Eihän tässä mitään järkeä ole, puutarhaviljelijät saattavat kesällä puuskahtaa. Mutta kun suunnittelet puutarhan ja valitset viljeltävät kasvit viisaasti, vaivannäkö voi hyödyttää myös taloudellisesti.

1. Suunnittele kasvimaa omien tarpeiden mukaan

Omien viljelysten suunnittelu kannattaa aloittaa pohtimalla, mitä juuri omassa pöydässä syödään. Jos ei tykkää syödä porkkanaa, ei sitä kannata laittaa kasvimaahankaan.

Jopa yksittäiseen kasvatuslaatikkoon mahtuu yllättävän paljon kasveja, kun tilan suunnittelee fiksusti. Taimien tai siementen mukana tulee usein kasvatusohjeet, joista selviää, paljonko tilaa kasvi vaatii. Piirrä kokonaisuus paperille: tähän tulee salaattia, tuohon kulmaukseen lehtikaali. Myös eri lajikkeiden kasvusuunnista kannattaa ottaa hyöty irti. Maissi kasvaa ylöspäin, joten sen juurelle mahtuu hyvin kasvamaan vaikkapa tilliä tai retiisiä.

2. Sekoita erilaisia salaatteja keskenään

Salaatti on yksi puutarhan tutuimpia ja tuottoisimpia kasvatettavia. Voit hankkia vaikkapa kolmen eri lajikkeen siemeniä ja kylvää niitä lomittain kauden mittaan. Parin kaupan salaattiruukun hinnalla saa satoa koko perheen salaatinnälkään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Salaatit eivät pidä liiasta kuumuudesta. Esimerkiksi kovin aurinkoisella lasitetulla parvekkeella ne eivät välttämättä idä tai niistä saattaa tulla kitkeriä. Parvekkeen viilentäminen tuulettamalla voi auttaa. Myös tasainen kosteutus on tärkeää. Salaattia voi myös kastella kylmällä vedellä, vaikka muut kasvit toivovatkin lämpimämpää vettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perinteisen salaatin lisäksi puutarhaa voi piristää helpolla ja erittäin satoisalla lamopinaatilla tai miniversoilla. Esimerkiksi kaupan kuivatut herneet ja vihanneskrassi itävät nopeasti maukkaiksi versoiksi. Niitä voi kasvattaa vaikkapa muovisissa hedelmä- ja vihannesrasioissa ja napata sieltä kesän salaattiruokiin.

3. Pakasta tai kuivata ylimääräiset yrtit

Persilja, rosmariini, basilika ja monet muut yrtit ovat helppoja ja satoisia. Ne mahtuvat hyvin kasvamaan myös ruukussa parvekkeella tai pihamaalla.

Myös kaupan vihannesosaston yrtin voi tyrkätä multaan rehevöitymään. Sen voi tehdä jo kevättalven kylmemmillä säillä sisätiloissa. Kun ilmat keväällä lämpenevät, yrtin voi siirtää ruukusta ulos viljelylaatikkoon.

Yrtit tuottavat hyvin, joten niitä ei kannata unohtaa kasvimaalle. Satoa voi napsia talteen jo pitkin kesää. Kun yrttejä kuivattaa tai pakastaa, niistä riittää iloa talvellakin.

4. Pelasta pavut kylmältä – istuta ne ruukkuihin

Pavuista saa keittämisen jälkeen herkullisia patoja tai lisukkeita salaattiin. Suomalaiset pavut voivat olla kaupassa kalliita, mutta kotipihalla niitä kasvattaa varsin edullisesti. Nykyisin on myös ruukkukasvatukseen soveltuvia lajikkeita, kuten pensaspapu Mascotte.

Papu rakastaa lämpöä, joten sille on hyvä varata paikka esimerkiksi talon aurinkoiselta seinustalta. Kun pavut kasvavat ruukuissa, ne on helppo siirtää sisälle lämpimään viileinä alkukesän öinä tai syksyn alkaessa. Siten myös satokaudesta saa nauttia pidempään.

Salkopapu on mainio lajike pieneen tilaan tai ruukkuun. Se köynnöstyy, joten kasvi ohjataan kasvamaan tukea pitkin ylöspäin. Näin se ei vie suurta länttiä kasvimaasta.

5. Kasvata omat varhaisperunat kestokassissa

Koska peruna on kaupassa halpaa, vaatisi se jo suurempaa maaplänttiä ja viileää kellaritilaa, jotta kasvattamisessa todella säästäisi rahaa. Pottuja voi kuitenkin kasvattaa omaksi iloksi vaikkapa kauppojen kestokasseissa, joiden kulmiin on leikattu reiät. Niistä ylimääräinen vesi pääsee pois.

Siemenperunaa myydään nykyisin pienissäkin erissä, ja siihen kannattaa satsata. Kaupan ruokaperunat ovat alkukesästä myöhäistä lajiketta, joten niistä kasvattamalla satoa saa lautaselle vasta alkusyksystä. Siemenperunoista sen sijaan löytyy aikaisia lajikkeita, kuten Timoa, jotka ennättävät jo juhannuspöytään. Muista kylvää perunat riittävän ajoissa, sillä syötävän kokoisten pottujen kasvamisessa menee pari kuukautta.

6. Maista oman maan mansikkaa

Mansikka vaatii lämpimän ja aurinkoisen paikan sekä säännöllisen kastelun, jotta marjoista tulee meheviä. Suuria säästöjä mansikoiden kasvattamisella on pienellä pihalla vaikea tehdä, mutta perunan tavoin ne toki maistuvat itse kasvatettuna entistäkin paremmalle.

Helpoiten mansikat kasvavat amppelissa tai kaidelaatikossa lämpimällä parvekkeella. Valitse lajike, kuten ahomansikkaa muistuttava Rügen, joka tuottaa kesän aikana useamman sadon. Silloin naposteltavaa riittää läpi kesän.

Marjat on hyvä suojata linnuilta sekä kylmiltä öiltä kukinnan aikaan. Ota käyttöön harso tai nosta siirreltävä amppeli sisälle yöksi.

7. Monivuotiset kasvit säästävät aikaa ja rahaa

Hyötypuutarhassa kannattaa muistaa myös monivuotiset kasvit, kuten raparperi, kumina tai erilaiset parsat. Myös ilmasipuli ja ruohosipuli ovat monivuotisia.

Tällaiset lajit tuottavat satoa melko varmasti ja vaivattomasti, eivätkä useinkaan vaadi paljoa hoitoa. Monivuotisia kasveja hyödyntämällä säästyy myös jokavuotisilta siemen- ja taimikustannuksilta.

Jos pihaa on enemmän, myös erilaiset hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat vuosittaista satoa. Omista omenista tai kirsikoista syntyy esimerkiksi herkullisia hilloja.

8. Kylvä kauniita kukkia – ne houkuttelevat pölyttäjiä!

Kukat tuovat väreillään iloa ja tekevät siten viljelystä hauskempaa. Kehäkukka on oiva lisä kasvatuslaatikkoon tai kasvimaalle. Sen terälehdet ovat kuin sahramia, ja samalla se houkuttelee myös pölyttäjiä. Kasvimaan pieniä apureita tarvitaan pölytyspuuhiin etenkin, jos kasvimaalla kasvaa esimerkiksi avomaankurkkua tai kesäkurpitsaa. Pölytys auttaa tekemään sadoista suurempia.

Kokeile myös ruiskaunokkia tai vaikkapa kääpiösamettikukkaa. Sen voi istuttaa viljelylaatikon nurkkaan, jossa se kasvaa kauniiksi pyöreäksi kasvustoksi laatikon reunojen yli.

9. Pidä huolta mullasta – peittele se talviunille

Kun kasvimaan multaan on kerran satsannut, on siitä syytä pitää huolta. Maata tai viljelyslaatikkoa ei kannata jättää talven ajaksi paljaaksi. Satokauden päätteeksi multa on helppo peittää esimerkiksi puista pudonneilla lehdillä tai sadonkorjuun tähteillä. Eloperäinen aines ruokkii mullassa eläviä pieneliöitä. Samalla se estää mullan kovettumisen pinnalta ja ravinteiden häviämistä. Kevään tullen lehdet ovat jo maatuneet sen verran, että ne voi vain sekoittaa mullan joukkoon.

Lähteet: Marttaliiton kotipuutarha-asiantuntija Tiina Ikonen ja martat.fi/puutarha.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 6/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tee tilaus täällä

 

Lannoita lempeästi

  • Jo kasvimaata perustaessa kannattaa selvittää, millaista maa on ja paljonko se vaatii lannoittamista.
  • Suosi eloperäisiä lannoitteita, kuten kanan tai hevosen lannasta valmistettuja tuotteita. Ne liukenevat kasvin käyttöön kemiallisia lannoitteita hitaammin. Näin kasvit saavat ravinteita tasaisemmin, eikä liian suuri lannoitemäärä estä niiden itämistä.
  • Jos samassa viljelylaatikossa on eri määrän lannoitteita vaativia kasveja, runsaasti ravinteita kaipaavan taimen viereen voi kaivaa kuopan, johon laittaa pari desiä lannoitetta. Tätä kutsutaan varastolannoittamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla