Lintuyhdistyskään ei usko tilhien liikapäihtymiseen

Iltalehti kertoi tiistaina verkkolehdessään räväkästi tilhien juopumisesta otsikolla Känniset tilhet piinaavat Mikkelissä: ”Tulevat humalaan ja pahimmillaan sammuvat”. Asiasta oli aikaisemmin uutisoinut Länsi-Savo.Iltalehden jutussa Mikkelin eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Jarmo Lautamäki kertoo poimineensa humalaisia tilhiä pihaltaan kuin kypsiä omenoita ja vieneen ne turvaan kissoilta sekä variksilta.Myös Iisalmen Sanomat (13.10) kirjoitti aiheesta kukamitähäh -palstalla, kun seitsemän tilheä oli lentänyt Haukiniemenkadulla päin ikkunoita ja menehtynyt. Iisalmen Sanomissa lintuharrastaja Kai Jäderholm kuitenkin tyrmäsi tilhien juopumisen. – En ole koskaan tavannut humalaista tilheä, eikä tietojeni mukaan kukaan muukaan ole. Tilhellä on niin hyvä maksansuodatus, eivätkä ne niin paljon pihlajanmarjoja syö, että ne sillä lailla pökerryksissä lentelisi, Jäderholm totesi jutussa.Jäderholm selitti asiaa niin, että ikkunassa on heijastuksia ja lintu luulee, että maisema ja luonto siinä kohden vielä jatkuvat. Siksi linnut lentävät välillä aina päin ikkunoita.Iltalehden ja Länsi-Savon uutisen innoittamana Iisalmen Sanomat kysyi asiaa vielä Lintuyhdistys Kuikalta, ja sai vastauksia yhdistyksen tiedottaja Asta Lähdesmäeltä.– Kyllä Kai J. on oikeassa. Linnut, mukaan lukien tilhet lentävät ikkunoihin heijastuksen vuoksi. Ne eivät pakotilanteessa erota sitä peilikuvaksi luonnosta. Omassa pihassani, missä on paljon ikkunoita ja satamäärin tilhiä, on valitettavasti tullut jo neljä vainajaa.– Tilhien pienen humaltumisen käyneistä marjoista on todettu olevan hetkellistä, sillä niiden maksa on tehokas ja näin lintu on sopeutunut tärkeään syksyn ja talven ruokalähteeseen. Jos ne lentelisivät vain arvellussa humalatilassa ikkunoita päin, niin kyllä känninen lintu törmäilisi nopeassa lennossaan myös muualle lajitoverit mukaan lukien, Lähdesmäki vastaa.Lähdesmäellä on selitys tilhien outoon käyttäytymiseen.– Liian kesyt linnut ovat yleensä nälän tai tautien uuvuttamia ja näin on voinut käydä myös Mikkelin tilhille. Marjoihin nähden jälkijoukoissa tulleet tilhet voivatkin olla kipeästi ravintoa vailla. Jutusta ei selvinnyt tarjosiko hoitaja niille ruokaa, mutta jo lämpöön pääseminen virkistää linnun hetkellisesti.– Kaikista nuorista linnuista vain pieni osa selviää seuraavaan kesään ja sukua jatkamaan. Se on normaalia luonnon kiertokulkua. Jos kaikki selviäisivät, me hukkuisimme lintuihin. Raadot häviävät nopeasti muitten ravinnoksi emmekä näe niistä kuin pienen murto-osan, Lähdesmäki kertoo.TIETOLAATIKKO:Tilhi(Bombycilla garrulus)On parvissa liikkuva vaelluslintu.Tilhen päässä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on ruskea, siivissä on valkeat juovat. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi.Pituus on 18–21 cm, siipien kärkiväli 35 cm ja paino 54 (40–64) grammaa.Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjaan. Pihlajanmarjat ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Sille kelpaavat myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.Lähde: wikipedia.http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101822479003_uu.shtmlhttp://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/tilhet-syovat-kayneita-marjoja-ja-tulevat-kaatokanniin-353354Lintuyhdistys KuikkaOn pohjoissavolaisten lintuharrastajien yhdistys. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kuopion museolla 19.5.1974. Alunperin yhdistyksen nimi oli Pohjois-Savon Lintumiehet, joka kuitenkin vaihdettiin Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikaksi vuonna 1988. Vuonna 2007 nimeksi vakiintui nykyinen Lintuyhdistys Kuikka.Kuikka toimii aktiivisesti lintujen suojelussa ja tutkimuksessa ja tarjoaa mielenkiintoista tekemistä erilaisten tapahtumien, julkaisujen ja muiden jäsenetujen kautta.