JSN:n puheenjohtaja lähdesuojan murrosta: "Törkeää puuhastelua"
SK:n valokuvaajan Smash Asem-mielenosoituksesta saama tuomio ja lähdesuojan murtoyritykset puhuttivat Kuopion sananvapausseminaarissa.
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo muistutti, että KKO:n tehtävä ei ole korjata yksittäistapauksia. Hyvät ennakkotapaukset ovat olennaisempia.
“Miten on päätoimittaja, pysyvätkö kuvaajanne ja toimittajanne jatkossa vankilan muurien ulkopuolella?”
Näin raflaavilla sanoilla käynnisti asianajaja Seppo Karvinen Kuopion yliopistossa järjestetyn sananvapausseminaarin paneelikeskustelun.
Kysymys oli osoitettu Savon Sanomien päätoimittajalle Jari Touruselle, joka osallistui paneeliin yhdessä korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon, Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajan Pekka Hyvärisen ja asianajaja Risto Rytin kanssa.
Karvinen viittasi kysymyksellään Suomen Kuvalehden valokuvaajan Markus Pentikäisen saamaan niskoittelutuomioon. Pentikäinen ei totellut poliisin poistumiskäskyjä kahakaksi äityneessä mielenosoituksessa syksyllä 2006, vaan katsoi journalistiseksi velvollisuudekseen seurata tapahtumat loppuun asti. Korkein oikeus päätti syyskuun alussa olla antamatta tuomiosta valituslupaa.
“Näin uutismiehen näkökulmasta Asem-tapaus näyttää siltä, että toimittajaa on estetty tekemästä työtään”, Tourunen kommentoi.
“18 tuntia on pitkä aika istua putkassa”, hän jatkoi mutta lisäsi, ettei uskonut vastaavanlaisesta poliisin toiminnasta olevan tulossa käytäntö Suomeen. “Putka on eri asia kuin linna.”
Asianajaja Ryti, joka edusti aikanaan Pentikäistä Asem-oikeudenkäynnissä, piti oikeuden ratkaisua hyvänä esimerkkinä tapauksesta, jossa punninta ei ole ollut kohdallaan.
“Suomessa sananvapaus on sekoitettu aivan liikaa epäolennaisuuksiin, missi- ja julkkisjuttuihin. Tässä tapauksessa olemme oikeasti tekemisissä sananvapauden peruselementtien kanssa. Ei ole riittävästi mietitty sitä, että sananvapautta ei todellakaan saa rajoittaa, jollei se ole välttämätöntä.”
Korkeimman oikeuden presidentti Koskelo ei kommentoinut paneelissa Smash Asem -tapausta. Seminaarin ulkopuolella hän totesi, ettei tunne kyseistä juttua, koska ei ole osallistunut sen käsittelyyn. Koskelo arvioi, että KKO:n päätös olla myöntämättä valituslupaa liittyi siihen, ettei hovioikeus ollut ratkaissut juttua pääkäsittelyssä vaan kirjallisessa menettelyssä.
“Yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos valituslupaa ei myönnetä, kaikki olennaiset faktat eivät ole silloin riidattomasti selvillä.”
Koskelo muistutti, ettei korkeimman oikeuden tehtävä ole enää 30 vuoteen ollut “seuloa sekundaa” eli korjata yksittäisiä ratkaisuja.
“Olennaista on saada hyviä ennakkotapauksia.”
Suomen Kuvalehti vie tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Koskelon mukaan käsittely eroaa siellä suuresti kansallisesta oikeusprosessista. Seminaarissa pitämässään alustuksessa hän arvioi EIT:tä kriittiseen sävyyn.
“EIT:n kriisi syvenee vuosi vuodelta. Siellä on vireillä 100 000 juttua, ja kestämätön jutturuuhka vaikuttaa työn sisältöön. Monista ratkaisuista ei käydä laajaa keskustelua vaan ollaan sihteeristön työn varassa.”
Lähdesuoja puhutti
Seminaarissa käsiteltiin myös ajankohtaista lähdesuoja-asiaa.
Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistusta pohtinut toimikunta haluaa helpottaa toimittajien lähdesuojan murtamista jo rikoksen esitutkintavaiheessa. Nykyisen lain mukaan lähdesuojan voi murtaa esitutkinnassa vain, kun tutkitaan vakavia rikoksia, joista ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Uudistuksen jälkeen toimittajan voisi pakottaa kertomaan tietolähteensä esitutkinnassa myös niissä tapauksissa, joissa tiedon antaja on rikkonut salassapitovelvollisuutta.
JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen leimasi lähdesuojan murtamisyritykset “törkeäksi puuhasteluksi”.
Tourunen puolestaan arvioi, että lähdesuojan heikentäminen johtaisi absurdiin asetelmaan.
“Eivät toimittajat tule paljastamaan lähteitään. Kiristynyt lainsäädäntö johtaisi vain siihen, että meille tulee hirveä määrä sananvapauden marttyyreita.”
Koskelo arvioi muutosten vaativan painavia perusteluita. Hän ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko lakiesitys hyvä vai huono, mutta muistutti, että jos laki säilyy nykyisellään eikä laitonta vuotajaa saada vastuuseen, korostuu median oma vastuu.