Perulainen "gingseng" menestyisi hyvin Suomenkin kotipuutarhoissa
Perun Andeilta kotoisin oleva, sinappikasveihin kuuluva maca on herättänyt aikamoisen kiinnostuksen kylmissä ilmanaloissa. Suomi ei ole poikkeus. Macaa on kokeiltu Mikkelissä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen palstoilla muutamana kesänä, ja yrttitutkija Bertalan Galambosi suosittelee sitä lämpimästi kotipuutarhureille.
Maca kiinnostaa monipuolisuutensa vuoksi. Se on arvokas ravintokasvi, mutta sillä on myös lääkinnällisiä vaikutuksia. Lääke- ja luontaistuoteteollisuus tutkivatkin sitä kilvan. Macaa on helppo kasvattaa, se säilyy kuivattuna vuosikausia, eikä sillä ole todettu minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Internet on täynnään tuoreita macasivustoja.
Espanjalaiset innostuivat aikoinaan macasta aivan yhtä paljon kuin perunasta. He löysivät vuoristosta tervettä ja kookasta inkaväestöä, jonka ravinto pohjautui macaan. Inkat lähettivät soturinsa taistoon syöttämällä heille macaa energisyyden ja elinvoiman lisäämiseksi. Voiton jälkeen macan nauttiminen kiellettiin, jotta valloitetun kaupungin naiset välttyivät ahdistelulta. Sittemmin maca jäi maailmalla unohduksiin ja oli yhdessä vaiheessa kuolemassa jo sukupuuttoon.
Koko kasvi syötävä
Macaa kasvaa Andeilla yli 4000 metrin korkeudessa, siis varsin karuissa oloissa. Siksi sen kasvattaminen on herättänyt kiinnostusta esimerkiksi Alpeilla ja jopa tundralla. Kasvi on saanut lempinimikseen muun muassa andienkrassi, Perun gingseng ja luonnonviagra.
Maca (Lepidium meyennii) kuuluu ristikukkaisiin. Kaksi- tai monivuotinen ruoho itää hyvin lukuisista siemenistä, kasvattaa tuuhean, maanmyötäisen lehtiruusukkeen ja loppukesästä pienen nauriin kaltaisen juuren. Kukillaan maca ei voi kehua.
Koko kasvi on syötävä. 20 senttiä pitkistä liuskaisista lehdistä, jotka maistuvat vihanneskrassilta, tehdään vihannesruokia, salaatteja tai teetä. Kasvin tärkein osa on mehevä juuri, jonka kuoren väri vaihtelee paljon, mutta sisus on kellertävää. Maku on miellyttävä, hieman makea.
Macan juurta arvostetaan korkeiden ravintoarvojen vuoksi. Se sisältää erityisesti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja, tuoreena muun muassa paljon jodia ja rautaa. Kuivattuna seitsemän vuotta säilytetystä macajuuresta on mitattu vielä 10 prosenttia proteiineja.
Macan juuria syödään tuoreena, keitetty
nä, paahdettuna, keitoksissa, juomissa ja terveysnektareissa, jugurtin kanssa, vanukkaissa tai hyytelöissä. Siitä tehdään säilykkeitä. Suurin osa juurisadosta kuitenkin kuivataan tulevaa käyttöä varten. Kuiva juuri liotetaan yön yli käyttöön otettaessa.
Kuivatuista juurista keitetään myös puuroa tai hilloa. Kuivasta macajauhosta sekoitetaan leipätaikinoita ja sitä lisätään hunajaan sekoitettuna makeisiin leivonnaisiin.
Maca kelpaa myös alkoholijuomien kuten rommin raaka-aineeksi, usein hunajan tai sokeriruo'on kanssa. Kasvia lisätään myös kotieläinten rehuun.
Uusi tuleminen
Teollisuusmaita maca alkoi kiinnostaa lääkinnällisten vaikutustensa vuoksi. Lääketeollisuus onkin nyt macan pääkäyttäjä.
Maineikkain on juuri. Se vahvistaa ihmistä, kiihottaa sukupuolisesti sekä miehiä että naisia, ja virittää pariutumishalut myös eläimissä.
Häärituaalit ovatkin olleet yksi macan ikiaikaisista käyttötavoista, sillä kasvin uskotaan lisäävän myös hedelmällisyyttä.
Macaa nautitaan myös henkiseen väsymykseen ja yleiseen heikkouteen. Perun ihmettä tutkitaan kiivaasti länsimaissa, ja siitä valmistetuille tuotteille ounastellaan yhä uusia käyttäjäryhmiä kuten urheilijat, vaihdevuosiin tulleet miehet ja naiset sekä vanhukset.
Perussa macaa kasvatetaan yksivuotisena; juuri on korjuukypsä 7-9 kuukauden kuluttua siementen kylvöstä. Myös meillä maca ehtii antaa sadon, mutta se on esikasvatettava sisällä. Toistaiseksi siemenet saa varmimmin ulkomailta.
Galambosi sai Mikkeliin ensimmäiset macan siemenet yhdysvaltalaiselta tutkijakollegalta vuonna 2003. Kasvi ei menestynyt
USA:ssa, mutta Mikkelissä se kasvoi hyvin. Kun se kuitenkaan ei ole meillä vielä kyennyt talvehtimaan, ei Galambosi usko siitä olevan tuotantokasviksi Suomessa.
Kotipuutarhoissa maca on kuitenkin helppo ja kokeilemisen arvoinen. Eräiden visioiden mukaan siitä voisi ehkä kehitellä Lappiin hyvinkin menestyvän tuotteen esimerkiksi salaperäisten poronsarvijauheiden tilalle!
Eila Väisänen