Venäjä aloitti vuosi ja kolme kuukautta sitten, 24.2.2022, hyökkäyksensä Ukrainaan jatkona Krimin kaappaukselle ja Itä-Ukrainan haltuunotolle. Ukrainalaiset ovat puolustaneet maataan urheasti, taistelleet olemassaolostaan, kaikeksi onneksi vahvistumaan päin olevalla kansainvälisellä tuella.
Onko sota nyt kääntynyt päälaelleen? Ukrainan puolelta hyökättiin maanantaina Venäjän maaperälle rajakaupunki Belgorodin lähelle.
Hyökkäys sopii informaatiovaikuttamisen pahasti sumentamaan sodan kokonaiskuvaan. Niin Kiovassa kuin Moskovassakin tapahtumia tulkitaan miten halutaan.
On luonnehdittu, että hyökkääjiä olivat "ukrainalaiset tai ukrainalaismieliset joukot" (HS 24.5.) Some laulaa! Kuvista on tunnistettu hyökkäyksessä ilmeisesti käytettyjä amerikkalaisvalmisteisia MRAP-panssariajoneuvoja. Tulkinnat sinkoilevat.
Paniikistakin Venäjän puolella on puhuttu.
Ukraina kiistää jyrkästi osallisuutensa. Niin sen virallisesti pitääkin. Länsimaat, mukaan lukien Suomi, tukevat Ukrainan puolustustaistelua. Vaikka hyökkäys on usein paras puolustus, kuvioon eivät kuulu hyökkäykset Venäjälle.
Moskova puhuu sabotaasiryhmästä, joita sanoo tuhonneensa ja syyttää ukrainalaisia, tosin ei kovin kovaan ääneen. Hyökkäys kun kertoo ennen muuta noloa kieltä venäläisen rajavalvonnan olemattomuudesta ja siitä, että maan asevoimien kyvyt saattavat olla vielä kaikkia arvioitakin heikommat.
Paniikistakin Venäjän puolella on puhuttu. Se jos mikä kääntäisi levitessään venäläistä yleistä mielipidettä sodanvastaiseen suuntaan.
Venäjän asevoimien taistelumotivaatio on todettu jo valmiiksi heikoksi. On hyvin kuvaavaa, että asiaa tuo jatkuvasti ja äänekkäästi esille venäläisen palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozin. Sitä vastoin hän on viime aikoina suorastaan ylistänyt Ukrainan armeijaa, joka on hänen mukaansa "yksi maailman vahvimmista".
Moskova on julistanut useaan kertaan joutuneensa läntisen salakavalan aggression kohteeksi. Belgorodin oletetut tapahtumat tukevat kuin tarjottimella venäläisten uhriutumispuheita.
Kaiken aikaa Putinin sotakatastrofin edetessä on pohdittu, millaista vastarintaa hänen hallintonsa nostattaa Venäjän sisällä. Varsinaiset todisteet ovat jääneet vähiin. Belgorodin hyökkäys antaa uusia vihjeitä.
Venäläisistä Ukrainan puolella taistelevista vapaehtoisista koostuva joukko on ottanut vastuun hyökkäyksestä, samoin natsimieliseksi luonnehdittu ryhmä. Sota ja some antavat ryhmittymille mahdollisuuden tuoda esille itseään. Ilman Ukrainan epävirallista myötävaikutusta ne eivät hyvin todennäköisesti ole toimineet.