Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin seitsemän uutta vieraslajia, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kasvilajeista luetteloon lisättiin kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo.

Eläimistä luetteloon lisättiin mustapääetana.

Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Niiden torjunnalla suojellaan alkuperäistä eliöstöä.

Piiskut

Kanadanpiisku, korkeapiisku ja isopiisku kuuluvat piiskujen sukuun.

Voimakkaasti leviävä kanadanpiisku on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuren riskin laji, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Sen ja muidenkin piiskujen laajempaa leviämistä voidaan kuitenkin vielä tässä vaiheessa hidastaa.

Isopiisku (Solidago gigantea). Yuliia Khaustova / Alamy Stock Photo
Korkeapiisku (Solidago altissimavoi kasvaa jopa kaksimetriseksi. EPA / AOP

Vuorivaahtera

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätty vuorivaahtera kuuluu vaahteroiden sukuun. Sen erottaa metsävaahterasta terttumaisesta kukinnostaan. Se uhkaa syrjäyttää alkuperäistä lehtipuulajistoa.

Maa- ja metsätalousministeriö katsoi haitalliseksi vieraslajiksi myös isotuomipihlajan, mutta se jätettiin toistaiseksi pois luettelosta elinkeinovaikutusten arvioinnin perusteella.

Vuorivaahteran (Acer pseudoplatanus tunnistaa lehdistään vaahteroiden sukuun kuuluvaksi. EPA / AOP

Mustapääetana

Ainoana eläinlajina vieraslajiluetteloon lisättiin voimakkaasti leviävä mustapääetana, joka suurissa määrin aiheuttaa vahinkoa muille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Tautiriskin vuoksi mustapääetanat voivat myös aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle.

Jatkossa kiinteistönomistajan tai -haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvien mustapääetanoiden ja espanjansiruetanoiden hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi, maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa.

Eläinlajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). EPA / AOP
Lue myös
Mustapääetana leviää pikavauhtia Suomessa – näin tunnistat uuden vieraslajin

Angervot

Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo kuuluvat angervoihin.

Valkopajuangervo leviää aggressiivisesti, ja viitapihlaja-angervon torjuminen on työlästä ja vaikeaa. Luonnossa ne ovat kuitenkin harvassa, joten torjunta on yhä mahdollista.

Viitapihlaja-angervolle ja valkopajuangervolle on myönnetty kahden vuoden siirtymäaika, joka mahdollistaa niiden tuotannon hallitun alasajon taimi- ja puutarha-alalla.

Muita lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset astuivat voimaan 15. elokuuta.

Valkopajuangervo (Spiraea alba) leviää aggressiivisesti. Creative commons
Viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia torjuminen on työlästä. EPA / AOP

Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ihminen on – tahallaan tai tahattomasti – tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai terveyttä ja turvallisuutta.

Kansallisessa vieraslajiluettelossa on nyt yhteensä 23 lajia sekä kahdeksan lajiryhmää ja yksi lajiristeymä. Se muodostaa kokonaisuuden yhdessä erillisen EU:n vieraslajiluettelon kanssa. Vieraslajeja ei saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa, pitää hallussa tai päästää ympäristöön.

Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai sivustolla vieraslajit.fi.

Juttua päivitetty 16.8.2023 kello 7.40: Valkopajuangervon kuva vaihdettu. Alkuperäisessä kuvassa oli idänvirpiangervo.