Kasvata tomaattia parvekkeella tai chiliä ikkunalaudalla – Lue vinkit hyötykasvien viljelyyn!

1. Osta laatua

Hyötykasvien viljely on kasvattanut suosiotaan kaikenikäisten keskuudessa.

–Kasvien parissa puuhailu ja mullan koskettelu tekee ihmiselle hyvää, sanoo Hyötykasviyhdistyksen Mervi Pusztai.

Monet ovat innostuneet kasvattamaan hyötykasveja kaupasta ostamiensa hedelmien siemenistä, mutta Pustzain mukaan riskinä on ruskokurttoviruksen leviäminen Suomeen. Virus voi saapua esimerkiksi tuontitomaattien mukana, minkä vuoksi siemenet kannattaa ostaa luotettavilta myyjiltä. Suomalaisten puutarhamyymälöiden ja markettien tuotteet ovat EU:n lainsäädännön mukaan tarkistettuja ja siksi turvallisia ostopaikkoja.

2. Torju tuholaisia

Kovilla helteillä kirvat hyökkäävät kasvien kimppuun. Päivän kuumimpana aikana kasvit kannattaakin peittää harsokankaalla. Kasvimaalle voi istuttaa kehäkukkia ja samettiruusuja, joiden tuoksun oletetaan karkottavan tuholaiset. Kukat ovat kaiken lisäksi syötäviä ja niitä voi käyttää salaattien, jälkiruokien ja juomien koristeluun.

Huonekasvit voivat houkutella tuholaisia, kuten harsosääskiä, myös sisätiloihin. Ongelman vähentämiseksi kannatta huolehtia, ettei huonekasvien pintamulta ole koko ajan märkä.

3. Valitse vapaasti

Helppohoitoisia hyötykasveja ovat tomaatit, kurkut, kesäkurpitsat ja pavut. Kuumalle herkän salaatin voi korvata pinaatilla, mangoldilla ja vuonankaalilla. Tomaatti hyötyy kahdeksan viikon esikasvatuksesta, mutta muut siemenet voi istuttaa suoraan multaan kesäkuussa, kun kylmän ja hallan riskit ovat väistyneet. Vaikka joskus kuulee, etteivät tietyt kasvit tykkää toistensa seurasta, siitä ei ole tieteellistä näyttöä. Myöskään siementen istutusvälillä ei ole suurta vaikutusta niiden kasvuun, kun käytetään laadukasta multaa.

4. Lannoita maltilla

Jos kasvin lehdet kadottavat vihreytensä, ne saattavat kaivata ravinteita. Lannoituksesta ei tarvitse yleensä huolehtia ennen kesän puoliväliä, jolloin kasteluveteen voi lisätä lannoitetta. Mullassa olevat ravinteet sekä kertalannoitus kasvukaudessa riittävät, mutta innokas voi lisätä mietoa sekoitusta kerran viikossa. Viljelmän koon mukaan annosteltavat lannoitepuikot ovat myös kätevä vaihtoehto.

5. Sido kosteutta

Kasvien veden tarvetta on vaikea nähdä. Liikakastelun ehkäisemiseksi multaan voi laittaa biohiiltä tai villapellettejä säätelemään kosteutta. Käsittelemättömästä lampaanvillasta tehdyt villapelletit sitovat sekä luovuttavat vettä ja antavat ravinteita. Helteellä viljelmiä kannattaa kastella ainakin kerran päivässä. Etenkin pavut ja herneet pärjäävät köyhässäkin maassa, mutta tarvitsevat paljon vettä.

6. Tee itse kasvualusta

Suomalaisten valmistajien multa on korkealaatuista, mutta ravinteikasta multaa voi valmistaa myös itse ekologisesti ja edullisesti bokashi-menetelmällä. Se on japanilainen keittiökompostointitapa, jossa mullan valmistukseen käytetään mikrobiliuosta tai -rouhetta. Rouhetta laitetaan aina, kun biojätettä lisätään ilmatiiviiseen biojäteastiaan ja sen täytyttyä annetaan fermentoitua kaksi viikkoa. Sen jälkeen se sekoitetaan mielellään vanhaan multaan ja annetaan multaantua huoneenlämmössä pari viikkoa. Lopputuloksena on ihanan tuoksuvaa, muhevaa multaa. Fermentoitu bokashi säilyy huoneenlämmössä tai sen voi antaa jäätyä ja sulattaa keväällä. Huomioi, että bokashi saattaa houkutella eläimiä. Bokashitarvikkeita löytää puutarhamyymälöistä.

Vinkit antoi Mervi Pustzai Hyötykasviyhdistyksestä.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 05/2022.