Basilikaa on viljelty tuhansia vuosia ja siitä on tillin ja persiljan ohella tullut myös yksi Suomen suosituimmista yrteistä.

Basilikaa käytetään sekä italialaisessa että aasialaisissa ruoissa. Monelle suomalaisellekin se kuuluu olennaiseksi osaksi esimerkiksi pastojen ja pizzojen makumaailmaa. Sitä käytetään tyypillisesti peston raaka-aineena sekä tomaatin ja valkosipulin seuralaisena, mutta se sopii miltei kaikkiin kasvis-, kala- ja liharuokiin.

Basilikaa on monia eri makuja. Suomalaisille tutuin on suurilehtinen perusbasilika. Muita yleisiä makuja ovat anis-, kaneli-, timjami- ja sitruunabasilikat.

Välimerellisen makuelämyksen lisäksi basilikalla ajatellaan olevan monia terveysvaikutuksia. Se sisältää muun muassa A-vitamiinia, rautaa ja magnesiumia. Ruokakäytön lisäksi basilikaa on käytetty rohtona, jolla on hoidettu muun muassa vatsavaivoja.

Tässä terveysvaikutuksista tunnetuimpia.

Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsivat basilikan vuoden HeViksi. Basilikaa kutsutaan myös yrttien kuninkaaksi. Adobe Stock / AOP

1. Täynnä antioksidantteja

Basilikan lehdet ovat täynnä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, luonnollisia yhdisteitä, jotka suojaavat soluja.

Meillä käytetyimmässä makeassa basilikassa on korkea pitoisuus eugenolia, yhdistettä, joka antaa basilikalle sen neilikkamaisen tuoksun.

Eugenolissa ja muissa basilikan sisältämissä antioksidanteissa kuten beetakaroteenissa on ominaisuuksia, jotka poistavat kehossa vapaita radikaaleja ja vähentävät tulehdusta.

Vapaiden radikaalien suuri määrä lisää oksidatiivista stressiä, mikä voi johtaa soluvaurioihin ja mahdollisesti sairauksiin. Oksidatiivinen stressi on yhdistetty muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja sydänsairauksiin.

Elimistö tuottaa jonkin verran antioksidantteja, mutta osa on saatava ravinnosta.

Antioksidanteista saa suurimman hyödyn, kun basilika käytetään tuoreena. Se kannattaa lisätä ruokaan vasta loppuvaiheessa, etteivät sen aromit ja terveydelle hyödylliset aineet tuhoudu kypsennyksen aikana.

Taivaallinen makuyhdistelmä? Basilikalla voi olla myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Adobe stock/AOP

2. Vaikutuksia kolesteroliin ja verenpaineeseen

Muutama vuosi sitten koehenkilöille annettiin päivittäin yrttinä käytettävää kuivattua pyhäbasilikaa eli tulsia. Heillä oli alhaisemmat kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet kuin niillä, jotka saivat lumekapselin. Laskua nähtiin sekä kokonais- että LDL-kolesteroliarvoissa.

Tutkijoiden mukaan basilika voi auttaa vähentämään joitain sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Huomattavaa on, että tutkimuksessa käytettiin nimenomaan pyhäbasilikaa. On myös epäselvää, millainen vaikutus pitkäaikaisella käytöllä olisi.

Korkeaan verenpaineeseen on arveltu vaikuttavan basilikan sisältämä eugenoli. Sen on ajateltu voivan alentaa verenpainetta rentouttamalla verisuonia.

Basilika sisältää myös magnesiumia, jolla voi olla vaikutusta verenpaineeseen.

Perinteisessä intialaisessa lääketieteessä tärkeänä pidettynä pyhäbasilikalla eli tulsilla on havaittu olevan kolesterolia laskevia ominaisuuksia. Adobe stock/AOP

3. Rauhoittaa vatsaa

Ruoan joukkoon lisätyt basilikan lehdet auttavat ruoansulatusta. Basilika voi vähentää ilmavaivoja ja turvotusta.

Basilikan sisältämän eugenolin uskotaan voivan auttaa suoliston kouristelussa.

Vatsavaivoja ehkäisemään ja hoitamaan basilikaa voi käyttää joko lisäämällä silputtuja lehtiä ruokiin noin kahden ruokalusikallisen verran tai nauttimalla basilikaa teenä aterian jälkeen.

Basilika voi rauhoittaa vatsaa. Adobe stock/AOP

4. Voi laskea kohonneita sokeriarvoja

Muutama vuosi sitten havaittiin, että makean basilikan lehdet auttoivat alentamaan korkeaa verensokeritasoa. Tulokset viittasivat myös siihen, että basilikan lehdet voivat auttaa hoitamaan korkean verensokerin pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kyseessä oli eläintutkimus, joten lisätietoa kaivataan.

5. Ihoa suojaavia ominaisuuksia

Erään tutkimuksen mukaan makealla basilikalla on ominaisuuksia, jotka voivat auttaa suojaamaan ihoa joiltakin ikääntymisen vaikutuksilta.

Tutkimuksessa basilikauutetta lisättiin ihovoiteisiin, mikä paransi ihon kosteustasapainoa ja vähensi karheutta ja ryppyjä.

Tutkijat uskovat kuitenkin, että basilikan ja muiden kasviperäisten ruoka-aineiden antioksidanteilla voi olla ihoa suojaava vaikutus myös silloin, jos ihminen nauttii niitä osana monipuolista ruokavaliota.

Antioksidantit voivat suojata ihoa muun muassa ikääntymisen vaikutuksilta. Adobe Stock / AOP

Ei sovi kaikille

Kaikille ihmisille basilika ei suurina määrinä sovi.

Esimerkiksi verenohennuslääkkeitä käyttävän ei tule lisätä basilikan käyttöä ennen lääkärin kanssa keskustelemista.

Basilika sisältää K-vitamiinia, joka voi vaikuttaa muun muassa varfariinin (Marevan) toimintaan. Vain 1 ruokalusikallinen basilikaa sisältää 10,8 mikrogrammaa K-vitamiinia.

Varovainen basilikan käytön kanssa tulee olla myös, jos on saanut aiemmin allergiaoireita, kuten nokkosihottumaa muihin minttukasveihin kuuluvista yrteistä.

FAKTAT

Varo kylmää

1. Basilika on arka kylmälle, joten kaupasta kotiin kuljetettaessa kasvi kannattaa suojata matkan ajan.

2. Pidä basilika kotona huoneenlämmössä valoisalla paikalla esimerkiksi vesilasissa omassa pakkauspussissaan. Pidä lasin pohjalla koko ajan hiukan vettä. Myös kasvin sumuttaminen voi parantaa säilyvyyttä.

3. Basilikan voi istuttaa myös isompaan ruukkuun. Kasvista voi käyttää ruoanlaittoon kaikki sen maanpäälliset osat.

4. Basilikan eteeriset öljyt pääsevät vapautumaan parhaiten, kun revit lehdet sormin etkä leikkaa niitä veitsellä.

5. Yrtit ovat parhaimmillaan tuoreina. Voit myös säilöä niitä myöhempää käyttöä varten pakastamalla tai kuivaten.

Lähteet: Medical News Today, Time.com, Iltalehden arkisto