Parhaillaan elokuvateattereissa pyörivässä Napapiirin sankarit 4 -elokuvassa on kohtaus, jossa Patu-koiraa esittävä länsigöötanmaanpystykorva Topsy "kuolee". Vaikka kohtaus voi näyttää katsojan silmin helpolta, sitä harjoiteltiin puolisen tuntia kerrallaan viikkojen ajan.
– Kaikki lähtee siitä, että eläinnäyttelijää palkitaan, kun se käyttäytyy tietyllä tavalla. Ensin sille opetetaan, kuinka sen tulee toimia ja tilanteeseen liitetään jokin käskysana, esimerkiksi "kuole", kertoo eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, 49.
Napapiiri-elokuvaa harjoiteltaessa Kaimio opetti Topsy-koiran ensin kellistymään kyljelleen ja sen jälkeen laskemaan päänsä hitaasti maahan.
– Seuraavaksi koiralle opetettiin, että pään piti pysyä maassa riittävän pitkään. Kun se toimi näin, Topsy sai ruokapalkkion. Lopulta käytettiin pelkkää käskysanaa. Vaikeusastetta lisää se, että eläinnäyttelijän pitää myös sietää häiriöitä, esimerkiksi sitä, että joku koskettaa sitä tai huutaa vieressä. Sen ei pidä reagoida mihinkään, koska se näyttelee kuollutta.
Myös silloin, kun kissa loikkaa elokuvassa ilmaan tai ankka tähyilee postiluukusta, tilanne voi olla vain muutaman sekunnin mittainen, mutta sen harjoittelu on vaatinut pitkän työn.
– Pieni, lyhyt kohtaus voi olla hyvinkin vaativa niin eläimelle kuin sen kouluttajalle, Kaimio kertoo.
Patu-koiraa esitti elokuvassa kolme koiraa, Topsy, Kipinä ja Cumma. Näistä Topsy on jo ehtinyt menehtyä oikeasti.
Kipinä-koiran sen sijaan omistaa vihtiläinen Milla Saari, 46, jonka lemmikki päätyi elokuvaan sen jälkeen, kun Kaimio etsi sopivia eläinnäyttelijöitä Facebookin roturyhmässä.
– Haussa oli hieman vanhempi yksilö, joten meidän 14-vuotias Kipinä oli juuri sellainen. Myös koiran turkin piti olla saman värinen kuin muilla varakoirilla. Sekin täsmäsi, Saari kertoo.
Kipinä oli kuvauksissa kolmena päivänä marraskuussa 2021 ja palasi sieltä aina yhtä tyytyväisenä kuin ennenkin.
– Länsigöötanmaanpystykorvat ovat hyviä koulutettavia, koska ne ovat miellyttämisenhaluisia ja niiden naamat ovat ilmeikkäitä, pohtii lähes 30 vuotta gööttien parissa viihtynyt Saari.
Hän kävi katsomassa valmiin elokuvan heti ensi-iltapäivänä joulun alla.
– Oli kyllä mahtava tunne nähdä oma koira valkokankaalla. Vaikka samassa roolissa oli kaksi muutakin koiraa, tunnistin heti, milloin Kipinä oli esillä, Saari myhäilee.
Vantaalainen Tuire Kaimio on kouluttanut eläinnäyttelijöitä mainos- ja elokuvatuotantoja varten jo reilut parisenkymmentä vuotta.
– Jokaista eläinnäyttelijää varten on oltava varaeläimiä sen varalta, että eläin esimerkiksi sairastuu.
Napapiiri-elokuvaan päätynyt Topsy on Kaimiolle tuttu koira jo entuudestaan, sillä hän on kouluttanut Topsyä jo vuonna 2016 julkaistua Sorjonen-televisiosarjaa varten.
– Työtä helpottaa melkoisesti se, että olen tehnyt työtä eläimen kanssa jo yhtä tuotantoa varten. Jos se näyttelee toisessakin elokuvassa, silloin eläimen kanssa ei tarvitse aloittaa kaikkea aivan alusta.
– Paras lopputulos saadaan silloin, kun eläin käyttäytyy elokuvassa luonnollisesti, koska eihän se ymmärrä, että nyt tehdään elokuvaa, jossa sen pitää näytellä.
Elokuvia kuvataan harvoin kronologisessa järjestyksessä – ja tämä myös eläintenkouluttajan on otettava huomioon.
Vuonna 2008 ensi-iltansa saaneen Myrsky-elokuvan pääroolissa oli samanniminen kaukasiankoira, jota näytteli peräti kuutisenkymmentä eläinnäyttelijää.
– Välillä kuvasimme kohtausta, jossa Myrsky oli aivan pentu, sitten se olikin jo suurikokoinen aikuinen ja seuraavassa kohtauksessa vasta kasvava koira. Siksi koiria piti olla kaikenikäisiä ja -kokoisia.
Myrsky-elokuva oli muutoinkin tähditetty lukuisilla eläinlajeilla, sillä siinä esiintyi kissoja, siilejä, possuja, hevosia rottia ja aaseja. Pelkästään kanin roolia esitti neljä eläinnäyttelijää.
– Tietokonetekniikka on helpottanut tavattomasti kohtausten tekemistä, sillä silloin eläin voidaan siirtää toimimaan vaikka kokonaan toiseen ympäristöön. Silloin eläimiä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja kuvauspaikkojen välillä.
Vaikka elokuvassa olisi tilanteita, joissa eläinnäyttelijä joutuisi hyvinkin hurjien tapahtumien pyörteisiin, Kaimio pitää aina kiinni eläinten hyvinvoinnista.
– Se on selvää, että eläimen pitää voida hyvin koko kuvausten ajan. Kuvaukset pitää järjestää niin ettei eläin vahingoitu tai joudu työskentelemään liian väsyneenä, Kaimio kertoo.
Suomessa eläinten oikeudet otetaan elokuvatuotannoissa tosissaan, eikä niitä kuvausten aikana vahingoiteta.
– Ulkomailla tehtiin vuosikymmeniä sitten elokuvia, joissa eläintä saatettiin hakata tai se voitiin jopa ampua hengiltä. Nykyisin sellainen ei tulisi kuuloonkaan, Kaimio puuskahtaa.