Mahmut Miski

Sukupuuttoon kuolleen antiikin ihmekasvin uskotaan löytyneen

Silfion oli antiikin lääkekasvi, jonka uskottiin kuolleen sukupuuttoon 2 000 vuotta sitten. Nyt tutkija uskoo löytäneensä kasvin elävänä Turkista.

Kreikkalaisten silfion tai roomalaisittain silphium oli antiikin halutuimpia kasveja. Sitä käytettiin lääkkeenä – muun muassa ehkäisyvälineenä – ja ruokana Kreikan ja Rooman lisäksi Egyptissä.

Silfionia kasvoi vain harvoissa paikoissa, ja sen viljely on vaikeaa. Kova kysyntä johti siihen, että kasvi katosi luonnosta parituhatta vuotta sitten.

Nyt se ehkä on löydetty Turkista, lähes 1 300 kilometrin päästä antiikin aikaisista kasvupaikoistaan.

Löydön teki Istanbulin yliopiston farmakognosian eli rohdosopin professori Mahmut Miski.

Itse asiassa Miski löysi kasvin Hasan-vuorelta Keski-Turkista jo vuonna 1983. Kasvi sai tieteellisen nimen Ferula drudean. Jo silloin Miski epäili, että kyseessä oli sama kasvi kuin kreikkalaisten silfion.

Viime vuonna Miski julkaisi kasvitieteellisessä Plants-aikakauslehdessä artikkelin löydöstään. Suuri uutinen siitä tuli kuitenkin vasta, kun National Geographic -lehti haastatteli häntä.

Antiikin ihmekasvi

Antiikin aikaan silfion oli yksi halutuimpia kauppakasveja. Sitä käytettiin lääketieteessä moneen vaivaan vatsakivuista känsien poistoon. Roomassa sitä pidettiin myös herkullisena mausteena.

Julius Caesarin hallintokaudella keisarin aarrekammiossa oli kullan ohella yli 500 kiloa silfionia.

Ensimmäinen maininta silfionista on vuonna 638 eaa. kirjoitetussa kronikassa, jossa kuvataan Kyrenaikan eli nykyisen Libyan rannikolla koettua mustaa sadetta.

700 vuotta myöhemmin silfion katosi. Roomalainen historioitsija Plinius Vanhempi kirjoitti vuoden 77 tienoilla teoksessaan Naturalis Historia, että viimeinen tunnettu silfion annettiin keisari Nerolle.

Kasvitieteelliset retkikunnat ovat tuloksetta etsineet silfionia ainakin keskiajalta lähtien. Monet tutkijat ovatkin maininneet silfionin esimerkkinä ihmisen hävittämistä lajeista.

Kreikkalaisten ja roomalaisten kirjojen ohella silfion mainitaan egyptiläisten hieroglyfeissa. Se on myös koristeena Kyrenaikassa lyödyissä kolikoissa.

© Mahmut Miski

Vanhan kolikon kasvi löytyi Turkista

Juuri vanhojen kolikoiden perusteella Mahmut Miski on päätellyt, että Ferula drudeana on sama kasvi kuin antiikin silfion.

Miskin mukaan kasveilla on samanlaiset paksut monihaaraiset juuret ja keltaiset kukat. Myös niiden lääketieteelliset vaikutukset ovat samanlaiset.

Hasan-vuoren ympäristön viljelijöiden mukaan vuohet syövät erityisen mielellään Ferula drudeanaa. Samaa kertoi Plinius Vanhempi silfionista.

nilaneste ferula drudeana

Ferula drudeana -kasvin nilaneste on samantapaista kuin silfionin. Ferula drudeana kuuluu samaan sukuun fenkolin ja persiljan kanssa.

© Mahmut Miski/Plants]

Vaikea viljeltävä

Ferula drudeanaa, jota Miski epäilee silfioniksi, esiintyy Turkissa kahdessa paikassa, joissa antiikin aikaan oli kreikkalaista asutusta.

Miski uskoo, että kreikkalaiset toivat silfionin alueelle Kyrenaikasta. Sittemmin sen käyttö ja olemassaolo unohtuivat.

Unohdukseen on voinut vaikuttaa se, että kasvin viljely on hyvin vaikeaa. Miski kollegoineen on saanut Ferula drudeanan kasvamaan kasvihuoneessa pitämällä sitä kylmässä ja kosteassa.

Nykyisin Ferula drudeanaa on maailmassa arviolta 600 kasviyksilöä. Puolet niistä kasvaa luonnossa ja puolet kasvihuoneissa. Ferula drudeanan pitää saada kasvaa vuosi, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti.

Ferula drudeana sisältää 30:tä metaboliittia eli aineenvaihduntaan vaikuttavaa ainetta. Niillä voi olla syöpää tai raskautta ehkäiseviä vaikutuksia.