Onko tattari uusi nyhtökaura? Ikivanha ruokakasvi nousi suosioon gluteenittomuuden ansiota

RUOKA Tattari maistuu muillekin kuin gluteenitonta ruokaa tarvitseville. Käydäänpä pellolla.

Viljelijä Seppo Teränen saapastelee puimurille vaimonsa Paula Teräsen omistamalla Rapukosken tilalla Myrskylässä ja vaihtaa muutaman sanan ratin takana istuvan Tapani Koskelan kanssa. On aika siirtyä puimaan viimeistä tattaripeltoa.

–Oma kone hajosi, mutta sain naapurin hätiin. Hänen puimurinsa kun on myös siunatussa tilassa eli sillä ei ole käsitelty viljoja. Meidän kuivaamolla Askolassa kuivatetaan vaan tattaria ja yhtä tarkkaa on Keskisen myllyllä Vilppulassa.

Seppo Teränen on yksi Suomen kymmeneksi suurimmista tattarinviljelijöistä, vaikka hänellä on tattarilla vain 44 hehtaaria Myrskylässä ja Askolassa. Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunnan sopimusviljelijöillä on Suomessa 1300 hehtaaria tattaripeltoja, mikä on vaatimaton määrä viljapeltohehtaareihin nähden.

Viljoista poiketen tattarinviljely on kannattavaa, sillä siitä saatava korvaus kattaa viljelystä syntyvät tuotantokustannukset. Viljelijän ei tarvitse kattaa kuluja saamillaan maataloustueilla.

–Tätä saisi viljellä vaikka tuhat hehtaaria ja kaikki menisi. Työläs se on laittaa alulle kesäkuussa ja on hallanarka, mutta jo kylväessä tietää, että tonnilta saa noin 700 euroa, Teränen laskee.

Tattarikilolla on kova hinta kaupan hyllyllä: lähes viisi euroa. Paula ja Seppo Teräsen keittiössä tattaria laitetaan lihapullien joukkoon, fusillisalaattiin, lettutaikinaan ja uunipuuroksi.

Suurin kuluttajaryhmä ovat keliaakikot, jotka eivät voi käyttää viljatuotteita niiden sisältämän valkuaisaineen gluteenin vuoksi. Kyse ei ole makuasioista tai allergiasta vaan autoimmunisairaudesta, jossa suoliston ainoa hoitokonsti on ruokavalio.

–Tattarilla on merkittävä rooli keliaakikon ruokapöydässä riisin, maissin ja hirssin ohella. Tattaria saa hiutaleena, jauhona, suurimona, leipänä ja pastana, laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen Keliakialiitosta summaa.

Hapan tattarileipä on maultaan lähellä ruisleivän makua. Proteiinipitoisuutensa vuoksi tattari on tiivis osa myös urheilijoiden ja kuntoilijoiden ruokavaliota – ja fitnessväen suosikki.

Lehikoinen ei vertaa tattarin ja nyhtökauran suosiota, koska nyhtökauraa ei ole valmistettu gluteenittomasta kaurasta.

– Samanlaiseen hypetykseen en ole tattarin kohdalla ainakaan vielä törmännyt, mitä nyhtökaura on saanut osakseen, mutta Suomessa viljellyillä gluteenittomalla kauralla, tattarilla ja kvinoalla on yleisesi kova kysyntä.

MTT:n tutkimuksen 2007 mukaan tattari voisi sopia myös korkeasta kolesterolista, ylipainosta ja diabeteksesta kärsiville. Pähkylän sisältämä valkuainen ja hiilihydraatit D-chiro-inositolit sulavat hitaasti ja hidastavat glukoosin imeytymistä vereen ruokailun jälkeen.