Jotkut valittavat, että joulu tulee kauppoihin liian nopeasti. Minua hämmästyttää, miten aikaisin ensi kauden siementen kaupittelu on alkanut. Multahan on tuskin ehtinyt edes jäätyä viime kauden jäljiltä! Eräskin suosittu siemenkauppa ehti myydä yhden lajikkeen loppuun ennen kuin edes huomasin, että kauppa on auki.

On siis aika summata kesän kokemukset ja pohtia, mitä yksivuotisten kesäkukkien siemeniä tarvitsen myös ensi keväänä, mitkä saattavat jäädä tauolle ja mitä en ainakaan tällä kertaa kylvä. Olisi neljäskin kategoria: uudet lajit ja lajikkeet, joita mielin kokeilla. Sen aika on kuitenkin vasta vähän myöhemmin.

Nämä kukat nähdään Villa Palasessa myös ensi kesänä:

Leijonankidat Twinny F1. Kasvatin näistä kahta versiota, Peach ja Apple Blossom. Molemmat olivat tosi suloisia, mutta omenankukka kasvoi ja kukki hieman paremmin kuin persikka. Eli jos näiden kesken pitäisi valita, kylväisin jatkossa Apple Blossomia.

Leijonankitojen etuja ovat kylmänkestävyys ja uskomattoman pitkä kukinta. Nämä avasivat ensimmäiset kukat ennen juhannusta ja lopettivat vasta pakkasiin. Kukkavanat pitää vain katkaista kuihtuneiden kukkien alapuolelta, ja jäljelle jääneen varren silmuista alkaa kehittyä uusia kukkavanoja.

Twinny on kääpiölajike ja sopii parhaiten kukkapenkkien reunoille. Sille saattaisi löytyä Palasen puutarhassa parempikin paikka kuin kesäkukkapellon laita. Kesäkukkapeltohan on periaatteessa tarkoitettu korkeille kukille, jotka heiluvat tuulessa.

Hajuherneet Cupani. Tämä on yksi vanhimmista hajuhernelajikkeista ja pelkäsin, että kukkia tulisi vain vähän. Olen nimittäin lukenut, että vanhemmista lajikkeista on siirrytty uudempiin sen takia, että saataisiin enemmän kukkia per kukkavarsi. Pelko oli kuitenkin turha. Hajuhernepyramidi kukki varsin runsaasti koko kesän syksyn hallaöihin saakka.

Parasta Cupanissa on tuoksu. Olen iloinen, että sijoitin toisen pyramideista lähelle Palasen sisääntuloa. Siinä sitä oli helppo nuuhkia ja tuoksu tuntui terassille asti, jos tuulen suunta oli sopiva. Ostin siemenet Siementarhasta ja kasvatin taimet ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeilla. Myös hajuherne on kylmänkestävä, mikä oli viime keväänä etu.

Ruusupapu Käberbohne. Monivuotiset köynnökset eivät havaintojeni mukaan ole menestyneet Villa Palasen porttikaaressa järin hyvin, minkä takia päätin viime keväänä kokeilla siihen yksivuotista ruusupapua. Koe onnistui erinomaisesti. Kasvustosta tuli nopeasti rehevä ja se tuotti kukkien ohella niin paljon syötävää, etten ostanut torilta vihreitä papuja koko kesänä. Kun kyllästyin, annoin palkojen pullistua ja papujen tuleentua. Monivärisiä kuivattuja papuja kertyi kolmisen desilitraa.

Vanhuuttaan hapertunut porttikaari hajosi syysmyrskyssä, joten en ole varma, onnistuuko papukasvatus portilla ensi kesänä. Porttikaaren lisäksi kasvatin ruusupapuja myös terassin sisääntulon vieressä, ja sekin oli hyvä paikka.

Gladiolukset. Näitä ei kasvateta siemenestä vaan juurimukulasta, mutta otin ne mukaan, koska yllätyin niiden menestyksestä ja sopivuudesta Villa Palasen kukkapenkkiin. Aion ilman muuta hankkia jotakin lajiketta ensi kesäksi. Sain nämä mukulat daalioiden kaupanpäällisenä enkä ole varma, saanko samoja mistään ensi keväänä.

Nämä ovat mahtavia kesäkukkia, mutta vaihtelu virkistää:

Punakosmos Double Click Rose Bonbon. Isot kasvit ja paljon kauniita kukkia, joista osa on erityisen kauniisti laskostettuja ja osa muuten vain kerrottuja. Lajike on kuitenkin hiukan matalampi kuin Apricotta eikä heilu yhtä hienosti tuulessa. Minulla on mielessä kolmas lajike, jota ehkä haluan kokeilla.

Isotsinnia Queeny Red Lime. Kukat ovat tsinniaksi isoja ja upean värisiä, mutta niitä tuli aika vähän, koska lajike oli puistokotiloiden suursuosikki. Kotilot kalusivat lähes lehdettömiksi ne kasvit, joita ei kesäkuun alun halla vienyt.

Kiinanasteri Chamois Turm. Valtavan kokoiset, pallomaiset kukat, jotka nuokkuvat pelkän painonsa takia alaspäin. Nämä ovat ihania, mutta parin ensimmäisen kukinnon jälkeen loput eivät enää välttämättä kehity pallomaisiksi, vaan muistuttavat enemmän kiekkoa. Voi olla, että hieman pienikokoisemmat kiinanasterit ovat sittenkin varmempi valinta. Niiden kukkavarret pysyvät paremmin pystyssä ja kukat pyöreinä.

Keijunmekko. Minulla oli vaikeuksia keijunmekon esikasvatuksessa ja sain vain vaivoin kaksi amppelillista taimia istutuskuntoon. Niistä kehittyi rehevä kasvusto, joka ulottui terassin katosta sen lattiaan. Ensi kesäksi saatan silti esikasvattaa jotakin muuta kesäköynnöstä, ihan vain vaihtelun vuoksi. Kelloköynnös se ei kuitenkaan ole, koska sen kukinta jää käsittääkseni yleensä aika myöhäiseksi.

Nämä jäävät melko varmasti kylvämättä ensi keväänä:

Koreatörmäkukka Salmon Queen. Näistä sanottiin jossakin, että ne heiluvat korkeimpina muiden kesäkukkien yläpuolella ja siksi sijoitin ne kukkapenkin keskelle taakse. Ennuste ei kuitenkaan toteutunut: koreatörmäkukat olivat matalampia tai korkeintaan yhtä korkeita kuin punakosmos Apricottat.

Hennot törmäkukat jäivät rotevien kosmosten jalkoihin. Kasvi on kaunis, mutta minulla ei ole sille sopivaa paikkaa, koska asetan kosmokset etusijalle. Ensi kesänä vähemmän on enemmän.

Auringonkukat. Kasvatin muutamia matalia auringonkukkia, mutta ne eivät jostakin syystä menestyneet kovin hyvin. Alkukesä oli ehkä liian kuiva tai kasvualustassa ei ollut tarpeeksi ytyä. Havaitsin myös, etteivät ne oikeastaan sovi tyyliltään Palaseen ainakaan perinteisenä keltaisena. Ei jatkoon. Jokin punainen lajike saattaisi jossakin vaiheessa tulla kysymykseen.

Kesäleimut. Ei haittaa, jos nämä siemenet ovat jo kaupasta lopussa, koska en kasvattaisi niitä kumminkaan. Siemenkasvatus epäonnistui aika täydellisesti viime keväänä eikä houkuttele uuteen yritykseen. On niin paljon muita, helpommin kasvatettavia kesäkukkia. Sattuneesta syystä minulla ei ole tästä kukasta kuvan kuvaa.

Olen iloinen, että tähänkin kategoriaan ylipäätään tuli laji tai pari. Esikasvatus paisuisi muuten vuosi vuodelta, koska on selvää, että haluan aina kokeilla myös jotakin uutta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tulekaan maraton- eikä joogamummoa, vaan tulee kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 64-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016
Sisältö jatkuu mainoksen alla