Kurpitsanviljely – helppoa vai vaikeaa? Posted on 24/03/202223/03/2022 By Susan Wilander Minulla on viha-rakkaussuhde kurpitsoihin. Eritysesti talvikurpitsoihin. Olen jo vuosien ajan yrittänyt kasvattaa niitä. Välillä kurpitsat kyllä kasvattavat auliisti köynnöksiään, kukkivatkin jopa ja pienet vihreät kurpitsanraakileet alkavat muodostua. Mutta vielä kertaakaan ne eivät ole päässeet kauniin oranssiin Halloween-mittaan. Paras saavutus tähän mennessä olivat tyrniin kiivenneet kurpitsat, joita olikin sitten aika hankalaa saada alas kolmesta metristä. Tällaisia jötiköitä olisi kiva nähdä joskus omassa puutarhassakin! Kuva: Zen Chun. Nyt olen opiskellut kurpitsatietoutta roppakaupalla ja varautunut siemenarsenaalilla. Ehkä tämä kesä on se kesä, jona selätän kurpitsanviljelyn salat. Eihän se nyt voi niin vaikeaa olla, kun toiset kasvattavat niitä kokonaisen pellollisen tuosta vain? Lämpöä, ravintoa, vettä ja tilaa Kurpitsan siemenet kannattaa laittaa esikasvatukseen toukokuun alussa. Ne kasvavat nopeasti, joten jos lämmitettyä kasvihuonetta ei ole saatavilla, liian aikaisin ei kannata aloittaa. Kun varsinaisia lehtiä on 3-4 pikkukurpitsat ovat valmiita lopulliselle kasvupaikalleen ulos – ja toivottavasti ovat ilmatkin ja kurpitsapenkki! Istuta kurpitsantaimet kohopenkkiin tai syvään lavakaulukseen, jossa maa pysyy lämpimänä. Kurpitsat ovat isoja ahmatteja. Ne tarvitsevat paljon ravinteita, joten kompostimulta, palanut hevosenlanta ja luonnonlannoite ovat suositeltavia hankintoja. Liian paljon typpeä ei kuitenkaan toimi tässäkään, jos haluaa suurten lehtien lisäksi myös kurpitsoja. Veden kanssa ei voi säästellä. Ammattilaisilla on tippakastelujärjestelmät, me harrastajat käymme aamuin illoin juottamassa kurpitsat kastellen ne kasvin juurelle, ei lehdille, jottei tule härmää. Kurpitsat vaativat myös paljon tilaa. Yksittäinen kurpitsakasvi valtaa helposti neliömetrin verran tilaa itselleen. Tilaa voi säästää ohjaamalla kurpitsan kasvamaan ylöspäin. Kesäkurpitsan voi sitoa aivan alhaalta asti tukevaan seipääseen ja jatkaa sitomista sen kasvaessa ylöspäin. Alaosan kuihtuvat lehdet voi silloin helposti poistaa ja kasvi pysyy hyvin tuuletettuna. Köynnöstävät lajikkeet kiipeävät säleikköön itsekin. Onhan niitä pieniä kurpitsoja joskus tullut… Miten niistä kukista saadaan kurpitsoja? Aika usein on meillä käynyt niin, että pienet kurpitsanalut ovat hyvin pian alkaneet näyttää mädäntyviltä ja tipahtaneet maahan. Syynä on ollut todennäköisesti puutteellinen pölytys. Kurpitsoja voi auttaa pölyttämällä kukat käsin. Siihen on monta keinoa. Yksi parhaista on käyttää sivellintä. Pyörittele pientä pehmeäharjaksista sivellintä ensin hedekukassa ja kun se on kunnolla peittynyt siitepölyyn, harjaa sillä emikukan emejä. Emikukan tunnistaa parhaiten sen juuressa olevasta pienestä kurpitsanalusta. Hedekukassa ei tällaista alkua ole, sen varsi on ohut ja suora. Kukinnon sisällä on siitepölyn peittämä hede. Hede- ja emikukat saattavat aueta eri aikaan, yleensä niin, että hedekukat aukeavat ensin. Odottele silloin rauhassa emikukkien aukeamista. Siitepöly on tuoretavaraa, joten se on paras jättää kukkaan odottamaan. Pölytykseen voi käyttää myös eri lajikkeiden kukkia. Silloin ei kuitenkaan kannata kerätä talteen siemeniä syntyvistä kurpitsoista. Vaikka kurpitsan hedelmä onkin tämän kesän kasvissa lajikkeen mukainen, sen siemenistä kasvaa seuraavana kesä jotain ihan muuta. Sekin saattaa tietysti olla mielenkiintoinen projekti, jos haluat kokeilla uusien lajikkeiden kehittämistä. Jos haluaa saada jättiläiskurpitsoja, yhteen kasviin kannattaa jättää vain yksi kurpitsan hedelmä kehittymään. Hedekukassa riitti pölyttäjiä, mutta ei niitä kurpitsoja silti tullut. Emikukat eivät tainneet olla vielä auenneet. Milloin kurpitsa on kypsä? Kurpitsa on kypsä, kun sen kuori on niin kova, ettei kynsi mene siitä läpi. Leikkaa varsi terävällä veitsellä niin, että kurpitsaan jää n. 10-15 cm ”napanuora”. Sitten jätä kurpitsa vielä 10 päiväksi kypsymään puutarhaan tai muualle kuivaan ja viileään tilaan. Kurpitsan hyvät ja huonot kumppanit Ilman kavereita kurpitsoillakin on tylsempää. Siispä valitaan niille kivat kumppanit. Yhdistelmä pölyttäjiä houkuttelevia kukkakasveja, tuholaisia torjuvia kasveja ja lisätyppeä antavia kasveja voisi olla oiva ratkaisu. Vaihtoehtoja on runsaasti. Kesäkurpitsa Cucurbita pepo Hyvä kumppani: herne, maissi, pinaatti, salkopapu, salaatti, sipuli, kurkkuyrtti, pavut, retiisi, valkosipuli, köynnöskrassi, piparminttu, oregano, kissanminttu, maustemeirami, persilja, minttu, tilli, sitruunamelissa, kehäkukka, kosmoskukka, tsinnia Huono kumppani: peruna, retikka, tomaatti, talvikurpitsa, keltainen kesäkurpitsa, krysanteemi Talvikurpitsa Blue Hubbard toimii houkutuskasvina kesäkurpitsan tuholaisille, kun istutat Blue Hubbardit selvästi erilleen kesäkurpitsoista sellaiseen paikkaan, johon hyönteiset helposti pääsevät. Istuta talvikurpitsat 3-4 viikkoa ennen kesäkurpitsoita puutarhaan, jotta hyönteiset löytävät ne ensin. Kesäkurpitsan juurelle kylvetty valkoapila tuottaa lisätyppeä, josta kesäkurpitsa nauttii. Peruna ei sovi kesäkurpitsan seuraan, koska molemmat houkuttelevat samoja tuholaisia. Lisäksi peruna ottaa runsaasti ravinteita maasta. Talvikurpitsa Cucurbita pepo Hyvä kumppani: papu, maissi, auringonkukka, koristekrassi, samettikukka, mäkimeirami, laventeli, koreanminttu, kevätsipuli, ruohosipuli Huono kumppani: peruna, juurikkaat, sipuli, kurkku, krysanteemi Talvikurpitsa kuuluu tunnettuun kumppanuuskasvien ryhmään nimeltään Kolme sisarusta. Muut osapuolet ovat maissi ja papu. Trion toiminta perustuu siihen, että kurpitsan isot lehdet suojaavat maata estäen rikkaruohoja ja pitäen kosteutta maaperässä sekä varjostaen juuristoa paahteelta. Maissi tarjoaa köynnöspavuille kasvutuen ja pavut tuottavat maaperään typpeä. Valinnan vaikeus! Vaikein osuus on tietenkin valita, mitä kurpitsoja tänä vuonna kasvattaisi. Minulla kokeiluun pääsevät ainakin talvikurpitsa ’Baby Bear’, ’Uchiki Kuri’ ja kesäkurpitsa ’Pâtisson Jaune’. Lisäksi menneiltä vuosilta on vielä tallessa vanhoja siemeniä, jotka pääsevät ainakin itävyystestiin. Mukana on mm. jättikurpitsa ’Warted Hubbard’, ’Jarrahdale Pumpkin’ ja ’Sankt Martin’ sekä kesäkurpitsa ’Custard White’. Lisäksi on koristekurpitsan siemeniä. Nyt puuttuu vain se kurpitsapelto! Tällainen näky siintää vain haaveissa – toistaiseksi. Kuva: James Wheler. Oletko sinä onnistunut kurpitsojen kasvattamisessa? Susan Blog esikasvatushyötykasvitkumppanuuskasvitKurpitsakurpitsanviljely
Blog Allelopatia – mitä ihmettä? Posted on 03/03/202201/03/2022 Allelopatia tarkoittaa kasvien vaikutusta toisiin kasveihin. Jotkut kasvit muodostavat allelokemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa naapurikasveihin, maaperään, hyönteisiin tai mikrobeihin joko myönteisesti tai kielteisesti. Allelopatiaa hyödynnetään niin kumppanuuskasviviljelyssä kuin vuoroviljelyssä, biodynaamisessa- ja luomuviljelyssäkin. Allelokemikaalit voivat vaikuttaa muihin eliöihin joko kasvin juurinesteiden kautta, lehtien ja muiden kasvin osien kautta tai aromaattisten yhdisteiden avulla…. Read More
Blog Mistä siemenesi ovat kotoisin? Posted on 31/03/202230/03/2022 Missä ostamasi puutarhakasvien siemenet on tuotettu ja mitä väliä sillä on? Read More
Blog Kumppanuuskasvi- eli sekaviljely: rakkaalla lapsella on monta nimeä Posted on 16/06/202216/06/2022 Kumppanuuskasviviljely on ikivanha menetelmä. Siitä on kuitenkin saatu tutkittua tietoa vasta noin viimeisen 50 vuoden ajalta ja yhä elää sitkeässä käsityksiä kumppanuuskasviviljelyn huuhaa-luonteesta. Totta onkin, että kaikki kumppanuuskasvisuositukset eivät perustu tutkittuun tietoon ja saattavat olla jopa paikkansapitämättömiä. Koska viljelykasveja on lukemattomia, kaikkien suhteita toisiinsa ei myöskään ole mahdollista kokeellisesti varmistaa…. Read More