Sieniruoka voi alkaa aiheuttaa ikävää vaivaa vasta aikuisena – Syy voi yllättää
- Herkkutatti, punikkitatti ja lampaankääpä ovat herkullisia ruokasieniä, mutta ne voivat aiheuttaa myös ikäviä vatsavaivoja.
- Sienien sisältämää sienisokeria eli trehaloosia on pidetty vatsavaivojen pääsyynä.
- Suomalaistutkimus selvittää nyt asiaa lisää, sillä on aihetta epäillä, että vaivojen lähde ei ehkä olekaan näin yksinkertaisesti selitettävissä.
Akatemiaprofessori Johanna Mappes rakasti sieniruokia siihen päivään asti, jolloin itse valmistettu tattikastike aiheutti aivan yllättäen karmealta tuntuneita oireita.
Vatsassa kouristeli kivuliaasti ja vähän myöhemmin syöty ruoka purkautui ulos niin sanotusti molemmista päistä.
Mappesin puoliso oli syönyt samaa kastiketta ilman oireita.
Mappes oli ihmeissään omasta rajusta reaktiostaan. Hän oli sienestänyt ikänsä. Hän oli aina voinut syödä sieniruokia ilman vaivoja. Hän päätti tehdä itsellään ihmiskokeen ja söi vielä kaksi tattiateriaa, eri päivinä.
– Halusin olla varma. Kolme kokeilukertaa riitti. Joka kerta tuli rajuja, klassisia trehaloosi-intoleranssioireita.
Vaikutti siltä, että Mappesille oli puhjennut trehaloosi-intoleranssi. Trehaloosi on sokeri, jota on erityisen runsaasti tietyissä sienissä.
Kun Mappes etsi tietoa trehaloosi-intoleranssista, hän yllättyi taas. Aiheesta oli olemattoman vähän tutkittua tietoa.
Trehaloosi vai ei?
Oma reaktio jäi vaivaamaan tutkijaa. Mappes teki tuttavapiirissään epävirallisen kyselyn kokemuksista sienten aiheuttamista oireista. Kyselyn mukaan oli muitakin, jotka olivat alkaneet saada sieniruoista oireita vasta keski-iän kypsässä vaiheessa.
Tämä havainto yllätti. Trehaloosi-intoleranssi riippuu tietystä geeneettisestä muutoksesta TREH-geenissä. Vaivan pitäisi joko olla tai ei olla, heti vauvasta lähtien.
Jos kuitenkin monella oireet ovat alkaneet vasta keski-iässä, ehkä joissain tapauksissa oireet laukaisee jokin ikääntymiseen liittyvä suolistomikrobiston muutos? Trehaloosi-intoleranssi alkoi vaikuttaa oletettua mutkikkaammalta.
Vai olisiko mahdollista, että se, mitä on luultu trehaloosi-intoleranssiksi onkin jotain muuta? Ehkä sieniruokavaivat johtuvatkin jostakin aivan muusta kuin trehaloosista?
– Innostuin niin, että otin yhteyttä immunologi Mikko Hurmeeseen, jolla on pääsy isoihin väestöaineistoihin.
Hurmekin innostui Mappesin esittelemästä tutkimusaiheesta. Tutkimukseen anottiin ja saatiin rahoitus Suomen Kulttuurirahastosta.
Kolme epäilyksenalaista
Tutkijat halusivat toisaalta louhia geneettistä tietoa väestöaineistosta, toisaalta kerätä maantieteellisesti mahdollisimman kattavan aineiston kolmesta ruokasienestä, herkkutatista, punikkitatista ja lampaankäävästä.
Kerättyjen sienten avulla voidaan tutkia maantieteellisten ja eri ekologisten tekijöiden merkitystä ruokasienten trehaloosipitoisuuteen.
Herkkutatti, punikkitatti ja lampaankääpä valikoituivat tutkittaviksi sienilajeiksi, sillä ne ovat yleisiä eri puolilla Suomea, ja niihin liittyy Mappesin mukaan eniten erilaisia ikäviä vatsavaivoja.
– Tatit näyttävät olevan monelle se vaikein laji.
Tutkimusta varten tarvitaan paljon sieninäytteitä eri puolilta Suomea. Apua päätettiin pyytää sienestäjiltä. Sanaa levitettiin muun muassa sieniseurojen kautta.
– Olemme saaneet paljon näytteitä!
– Ihmiset ovat innostuneet kansalaistieteen tekemisestä. Ihmisten aktiivisuudella on meille valtava merkitys, Mappes kiittää.
(Juttu jatkuu faktaboksin ja kuvan jälkeen.)
LUE MYÖS
Trehaloosi-intoleranssi?
Yleisimmin trehaloosi-intoleranssin oireet alkavat jo 15-20 minuutin kuluttua sieniaterian syömisestä.
Oireet voivat olla voimakasta kouristelua, jonka jälkeen voi alkaa oksennuttaa ja myös ripulointi.
Oireet menevät yleensä ohi tunnissa tai parissa.
Arvion mukaan trehaloosi-intolerantikkoja on väestöstä noin kolme prosenttia.
Kasvupaikan merkitys
Kansalaisten ottamat sieninäytteet on otettu ja käsitelty Mappesin mukaan usein täysin oikein, mutta ongelmana on postin palvelu. Jotkut sieninäytteet ovat menneet pilalle, koska matka on saattanut kestää jopa kaksi viikkoa.
– Se on raivostuttavaa, Mappes harmittelee.
Näytteitä on saatu ympäri Suomea. Tutkijoiden toiveissa olisi saada lisää näytteitä vielä erityisesti Länsi-Suomesta, Pohjanmaalta ja Lapista.
Tällä hetkellä tiedetään, että trehaloosipitoisuuksissa on eroja sienilajien välillä, mutta sieniyksilöiden välisestä muuntelusta lajin sisällä ei ole tietoa.
Sienen kasvupaikka vaikuttanee trehaloosipitoisuuteen. Trehaloosi auttaa sientä kestämään abioottista stressiä eli esimerkiksi kylmyyttä ja kuivuutta. Mappesin mukaan on viitteitä siihen, että Pohjois-Suomen sienissä voisi olla suhteellisesti enemmän trehaloosia kuin Etelä-Suomen sienissä.
– Aika monilla on sellaisia havaintoja, että pohjoisen Suomen sienistä valmistetuista sieniaterioista saa enemmän oireita kuin Etelä-Suomen sienistä.
Turhia ennakkoluuloja
Voisi ajatella, että trehaloosi-intoleranssi ei ole kummoinenkaan vaiva siinä mielessä, että sen voi välttää välttämällä tiettyjen sienien syömistä. Lisäksi oireet menevät yleensä nopeasti ohi, vaikka ne olisivat hetkellisesti erittäin ikävä.
– Ihmisillä voi olla sieniä kohtaan myös turhia ennakkoluuloja, koska sienet yhdistetään vatsavaivoihin, Mappes toteaa.
Laktoosi-intoleranssiin on olemassa oireita lievittäviä valmisteita. Trehaloosi-intoleranssiin ei vastaavaa valmistetta ole kaupan.
– Koko vaivaa pidetään niin mitättömänä, että sen hoitoon ei tullut kaupallista tuotetta. Uskon kuitenkin kiinnostuksen tähän kasvavan, koska sieniproteiinien käyttö lihankorvikkeena on kasvava trendi, Mappes sanoo.
Voit edelleen osallistua trehaloositutkimukseen. Tarkat osallistumisohjeet löydät sivulta trehaloosiprojekti.fi