Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen aikoo selvittää, voitaisiinko kaupunkilaisten energiatarvetta korvata tulevaisuudessa niin sanotuilla pienydinvoimaloilla.
Selvitystyö on osa Helenin suunnitelmaa korvata ilmastolle haitallisen kivihiilen tuotantoa. Helen kertoi maanantaina, että hiiltä käyttävä Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suunnitelma ydinvoimaan turvautumisesta on Helenin mukaan osa pitkän tähtäimen valmistautumista.
– Helenillä on keinot korvata kivihiili. Jatkamme investointeja energian laajamittaiseen kierrättämiseen lämpöpumpuilla, samoin meillä on hankkeita lämmön varastointiin. Hieman pidemmällä aikajänteellä selvityksessä on useita päästöttömiä teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämpö, merivesilämmön hyödyntäminen ja modulaariset pienydinvoimalat, ynnää toimitusjohtaja Pekka Manninen Helenin tiedotteessa.
Ensimmäisenä investointijonossa ovat kuitenkin biolämpölaitokset, ja pisimmällä biolämmön suunnittelu on Vuosaaressa.
Helen kertoo, että se hallitus on hyväksynyt suunnittelupäätöksen 250 miljoonaa euroa maksavasta Vuosaaren laitoksesta. Tavoitteena, että lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä 2020 keväällä.
Biolämpölaitos polttaisi pääasiassa puuhaketta, joten päästötön se ei olisi.
– Vuosaareen suunniteltava biolämpölaitos edustaa Suomen mittakaavassa keskikokoista biolämpölaitosta ja se kattaa noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Suunniteltavan laitoksen osuus Helenin polttoaineiden käytöstä olisi 15 prosenttia, sanoo projektipäällikkö Antti Saikkonen tiedotteessa.
Laitos sijoittuisi Helenin nykyisen voimalaitostontin viereen Vuosaareen. Nopeimmillaan laitos saataisiin tuotantokäyttöön syksyllä 2023.
Helen on selvittänyt biolämpölaitosten rakentamista myös muualle kaupunkiin.
Voimakkainta vastarintaa suunnitelmat ovat saaneet Tattarisuolla, ja uusin suunnitelma on ollut sijoittaa voimala käytöstä poistuvan Malmin lentokentän alueelle.
Biolämpö voi olla ilmastotavoitteiden kannalta vielä hiiltäkin huonompi vaihtoehto."
Helenin suunnitelmat puupohjaisen biopolttoaineen lisäämisestä ovat saaneet myös kritiikkiä.
Helsingin tulevaa energiatarvetta selvittäneen Bios-tutkimusyksikön tutkija Antti Majava sanoi viime joulukuussa Helsingin Uutisille, että uudet biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan jopa lisäisivät niitä.
– Järkevämpää olisi tehdä ilmastopaneelin ja Helsingin hyväksymässä aikataulussa vuoteen 2035 mennessä vaiheittain ja hallitusti toimenpiteitä, joilla tähdätään kaikenlaisen polttamisen lopettamiseen lämmöntuotannossa, Majava sanoi joulukuussa 2018.
Majavan mukaan biolämpö voi olla ilmastotavoitteiden kannalta vielä hiiltäkin huonompi vaihtoehto.
Voimalat vaativat energiapuuta, ja kuljetus vaatisi myös nykyistä energiantuotantoa enemmän laiva- tai rekkaliikennettä, mikä tarkoittaa kuljetuskustannusten nousua.
Helenin mukaan Helsinki ei voi kokonaan luopua hiilestä lähivuosina.
Salmisaari säilyy energiantuotantoalueena, ja kivihiilen korvaamisen ratkaisut ovat siellä suunnittelussa. Salmisaaren osalta investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.
Helen kiistää myös arviot, että kivihiilen korvaaminen nostaisi asukkaiden energialaskua.
Helenin mukaan ratkaisuilla ei arvioida olevan vaikutuksia kaukolämmön hintaan.
Kivihiilestä luopuminen on kansallinen tavoite, jota pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ajanut.
Eduskunta hyväksyi kivihiilikiellon viime viikolla äänin 170–14. Kivihiilikielto astuu voimaan vappuna 2029.