Säästölippaaseen säästäminen voi tuntua tänä päivänä vanhanaikaiselta. Perinne ei ole kuitenkaan vielä kadonnut, vaikka käteisen käyttö väheneekin, itäuusmaalaisista pankkikonttoreista kerrotaan.
Oletko sinä sujauttanut nassikkana ensimmäiset viikkorahasi säästölippaaseen? Liittyykö Osuuspankin Henri Hippoon tai Nordean Jalmari-majavaan ensimmäisiä rahamuistoja? Vai osuuko aikaikkuna Meritan jääkarhuun, Suomen Yhdyspankin (SYP) vihreään maapalloon tai Kansallisosakepankin (KOP) tyyliteltyyn oravaan? Vai kuuluitko lapsena kenties Postipankin Kultapossukerhoon?
Pankit ovat vuosikaudet jakaneet säästölippaita lapsiasiakkailleen ilmaiseksi, kun näille on tultu avaamaan konttorille omaa tiliä. Tori.fi-verkkoalustalla ei tosin arastella lyödä nostalgialle hintalappua – Turun Säästöpankin norsulippaasta pyydetään 25 euroa ja Meritan Roope Ankka -lippaasta jopa 30 euroa.
– Voisi kuvitella, että vuosisadan (1900-luvun) alkupuolelta olevilla säästölippailla olisi arvoa. Meillä on talossa väkeä, jotka ovat aloittaneet 80-luvulla. He ovat harmitelleet, etteivät ole säästäneet sen aikaisia lippaita, sanoo Nordean Porvoon toimipaikan johtaja Sakari Kalliolahti Helsingin Uutisten sisarlehdelle Uusimaalle.
Nordean säästölipas on tänä päivänä tummansininen possu – siis rehellinen säästöpossu. Käteisen käytön vähentyessä säästölippaiden kysyntä on hiipunut. Tänä päivänä lippaiden mukana tulee avain. Enää säästölipas kainalossa ei välttämättä tulla pankkiin, vaan se tyhjennetään itse Talletus-Otto -automaattiin. Porvoossa sellainen löytyy esimerkiksi Lundin kauppakeskuksesta.
– Kolikot kaadetaan luukkuun ja kone laskee ne. Pankkikortti yksilöi, mille tilille rahat menevät. Kaikki pankit eivät ota tänä päivänä kolikoita enää edes vastaan, Kalliolahti sanoo.
Säästölippaan voi saada Nordean konttorista pyydettäessä, mutta sen omassa verkkokaupassa sitä enää ole. Muita tuotteita kuten purukumia ja Jalmari-pehmoja sen sijaan löytyy.
Säästölipas on ollut tapa opettaa lapselle rahan käyttöä. Tänä päivänä rahan liikkeitä voi seurata verkko- tai mobiilipankissa, jonne voi avata myös sähköisiä säästölippaita.
– Toki lapset ja nuoret käyttävät edelleen käteistä. Yläkouluiässä lapsella voi olla jo pankkikortti ja mobiilipankin saa käyttöön, kun vanhemmat katsovat, että aika on sopiva, Kalliolahti sanoo.
Nordea tukee lasten ja nuorten talouskasvatusta osana yhteiskuntavastuutaan. Pankin henkilökunta käy puhumassa oppilaitoksissa rahan käytöstä ja säästämisestä oppilaiden ikätason mukaisesti.
– Olen ollut vaikuttunut, miten tiedostavia lapset tänä päivänä ovat. Suurin osa tuntuu ymmärtäneen säästämisen merkityksen ja kiinnostus on ihan eri tasolla kuin omassa lapsuudessani, nelikymppinen Kalliolahti sanoo.
– Positiivinen viesti on tärkeä, jotta rahasuhteesta muodostuu nuoresta pitäen hyvä. Asiat myös periytyvät – jos kotona raha-asioita on hoidettu hyvin, lapsi saa hyvät valmiudet.
Suomalaiseen rahankäyttökulttuuriin lippaat ilmestyivät 1800-luvun lopulla. Vanhin pankkien teettämä säästölipas Säästöpankkimuseossa on vuodelta 1902.
– Säästölippaita on ollut niin kauan, kuin Osuuspankki on ollut olemassa, vanhimmat ovat Osuuskassan ajoilta, sanoo Itä-Uudenmaan Osuuspankin myyntijohtaja Åsa Bymark.
Osuuskassan aikaisia metallisia kolikkolippaita voi tulla yhä vastaan antiikkikaupoissa. Osuuspankin Henri ja Hanna Hippo taas ovat tunnettuja myös pankin oman asiakaskunnan ulkopuolella – kiitos lastentapahtumien, joissa maskotit ovat tehneet näkyvää brändityötä.
Lippaiden koot ja mallit ovat vaihdelleet. Neljällä jalalla seisova hippo on ollut käytössä jo pitkään.
– Lippaiden kysyntä on pienentynyt huomattavasti, eikä niitä ole välttämättä kaikissa konttoreissa. Käteisen käyttö vähenee ja pankkiasiat hoituvat tänä päivänä pitkälle verkossa, Bymark sanoo.
Isovanhemmat saattavat vielä pyytää lippaita lapsenlapsilleen.
– Monet lapset ovat oppineet lippaan avulla säästämään. Nykyisin viikkorahat laitetaan suoraan tilille ja lapset käyttävät korttia. Käteisostot ovat lapsillakin pienentyneet.
Ei ole tavatonta, että jo 7-vuotiaalla on pankkikortti omaan tiliinsä, pankkipalvelut toki ovat tämän ikäisellä vielä suppeat.
Loviisassa sijaitsevan OP Länsi-Kymen konttorista säästölippaita löytyy ja niitä menee hissukseen. Säästölipasperinne ei ole täysin kadonnut.
– Joku voisi ajatella lipassäästämisen olevan vanhanaikaista, mutta se on edelleen hyvä tapa opettaa säästämistä lapsille. Vanhemmat hakevat lippaita lapsille ja välillä näkee, kuinka isojakin lippaita tuodaan tyhjennettäviksi konttorille. Lippaisiin varmaankin tyhjennetään vaihtorahat ja taskujen pohjalla olevat kolikot, sanoo OP Länsi-Kymen toimitusjohtaja Saila Rosas.
OP Länsi-Kymen kaikissa kuudessa konttorissa lasketaan yhä kolikoita. Pankin toimihenkilö kaataa rahat konttorikäyttöön tarkoitettuun rahalaskimeen ja varat talletetaan asiakkaan tilille.
–Tuntuu, että tänä päivänä on entistä tärkeämpää opettaa lapsille säästämistä pahan päivän varalle, Rosas sanoo.
