Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Puheenaiheet

Nämä päiväperhoset lentävät keväisin Suomeen kuin muuttolinnut – komea amiraali saapuu Afrikasta rähjääntyneenä ja kuin huomaamatta

Kuten osa linnuista myös osa perhosista muuttaa syksyllä lämpimiin maihin ja tulee takaisin keväällä. Perhosten muuttoa vain on vaikeampi havaita.

Teksti Timo Nieminen
Kuvat Timo Nieminen
3.5.2022 Apu

Joka kevät lämpimät etelä- ja kaakkoisvirtaukset tuovat ­Suomeen runsaasti perhosia ja muita hyönteisiä. Ne tulevat ­joskus niin suurina joukkoina, että ne näkyvät tutkassa.

Meillä tavataan reilut sata päiväperhoslajia, joista toistakymmentä on vaeltajia. Tavallisimmat tänne saapuvat vaeltajat ovat ohdake-, amiraali-, kaali- ja neitoperhoset. Neitoperhoset alkoivat talvehtia maassamme vasta 1970-luvun alussa ja kantamme saa täydennystä Suomenlahden yli joka vuosi.

Neitoperhonen on vaeltaja, joka vasta 1970-luvulta lähtien alkoi talvehtia Suomessa. Siitä on tullut yksi yleisimmistä ­päiväperhosistamme.

Amiraali reissaa Afrikan ja Euroopan välillä

Tummanpuhuva, mustan-, oranssin- ja valkoisenkirjava amiraali on näyttävä perhonen. Sitä tavataan kotimaassa säännöllisesti, vaikka se ei pysty talvehtimaan Suomessa. Amiraali on helppo tunnistaa suuresta koostaan ja punaisista juovistaan. Siipiväli yltää suurimmillaan lähes seitsemään senttiin.

Keväällä aikuiset perhoset lähtevät vaeltamaan Afrikan pohjoisosista Eurooppaan. Ne lisääntyvät matkalla ja saapuvat Suomeen alkukesällä, usein reissussa rähjääntyneinä. Siivistä puuttuu paloja ja värit ovat kuluneet haaleiksi. Kesän kotimaassa niitä syntyy uusi sukupolvi ja loppukesällä meillä syntyneet amiraalit ovat ehjiä ja kirkasvärisiä.

Viime vuosina amiraalien on havaittu lähtevän syksyllä paluumuutolle. Viileät pohjoistuulet kuljettavat perhosia kohti etelää, missä ne pystyvät talvehtimaan aikuisina. Syysmuuton havaitseminen on ollut hankalaa, sillä perhoset lentävät korkealla ja näkyvät huonosti. Kunnia kuuluu lintuharrastajille, jotka seuraavat tarkasti lintujen muuttoa kiikareilla ja kaukoputkilla.

Amiraali on hyvä lentäjä. Se liitelee välillä pitkiä matkoja ja räpäyttää taas siivillään vauhtia. Voimakkaana lentäjänä amiraalia on tavattu koko Suomesta, runsaimmin etelässä. Taustalla ohdakeperhonen.

Ohdakeperhonen on yhä arvoitus

Ohdakeperhonen lienee maailman laajimmalle levinnyt ­päiväperhonen. Se pystyy ­talvehtimaan vain lämpimillä seuduilla, missä lisääntymiskauden aikana syntyy useita perhossukupolvia. Silloin paine laajentaa elinpiiriä kasvaa ja osa perhosista lähtee suurin joukoin vaeltamaan alueille, joissa kilpailu ruuasta ei ole niin kovaa.

Suomeen saapuvat ohdakeperhoset ovat Keski-Euroopassa lisääntyneiden perhosten jälkeläisiä. Silti pienten ja hentojen perhosten muuttomatka on varsin ­vaikuttava.

Syksyllä osa ­Suomessa syntyneistä ohdakeperhosista yrittää paluumuuttoa etelään.

Suomessa talvehtivilla perhosilla on erityinen lepovaihe, jonka avulla ne selviävät kylmyydestä hengissä. Ohdakeperhosella ­sellaista ei ole. Ihmisille on vielä arvoitus, mistä perhoset tietävät, etteivät ne kestä pohjoisessa hengissä ja osaavat lähteä vaeltamaan etelään.

Ohdakeperhonen on useimpina vuosina ­Suomessa melko harvinainen. Joskus vaellus ei ulotu Suomeen saakka, jolloin perhonen on lähes kateissa, toisina vuosina niitä saapuu tavattoman runsaasti.

Lue lisää
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt