Maria Petterssonin anteeksipyyntö hyväksyttiin – Tästä jupakassa on kyse
Tutkijat, joiden tekstejä Maria Pettersson hyvän tavan vastaisesti lainasi kirjassaan, hyväksyvät kirjailijan anteeksipyynnön.
Viisihenkinen tutkijaryhmä julkaisi 28. marraskuuta uuden blogitekstin, jossa he kertovat keskustelleensa kirjailijan kanssa ja olevan tyytyväisiä tämän osoittamaan vastuunkantoon. Heillä ei ole muita vaatimuksia Petterssonille.
Tästä on kyse
Tietokirjailijan ja Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin kyky toimia päätoimittajana kyseenalaistettiin virheellisten lähdeviittausten vuoksi.
Petterssonin tietokirjan Suomen historian jännät naiset (Atena, 2022) lähdeviittaukset ovat Tekijänoikeusneuvoston mukaan puutteellisia. Se, kuinka merkittävä virhe lähdeviittausten puuttuminen on, jakaa mielipiteitä ja Journalistiliiton hallitus käy tällä hetkellä keskusteluja siitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida.
– On ollut epäselvyyttä siitä, mitä lausunto lopulta tarkoittaa kirja-alan käytännöille. Jotkut alan toimijat ovat tuoneet esiin, että asialla saattaisi olla vaikutuksia jopa journalismiin. Moni on myös sitä mieltä, että vaikutusta ei ole, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoi liiton julkaisemassa tiedotteessa viime keskiviikkona.
Sanasta sanaan
Asian nosti alun perin esille neljän tutkijan ryhmä, joka ilmoitti Petterssonin kopioineen tekstiä heidän tutkimusjulkaisuistaan ilman asiaankuuluvia viittauksia. Blogitekstissään he vertaavat Ida Mobergia ja Selma Kajanusta käsittelevän luvun otteita heidän tutkimusartikkeleihinsa.
Blogissa nostetaan esille esimerkiksi kohta, jossa Pettersson on kopioinut myös alkuperäistekstissä olleen kirjoitusvirheen kirjaansa.
Pettersson kirjoittaa kirjassaan:
Rudolf Steinerin mukaan kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu henkisestä maailmasta.
Blogitekstin mukaan sama tieto on Helena Holsti-Setälän Musiikkitieteen pro gradu -tutkielmassa näin:
Kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu Steinerin mukaan henkisestä maailmasta.
Esille nostettuja yhteneväisiä kohtia on yhteensä 37. Osa tekstistä on sanasta sanaan samaa, minkä vuoksi tutkijat syyttivät Pettersonin plagioineen heidän tekstejään.
Plagiointi vs. viittaus
Plagiointi on luvatonta kopiointia, jossa toisen teksti esitetään omana.
Tutkimuskirjallisuudessa nojataan usein muiden tutkijoiden tekemään tutkimukseen. Toisen henkilön tekemälle työlle täytyy kuitenkin antaa tunnustusta. Alkuperäislähde tuleekin ilmaista lähdeviittauksissa. Suorat lainaukset tulisi osoittaa sitaattimerkein. Myös referointi on lainaamista, minkä vuoksi myös referoidun tekstin alkuperäislähde tulee ilmaista joko lähdeluettelossa tai tekstin seassa.
Petterssonin kirjassa oli lähdeluettelo, mutta lähdeluettelossa ei mainittu kaikkia lainatuista artikkeleista. Suoria lainauksia ei myöskään ollut merkattu tekstiin sitaatein.
Moraaliset oikeudet
Tekijänoikeusneuvoston päätöksessä ei sanota Petterssonin plagioineen tutkijoita. Sen sijaan neuvosto totesi Petterssonin loukanneen tutkijoiden moraalisia oikeuksia, sillä tekstistä eivät ilmene alkuperäistekstin tekijät.
Lausunnon jälkeen Pettersson ilmoitti, että puuttuvat lähdeviittaukset lisätään kirjan myöhempien painosten lähdeluetteloon.
Liiton johdon tuki
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kertoi aiemmin marraskuussa, ettei tekijänoikeusneuvoston lausunto vaikuta Petterssonin asemaan päätoimittajana. Pettersson nauttii hallituksen täyttä luottamusta, Journalistiliiton tiedotteessa vakuutettiin taas viime keskiviikkona.
Samassa tiedotteessa Pettersson pyysi julkisesti anteeksi puutteellisia lähdeviittauksia.
Monet journalistit ovat ilmaisseet julkisesti olevansa tyytymättömiä liiton kantaan, ja Petterssonille on vaadittu potkuja. Joidenkin journalistien mielestä kirjan puutteelliset lähdeviittaukset asettavat koko ammattikunnan etiikan kyseenalaiseksi.