Janakkalan koirakerho järjestää ensimmäistä kertaa kansainvälisen agilityn Janakkala Open -kisatapahtuman. Kolmipäiväiseen tapahtumaan 3.–5. elokuuta odotetaan runsasta määrää kilpailijoita. – Aikaisemmin Suomessa järjestettiin aina heinäkuussa iso Agirotu-tapahtuma, mutta kun se paisui liian isoksi, sen järjestäminen lopetettiin. Meillä on uusi halli, ja tarvitsemme rahoitusta siksi järjestämme kilpailuja säännöllisesti. Ajattelimme, että tämä voisi olla hyvä sauma ison tapahtuman järjestämiseen, seuran agilitytoimikunnan jäsen Päivi Remula kertoo. Janakkalan koirakerhossa on noin 250 jäsentä, joista agilityä harrastaa noin 70. Kisojen agilitytoimikuntaan kuuluvat Remulan lisäksi Anu Ahola , Katja Kiiltomäki , Tiina Virtanen , Anu Siira, Mona Liljegren ja Marko Mäkelä.
– Kilpailu on tarkoitus järjestää talkoovoimin.
Viikonlopun aikana on yksilökisoja eri tasoluokissa, joista ylimmässä 3-luokassa osa kilpailuista kansainvälisiä. Suomalaisten tuomareiden lisäksi agilityratoja arvostelevat tuomarit Sveitsistä ja Saksasta.
Määräaikaan mennessä kansainvälisiin luokkiin ilmoittautui 150 osallistujaa, joista osa ulkomaalaisia. Viiden muun kilpailuluokan määrä tarkentuu vasta torstaina ilmoittautumisajan umpeutuessa.
– Kansainvälisestä kisasta koiralle haetaan kansainvälistä agilitysertifikaattia. Se täytyy saada kahdesta maasta kahdelta eri tuomarilta, ja sen jälkeen koirasta voi tulla kansainvälinen agilityvalio, Virtanen selvittää.
Luvassa on myös epävirallinen joukkuekisa, jossa saman kokoluokan koirat saavat olla eri tasoluokista.
– Tällaisia joukkuekisoja järjestetään Suomessa hyvin vähän, Remula kertoo.
Kisan järjestelytiimiin kuuluva Katja Kiiltomäki aikoo itsekin osallistua kilpailuihin kisakumppaninaan australianpaimenkoira Nysä.
– Koiralleni tulee ainakin viisi starttia ja osallistumme myös joukkuekisaan, sekä toivottavasti finaaliin.
Kiiltomäki treenaa Nysän kanssa useampana päivänä viikossa ja kaksikko osallistuu myös säännöllisesti koulutuksiin ja valmennuksiin. Agilityssä koiralta vaaditaan aktiivisuutta, oma-aloitteellisuutta ja malttia, myös koiran rakenteen ja lihaksiston pitää olla kunnossa.
– Tämä on iloista yhdessä tekemistä, ja kyllä koirankin täytyy lajista tykätä. Itse pidän paimenkoirista, mutta on muissakin roduissa erinomaisia yksilöitä lajia ajatellen
Lajin pariin Kiiltomäki päätyi, kun hän reilut kuusi vuotta sitten haki koiralleen rennompaa tekemistä palveluskoiratoiminnan oheen.
– Koirat ovat välillä vaihtuneet, mutta tämä laji koukuttaa, etenkin kun koira on hyvä.
Kiiltomäki suosittelee ottamaan yhteyttä johonkin paikalliseen yhdistykseen, jos agility kiinnostaa.
– Yhdistyksissä pääsee kouluttajan avulla alkuun oikeaoppisesti ja hyvissä puitteissa.
Urheiluksi agility luokiteltiin Suomessa vasta vuonna 2016, vaikka lajia on maassamme harrastettu jo vuodesta 1986 lähtien. Tällä hetkellä lajin harrastajia on Suomessa yli 13300.
Urheilustatus mahdollistaa lajille valtion yleisavustusten piiriin pääsemisen, eikä laji ole enää pelkästään harrastajilta kerättävien varojen varassa.
– Me harrastajat olemme pitäneet lajia urheiluna jo pitkään. Koirat ovat urheilijoita, joiden fysiikkaa treenataan, ja seuraava kehittämissuunta, jota huiput jo tekevät, on ohjaajien kuntoon panostaminen, Ahola sanoo.
Turengissa Kiianlinnantiellä sijaitseva tilava halli sekä iso ulkokenttä tarjoavat niin harrastamiselle kuin kilpailemisellekin hyvät puitteet.
– Näissä tiloissa on jo järjestetty useita kilpailuja, mutta koko viikonlopun tapahtuma on ensimmäinen laatuaan. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne Janakkalaan. Janakkala Open Turengissa, Kiianlinnantie 11, 3.–5.8. Vapaa pääsy. Lisätietoja: janakkalaoac2018.wordpress.com/.