Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) anteeksipyyntö oli suoraselkäinen, mutta ei täysin yksiselitteisenä, sanoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Wass pitää ongelmallisena sitä, että Purra korostaa perussuomalaisten maahanmuuttolinjan olevan oikeutettu ja laillinen. Kuitenkin linjan eettinen hyväksyttävyys on joutunut viime viikkojen paljastusten ja ulostulojen myötä kyseenalaiseksi, ei sen laillisuus.
– Syntyneitä epäilyksiä on vaikea hälventää pelkällä omalla ilmoituksella. Jää myös epäselväksi, missä tuo linjan oikeutus on annettu, Wass sanoo STT:lle.
Purra tviittasi tiistaina alkuillasta pyytävänsä anteeksi 15 vuoden takaisia typeriä somekommenttejaan ja niistä ymmärrettävästi aiheutunutta haittaa ja mielipahaa.
Purra myöntää kirjoittaneensa perussuomalaisten entisen puheenjohtajan, eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjaan tavoilla ja sanoilla, joita hän ei nykyään hyväksy. Purra vakuuttaa, ettei hän hyväksy minkäänlaista väkivaltaa, rasismia tai syrjintää.
Purra kirjoitti myös, että puolueen maahanmuuttopoliittinen linja on oikeutettu ja laillinen, eikä siinä ole mitään väärää tai epäilyttävää.
Tapauksessa on kyse vuosien takaisista rasistisista nettikirjoituksista, joita on epäilty Purran kirjoittamiksi. Purra ei ole julkisesti myöntänyt tai kieltänyt olevansa kirjoitusten takana.
Wass perää perussuomalaisten linjan avaamista
Wassin mukaan äänestäjät, jotka kavahtivat Purran kirjoitusten rasismikytköksiä, ja toisaalta ne, joille puolueen jyrkkä maahanmuuttovaisuus on tärkeää, haluavat varmasti nyt tietää, mikä on perussuomalaisten linja hallituksessa maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
– Purran pitäisi avata sitä, miten perussuomalaiset aikovat edistää "Suomen ja suomalaisten etua" samalla kun sanoutuvat selvästi irti syrjinnästä ja rasismista.
Wass pitää huomionarvoisena sitä, että Purra tarttui asiaan sen vaatimalla vakavuudella vasta siinä vaiheessa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli kommentoinut asiaa. Kyseessä oli Wassin mukaan sama dynamiikka kuin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) tapauksessa, jossa tämä erosi sen jälkeen, kun presidentti oli ottanut asiaan kantaa.
Wassin mukaan Purran ulostuloon vaikuttivat todennäköisesti myös SDP:n pohdinnat välikysymyksestä ja RKP:n vaatimus rasismista irtisanoutumisesta. Tilanne oli erityisen hankala, koska tällä kertaa pelkkä henkilövaihdos ei olisi riittänyt, koska Purra on puolueen puheenjohtaja.
Wass katsoo, että Purran ulostuloon vaikutti myös laaja kansainvälinen huomio, joka oli sävyltään hyvin negatiivista.
– Suomen sisäpoliittinen tilanne alkoi näyttää täysin kestämättömältä Joe Bidenin vierailun alla.
Hallitukselta julkilausuma
Aiemmin tiistaina Wass arvioi STT:lle, että hallituksen ympärillä pyörivän kohun laantumiseksi tarvitaan muutakin kuin vain pääministeri Petteri Orpon (kok.) ulostulo.
Wass sanoi tällöin, että koko hallituksen tulisi yhdessä antaa julkilausuma, jossa kaikista rasistisista näkökulmista sanouduttaisiin irti. Wassin mukaan muuten alkaa olla jo epäselvää, millaisiin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin Suomi on sitoutunut.
– Onko meillä hallitus, joka on valmis erinäköisiin demokratiajoustoihin, jotta se pystyy toteuttamaan talous- ja sosiaalipoliittisia tavoitteitaan? Wass kysyy.
– Jos yhteistä julkilausumaa ei kyetä muodostamaan, hallituksen toimintakyky alkaa olla akuutti kysymys.
Myöhemmin tiistaina hallituspuolueiden puheenjohtajat antoivat yhteisen julkilausuman, jossa sanotaan, että "hallitustyöskentelyssä on nollatoleranssi rasismille".
– Hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja kaikenlaisesta ääriajattelusta sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti, julkilausumassa kirjoitetaan.
Purran voi olla vaikea pahoitella sanomisiaan kovin perusteellisesti
Ennen Purran anteeksipyyntöä Wass sanoi, että Purran voi olla vaikeaa pahoitella mahdollisia kirjoituksiaan kovin perusteellisesti. Tämä johtuu siitä, että jyrkkä maahanmuuton vastustaminen on todennäköisesti ollut monelle Purran äänestäjälle keskeinen syy tukea perussuomalaisia.
– Jos Purra irtisanoutuisi nyt esiin nousseista kirjoituksistaan, hän tulisi samalla viestineeksi, että äänestäjät ovat äänestäneet väärin perustein ja tämäntyyppisesti ajattelevilla ihmisillä ei ole enää sijaa perussuomalaisissa, Wass sanoo.
Kaksi viikkoa sitten julkaistusta Åbo Akademin eduskuntavaalitutkimuksesta käy ilmi, että perussuomalaisten äänestäjät eroavat selvästi muista äänestäjistä maahanmuuttoon liittyvillä näkemyksillään.
Tutkimuksen mukaan Purraa on lisäksi pidetty sekä hyvänä puheenjohtajana että hyvänä ehdokkaana pääministeriksi perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa.
– Suurista puolueista hän oli heti (Sanna) Marinin (sd.) jälkeen merkittävin menestystekijä omalle puolueelleen, Wass kertoo.
Hänen mukaansa on vielä selvityksessä, kuinka keskeisesti varsinainen maahanmuuttokritiikki vaikutti ihmisten päätökseen äänestää perussuomalaisia viime vaaleissa.
Paljastuksissa ei ole mitään uutta
Joka tapauksessa edustukselliseen demokratiaan kuuluu, että jokainen voi vapaasti valita puolueensa sillä perusteella kuin haluaa.
– Jos puolue pääsee esimerkiksi jyrkän maahanmuuttokriittisellä ohjelmalla hallitukseen, äänestäjillä on oikeus odottaa, että se näkyy harjoitettavassa politiikassa, Wass toteaa.
– Tilanne on edustuksellisuuden toteutumisen kannalta aika vaikea, jos hallituskumppanit haluavat irtisanoutua tyystin tällaisesta politiikasta.
Wass huomauttaa, että perussuomalaisiin viime viikkoina liittyneet kohut eivät ole sinänsä mitään paljastuksia.
– Mitkään näistä nyt esiin tulleista asioista eivät ole uusia. Niihin ei vain ole ehkä haluttu tarttua sillä perusteellisuudella, joka nyt näyttää olleen tarpeellista, Wass sanoo.
– Jos olisi perattu todella huolella, millainen puolue perussuomalaiset on, olisiko se vähentänyt nyt nähtyjen "paljastusten" shokeeraavuutta?
Wass nostaa esiin viikonloppuna julkaistun Helsingin Sanomien jutun, jossa pohdittiin, kuinka vähän hallitusneuvotteluissakaan lopulta kiinnitettiin huomiota siihen, minkälaisia taustoja potentiaalisilla ministereillä on.
– Jos näin on toimittu, kuinka kestävällä pohjalla on oltu? Onko katsottu tietoisesti poispäin? Wass kysyy.
– Tämä on yhä enemmän iso itsetutkiskelun paikka myös pääministeripuolueelle (kokoomukselle).