KOMPOSTI

28.10.2020 pääsimme kauan odotetun puuhan kimppuun, eli tekemään kompostia!

Komposti on biologisesti hajoavaa orgaanista jätettä, siis kasvi- ja eläinperäisiä aineita, joita eliöt hajottavat. Kompostoinnin tuote, kompostimulta, on hyvä kasvualusta kasveille.

Erilaisia kompostointi tapoja on yllättävän monta. Avokomposti soveltuu puutarhajätteelle, mutta mikäli heität sinne esim. ruuantähteitä, saat vaivoiksesi hiiret, rotat ja linnut. Kotitalousjätteelle on hyvä hankkia suljettava kompostori tai mikäli jätettä ei synny valtavia määriä, suosittelemme tutustumaan bokashin ihmeelliseen maailman.

Koululle tehtiin avokomposti ja näin se meiltä kävi ->

Olimme jo aiemmin katsoneet, mitä aineksia meillä on käytettävissä kompostin kasaamiseen. Ne oli tuotu valmiiksi kompostin teko paikalle. Lisäksi haettiin talikoita, lapioita ja kottikärryjä, sekä pressu jolla lopuksi peitimme kompostin.

Tarvikkeet tuotiin tapahtuma paikalle, ja homma pääsi alkuun. Kompostin materiaaleiksi valikoitui, salaojaputket ja paksut oksat, kasvijäte koulun avomaalta, lehdet, olki, lieteseos, future crops projektista erilaisten viljojen varsia, vanhat lannoitteet, eli lähistöltä saatavaa materiaalia.

Alin kerros kootaan karkeasta aineksesta, mikä säilyttää ilmavuuden, mutta
läpäisee vettä tarpeeksi. Salaoja putkien ja oksien päälle aloimme kasaamaan kerroksia.

Pohjarakenteen päälle kasattiin ensin kerros lehtiä. Tämän jälkeen laitoimme kerroksen avomaalta tuotua kasvijätettä, joka meidän tapauksessa oli syöntikelvotonta purjoa.

Kompostin kerrokset koostuvat hienosti jätteestä ja karkeammasta jätteestä, näitä vuorotellen tehdään kerroksia, jotka ovat n. 5-10cm paksuisia. Vuorottelua jatketaan niin kauan, että komposti on halutun korkuinen. Kerrosten on tarkoitus kaventua ylöspäin, hieman pyramidin näköiseksi keoksi.

Lehdet eivät olleet enää niin kuivia ja ”Ilmavia”, oltuaan sateen armoilla kasassa odottamassa komposti päivää, mutta käytimme niitä tästä huolimatta.

Olkikerroksen päälle ripottelimme vanhoja lannoitteita, joita ei enää uusiin istutuksiin olisi käytetty.

Seuraava vaihe oli levittää kerros lietelantaa. Tällaista vuorottelua jatkoimme, lehtien, future crops projektin kasvijätteen, lannan, lehtien ja olkien kanssa. Kunnes kasa näytti tältä!

Koska lantaa, lehtiä ja olkea oli vielä runsaasti jäljellä, päätimme kasata viereen pienemmän kompostikasan. Noudatimme samaa kaavaa kompostin kasauksessa kuin isommassakin. Ilmava pohja lehdistä ja salaojaputkesta jonka päälle vuorottelimme eri materiaaleista kerroksia. Koska kasvijäte oli käytetty jo ensimmäiseen kasaan, päätimme nostaa maa-artisokat ja käyttää niiden varret pienempään kompostiin.

Pressun päälle kasattiin painoja, jotta se ei tuulen mukana lähde lentoon. Tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei pressua laiteta liian tiiviisti kasan ympärille, jolloin ilma ei pääse kiertämään kunnolla. Valmis kompostimulta on todella hyvä ja ravinnepitoinen lisä kasvimaalla, multaan sekoitettuna. Koulun kompostille taidetaan kuitenkin istuttaa ensi keväänä kurpitsoja.

Kompostitiimi kiittää ja kuittaa!

Kuulumisia avomaalta!

Tällä viikolla palasimme kouluun ja torstaina 6.8 pääsimme vihdoin myös avomaalle puuhailemaan. Ensin tehtiin kierros ja ihailtiin (tai kauhisteltiin) kukkien ja vihannesten kasvua ja kuntoa.

Penkkeihin on istutettu leikkokukkina käytettäviä lajikkeita.

Amaranthus cruentus oeschberg / purppurarevonhäntä
Maksaruoho
Jänönhäntä / Lagurus ovatus
Pyöröjänönputki / bupleurum rotundifoliu
Achillea millefolium Colorado. Siankärsämön lajikkeitakin käytetään siis leikkokukkina!
Ihana koristeporkkana
Kaunis Linum grandiflorum rubrum
Eli punapellava

Kukkien jälkeen pääsimme syötävien kasvien kimppuun. –>

Vaikka suurin osa suunnitelmistamme meni kevään myötä uuteen uskoon, saimme iloa näistä ihanuuksista!
Allium porrum. Keväällä istuttamamme siemenet itivät ja tuottavat näin hienoa satoa!
Erilaisia chili lajikkeita, samassa pensaassa! Punainen chili päätyi jo maisteluun.
Bataatin kasvutilanteen tarkastus. Bataatti on nyt noin perunan kokoinen. Vielä saa kasvaa!
Myös inkiväärin tilanne tarkistettiin.

Inkivääri (Zingiber officinale) on kotoisin Aasiasta. Se kuuluu inkiväärikasvien heimoon, johon kuuluu myös mm kardemumma ja maustekurkuma.

Inkivääriä voit kasvattaa myös itse! Tarvitset kaupasta ostetun inkiväärinpalan sekä kylvömultaa. Inkiväärintaimi siirretään ulos (parveke, kasvihuone, avomaa) yöhallojen mentyä ohitse. Kasvi tarvitsee runsaasti lämpöä, mutta ei pidä suorasta auringonvalosta. Huolehdi kastelusta ja ravinteista mutta muista, että annat kasvualustan myös välillä kuivahtaa. Tarkempia ohjeita kasvatukseen on netti pullollaan!

Nostetusta inkivääristä jaettiin maistiaisia ryhmän kesken, loput jätettiin vielä vähän kasvamaan.

Inkivääriä voi käyttää esimerkiksi teenä, itämaisten ruokien maustamiseen ja leivontaan.

Talvivalkosipuli Aleksandra nostettiin ylös
Valkosipulin itusilmu
Valkosipulit siistittiin ja vietiin muovihuoneeseen kuivumaan.

Lisäksi totesimme sitruunaruohon olevan valmis sadonkorjuuseen.

Nostimme satoa joka ensin siistittiin pellon laidalla. Tämän jälkeen siirryimme sisätiloihin kauppakunnostamaan sitruunaruohoa, eli kuorimaan sitä vähän lisää ja tietysti tuote myös pestiin käyttökuntoon.

Tämän jälkeen sitruunaruohot matkasivat koulumme keittiöön ja heti käyttöön, voiko tuoreempaa lähiruokaa olla?

Palaillaan taas!

Terveisiä avomaalta!

Viime viikkoina olemme puuhailleet avomaalla seuraavaa…

… Penkkejä tehtäessä tihkukasteluletku laitettiin penkintekokoneen kanssa niin, että se tuli maissikalvon alle, penkin sisään. Nämä putkien päät piti liittää ”runkoputkeen”, joka kiinnitettiin edelleen paineenalennusventtiiliin. Lisäksi asensimme suodattimen, veden puhdistusta varten.

Tässä asennetaan tihkukastelun päitä liittimeen, joka on runkokasteluputkessa.
Lopputulos näytti tältä.
Suodatin pestiin ensin puhtaaksi, tässä sitä asennetaan paikoilleen.
Pohdintaa, miten tämä nyt menikään!?

Levitimme penkkien väliin myös katetta. Ensin kerros sanomalehtiä, jotka kasteltiin hyvin. Tämän päälle levitettiin kerros olkia, jotka myös kasteltiin. Lisäksi niitä tallottiin tiiviimmin maahan, jottei ensimmäinen tuulenpuuska vie niitä mennessään.

Tässä menossa olkien kastelu.

Penkkien alun perin tekemämme suunnitelmat istutuksista, muokkaantuivat kevään aikana. Lopulta penkkeihin istutettiin mm. inkivääriä, bataattia, sitruunaruohoa, chilejä ja tomaattia.

Nyt on penkit ja istutukset saatu tehtyä. Me suuntaamme työharjoitteluihin ja tuotannon opiskelijoiden kesään kuuluu vuorollaan myös viikko koulua. Hoidamme silloin mm näitä istutuksia.

Toivotamme aurinkoista kesää kaikille!

Penkkien teko avomaalle

20.05.2020

Vietettyämme muutaman kuukauden etätehtävien ja työharjoittelujen parissa, oli mukavaa päästä jälleen kouluun ja työn touhuun. Muutaman kerran kävimme jo ihmettelemässä ja tutkimassa pellon kuntoa (märkää oli), kunnes lopulta keskiviikkona pääsimme tekemään penkkejä, tulevia istutuksia varten.

Tästä aloitimme. Pelto oli edelleen hyvin märkää.
Lähikuvassa näkyy mururakenne.

Aloitimme maanmuokkaus projektin äkeen kanssa. Ryhmäkokomme oli pieni, joten jokainen pääsi kokeilemaan äkeen kanssa ajelua. Ihan yhdellä kerralla homma ei tullut valmiiksi, vaan lohkoa äestettiin sekä pystysuunnassa, että vinottain. Näin saimme isojen savipaakkujen rakenteen paremmin rikki.

Lohkoa muokattiin äkeen kanssa ajaen
Vasemmalla puolella kuvaa peltoa on äestetty, oikealla puolella lähtötilanne.

Äestyksen jälkeen traktorin perään laitettiin tasojyrsin. Jyrsimellä pelto käytiin läpi kolme kertaa ja muutama kohta taisi saada useammankin kierroksen käsittelyn!

Ensimmäistä kierrosta mennään jyrsimellä.
Vasemmalla puolella äestetty pelto ja oikealla jyrsitty pinta.
Jyrsimen tarkoituksena oli saada tasamureinen muokkauskerros, jotta saatiin tarpeeksi kuohkeaa maata. Näin penkin teko onnistuu.
Ensimmäistä penkkiä tehdään.

Seuraavaksi vuorossa oli penkin teko. Koneen kuntoon laitto vaati paljon säätöjä ja pitkää pohdintaa. Paikalleen asennettiin tihkukasteluletku, sekä maissikalvorulla. Säätöjä tehtiin, jotta multausterät saatiin oikeaan asentoon. Kun penkkiä lähdetään tekemään on tärkeää, että tihkukasteluletku pysyy paikoillaan. Myös maissikalvon päälle lapioitiin hieman multaa, jotta lähtö sujui hyvin. Multausterien tarkoituksena on mullata maissikalvon reunat maan alle. Säädöistä huolimatta tämä ei onnistunut joka penkin kohdalla, tai ainakaan koko penkin mittaa! Siksi molemmilla puolilla oli lapionvarressa henkilö tarkkailemassa koneen työtä ja tarvittaessa lapiomassa lisää maata kalvon reunoille.

Tältä näyttää valmis penkki!

Säätöjä paranneltiin useaan otteeseen, mutta lopulta ne saatiin kohdalleen ja penkkien teko alkoi sujua.

Kaikki valmiina!

Teimme yhteensä 7 n.30 metrin pituista penkkiä. Ihan suoria niistä ei tullut, mutta ajavat varmasti asiansa ja ovat tekijöidensä näköisiä. Harjoitus tekee mestarin, tässäkin asiassa!

toukokuun 2020 kuulumisia vihannestarhalta

Koronatilanne keväällä 2020 on muuttanut vihannestarhankin suunnitelmia paljon. Koska koulujen aukiolo keväällä ja kesällä on epävarmaa ja osallistumisrajoituksia lähiopetukseen on paljon tiedossa niin vihannestarhan suunnitelmiin tehtiin seuraavat muutokset.

  • vihannestarhan paikka: vihannestarhan paikka siirtyy samaan paikkaan missä vihanneksia kasvatettiin viime vuonnakin eli muovihuoneen ja kasvihuone 1 takana olevalle pellolle. Tämä siksi, että siellä on kastelujärjestelmä jo valmiina eikä sen rakentamiseen mene keväällä paljon aikaa. Puistohallin viereisellä pellolla koko järjestelmä olisi pitänyt rakentaa uudelleen eikä sen toimivuudesta ole muutenkaan takeita koska sitä ei ole käytetty ainakaan yli 10 vuoteen.
  • vihannespelto oli syksyllä jätetty kyntämättä eli toukokuun alussa pellon kunnostustyöt aloitettiin vanha kasvusto murskaamalla ja pelto kynnettiin.
  • kevään liviatori peruttiin eli myyntiin suunniteltuja kasveja ei kylvetty, paitsi purjo, joka oli jo ehditty kylvää aiemmin. Kylvetyt purjot istutetaan pellolle.
  • kasvilajien määrää pellolla päätettiin vähentää koronatilanteesta johtuen.Pellolle tehdään noin 6 penkkiä, jotka ovat 30 m pitkiä. 2 penkkiin laitettaan leikkokukkakurssin kasvit ja 4 penkkiä on vihanneksia varten. yhteen penkkiin istutetaan purjoja 400 kpl. toiseen penkkiin laitetaan bataatit ja inkiväärit. yhteen penkkiin tulee istukassipuleita sekä ruokasipulia että punasipulia. Tähän penkkiin mahtuu myös muita kasvihuoneella kasvavia kasveja kuten ananaskirsikkaa ja yrttejä. yksi penkki on varapenkki, johon laitetaan kaikkea kivaa, jos aikaa jää.
  • bataatti on kasvanut kasvihuoneilla ja siitä on otettu pistokkaita, jotka on juurtuneet hyvin. nämä juurtuneet taimet istutetaan maahan ja ne kasvavat koko kesän kaksinkertaisen harson alla, jotta niille ei tule vilu. Inkiväärit on laitettu kasvamaan jo tammikuussa, jolloin inkiväärin palat laitettiin ruukkuihin. Ne ovat kasvaneet jo kovasti ja niitä on uudelleen ruukutettu myös. inkiväärit istutetaan varjostusverkon alle, koska ne eivät pidä suorasta auringonpaisteesta.
  • kurpitsat kylvetään viikoilla 21-22. Niitä istutetaan kompostikasalle noin 100 kpl.

Helmikuun kylvöhommia!

Purjon ”Allium porrum” siemeniä

Maanantaina 24.2.2020 alkoi odotettu kevätkylvö! Toteutamme ennen hiihtolomaa tekemäämme kylvösuunnitelmaa Tuorlan avomaalle. Ensimmäisten joukossa kylvettiin purjon, punasipulin, mukulasellerin, lehtisellerin, ruohosipulin ja paprikan siemenet. Laitoimme myös Tuorlassa viime vuonna kasvatetut bataatit itämään.

Purjot lepäävät mullan alla 🙂
Paprika ”Capsicum Annuum ’Yellow California Wonder'”
Bataatti idätetään asettamalla se matalaan multakuoppaan – jos se on kehittänyt pieniä ituja, ne laitetaan kasvamaan ylöspäin.
Vaaleanpunaiset idut pilkistävät usein mukulan päädyistä.

Palataan uusien itu-uutisten kanssa tuotapikaa!

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus