Poliisi on kirjannut marraskuun alusta tähän päivään 14 erillistä vaalihäirintätapausta, joista kahdeksasta on tehty rikosilmoitus, kertoo poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta.
Poliisi on saanut tietoonsa valevaalimainoksia sekä kaduilla että verkossa. Esimerkiksi somealustoilla on jaettu mainoksia, joissa ehdokkaan numero on ollut väärä. Lisäksi vaalitilaisuuksissa on ollut yksittäisiä häirintätapauksia. Väkivallaksi tilanteet eivät kuitenkaan ole poliisin tietojen mukaan äityneet.
Häirintää on tehty myös deepfake-videoiden eli syväväärennösten avulla. Tällaiseen vaalihäirintään Heikkilä ei ole törmännyt aiemmin.
– Nykyään on helppoa suoltaa kaikennäköistä paperille tai videolle. Jatkossa tällaisia tapauksia voi olla enemmän, Heikkilä arvelee STT:lle.
Deepfake-videot ovat videoita, joissa tekoälyn avulla esimerkiksi poliitikko on kuvattu sanomassa jotakin, mitä hän ei todellisuudessa ole sanonut.
Heikkilän mukaan vaalihäirinnän määrässä ei ole juuri muutosta edellisiin presidentinvaaleihin verrattuna, mutta poliisi seuraa tilannetta.
– Teemme pienen ekstrapanostuksen vaalien aikaan, Heikkilä sanoo.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.
Luvattomia antivaalimainoksia
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan aiemmissa vaaleissa on joskus voitu huudella ja haistatella vaalimainosten jakajille ja tuhota vaalimainoksia. Presidentinvaalien alla on kuitenkin paljastunut uusi vaalihäirinnän muoto: ehdokkaita vastustavat mainokset, joita on viety luvattomasti mainoskaappeihin. Jääskeläinen nimittää mainoksia antivaalimainoksiksi.
– Tämä on uusi vaalihäirinnän keino. Muuten häirintää ei ole ollut näiden vaalien alla tavanomaista enempää, Jääskeläinen kertoo STT:lle.
Ulkomainosyhtiö JCDecaux poisti eilisen aikana kolme laitonta vaalimainosta Helsingin Kruununhaassa ja Kalliossa. Julisteet oli viety yrityksen omistamiin raitiovaunupysäkeillä sijaitseviin mainoskaappeihin. Julisteissa väitettiin valitsijayhdistyksen ehdokkaan, vihreiden tukeman Pekka Haaviston sloganin olevan "Rajat kiinni entistäkin nopeammin" ja nimitettiin Jussi Halla-ahoa (ps.) fasistiksi. Asiasta kertoi ensin Iltalehti.
– Eduskuntavaalien aikaan tällaista ei vielä tapahtunut. Kyseessä on harvinainen ilmiö, JCDecaux'n Suomen-toimitusjohtaja Elina Valtia sanoo STT:lle.
Äänestäjät ovat valveutuneita
Oikeusministeriön Jääskeläinen ei kuitenkaan usko, että antivaalimainosten tehtailu tulee yleistymään.
– Ne edellyttävät tekijältään aika paljon vaivannäköä, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen ei myöskään usko, että esimerkiksi mainosten tuhoamisella voi vaikuttaa äänestäjiin.
– Suomalainen äänestäjä on aika valveutunut eikä anna vaikuttaa itseensä. Tällaiset vaikutusyritykset ovat ilmiselviä ja läpinäkyviä.
Oikeusministeriön näkökulmasta vaalikamppailu on pysynyt hyvin asiallisena verrattuna eduskuntavaaleihin, jolloin Ben Zyskowiczin (kok.) kimppuun käytiin vaalien alla.
Jääskeläisen mukaan myös matalan äänestysaktiivisuuden vaaleissa, kuten kunta- ja aluevaaleissa, häirintää on saattanut olla vähemmän kuin muissa vaaleissa.
Vaalim ainosten turmelu laitonta
JCDecaux joutui Valtian mukaan poistamaan laittomia valemainoksia myös syksyllä, kun Helsingin Kruunuvuorenrannassa sijaitsevan Stansvikin metsän säilyttämistä puolustavia julisteita ilmestyi Helsingin katukuvaan. Julisteet oli tehty näyttämään muun muassa Helsingin kaupungin julisteilta.
Valtia kertoo, että yleisesti Suomessa bussi- ja raitiovaunukatokset kokevat paljon ilkivaltaa.
– Työllistämme rakentajia, huoltoa, lasittajia ja pesijöitä, Valtia sanoo.
Pelkästään Helsingissä tekee töitä noin 30 ihmistä, joiden tehtävänä on pysäkkien ja ulkomainosvälineiden laadun tarkkailu. Joskus vinkkejä ilkivallasta tulee myös aktiivisilta kansalaisilta.
Valtia korostaa, että vaalimainosten turmelu on laitonta.
– Tämä ei ole oikea tapa vaikuttaa.