja olin tyytyväinen. Sitten kävi kuitenkin ”ohraisesti” ja linnut kävivät nokkimassa kylvöstäni ja jäljellä ei jäänyt kuin yksi taimi. Tämäkin kuoli, kun poikani ei muistanut kastella sitä lomamme aikana.

Työkaverini naapurilta sain myös oikeita suopayrtin taimia – ovat kuulemma valkokukkaisia. Nekin kasvavat nyt tuolla puutarhassa. Hauskinta koko tässä puuhassa on ollut se, että kun sain ne valkokukkaiset suopayrtin taimet, niin huomasin, että meillä kasvaakin omalla pihalla aika tavalla suopayrttiä pihakoivun alla. Minä olin vain tottunut kutsumaan niitä kansanomaisella nimellä ylioppilaanneilikka tai ylioppilasruusu. Meidän alkuperäiset suopayrttimme ovat kukiltaan vaaleanpunaisia.

Suopayrtti on helposti juuriversoilla leviävä, vaatimaton entisajan perenna ja hyötykasvi. Se kasvaa usein vanhojen asutuspaikkojen liepeillä ja teiden varsilla ja ratapihoilla. (Ahonalku, 25.8.2008)

Lähteet

Ahonalku, Suopayrtti 25.8.2008, sähköinen lähde

Henriette’s Herbal Homepage: Cantell, S & Saarnio, V. 1936. suomen myrkylliset ja lääkekasvit. 25.8.2008, sähköinen lähde

Hiitola, keskustelufoorumi Saippua itse tehden

Luontoportti. Suopayrtti

Maatiainen-lehti 1/2009 Rohtosuopayrtti-vuoden maatiaiskasvi, Henry Väre s.10-11

Mikkola, Tanner, Perhospuutarha, 2001 s.209