Löytyykö lähimetsästäsi muinaisen Itämeren saari? Täältä voit tarkistaa, onko asialla ollut jääkausi
- Data perustuu Maanmittauslaitoksen tekemään laserkeilaukseen.
- Kartasta on hyötyä esimerkiksi pohjaveden etsinnässä.
- Aineistosta näkee maastoalueita, joita ei löydy tiettävästi mistään muualta maailmasta.
Vielä 13 000 vuotta sitten Suomi oli jään peitossa. Jääpeite kattoi käytännössä koko Suomen ja Norjan, suuren osan Ruotsia ja kaistaleen Venäjän luoteiskolkasta.
Noin 3 000 vuoden aikana Suomi alkoi vapautua jään alta. Syntyi muotoja, jotka näkyvät vielä vuosituhansia jään pakenemisen jälkeen. Muinaisia rantoja, kumpumoreeneja ja dyynikenttiä.
Nyt noita iäkkäitä muodostumia pääsee bongailemaan Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Maankamara-palvelusta.
FAKTAT
Tee näin
Palvelussa näkee esimerkiksi muinaisrannat, eli paikat, jotka pilkistivät jo 13 000–10 000 vuotta sitten muinaisen Itämeren saarina. Lisäksi kartan avulla voi käydä katsomassa harjuja ja moreenikenttiä, joita valtavat jäämassat jättivät jälkeensä.
Ainutlaatuinen löytö
Maankamaran uusi aineisto perustuu Maanmittauslaitoksen vuosina 2008–2019 tekemään laserkeilaukseen. Samanlaisia aineistoja on kerätty muissakin maissa, mutta Suomessa laserkeilausaineisto on saatu julkisesti kaikkien saataville ehkä nopeiten maailmassa.
GTK:n erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu kertoo, että aineistosta on hyötyä muillekin kuin tutkijoille ja harrastajille. Muun muassa mökilleen kaivoa etsivän kannattaa vilkaista, löytyykö lähistöltä harjuja.
– Esimerkiksi harjujen paikka on hyvinkin tärkeä pohjavesien kannalta, Palmu kertoo.
Tutkijoille laserkeilauksen tulokset tuottivat joitain yllätyksiä. Esimerkiksi Satakunnassa Kokemäellä sijaitsevan Sääksjärven ympäriltä löytyi hurjia kolmiomaisia maastonmerkkejä, jollaisia ei ole Suomen ja Ruotsin lisäksi löydetty muualta maapallolta.
– Yritämme nyt selvittää, miten ne ovat syntyneet ja mistä ne kertovat, Palmu sanoo.
Uutta keilausta tulossa
Suomen eri osat eroavat toisistaan maastonmuotojen osalta.
Vahvimmat jäätikköjokimuodostumat löytyvät Salpausselkien vyöhykkeestä ja itärajan tuntumasta Lieksa–Savonlinna–Lahti-akselilta. Moreenimuodostumia on muodostunut vähän ympäriinsä. Lappi taas on vaaraisaa aluetta, josta voi havaita omia erikoisuuksiaan.
Jukka-Pekka Palmu osoittaa Kittilän pohjoispuolelta maanjäristyksen aiheuttaman siirroksen. 6–7 magnitudin järistys on aikanaan aiheuttanut monta metriä korkean törmän maahan.
– Kävimme kaivamassa siirrospaikkaa auki pari kesää sitten, Palmu sanoo.
Laserkeilausaineiston tarkkuus on tällä hetkellä 0,5 laserpistettä neliömetriä kohti. Maanmittauslaitos tekee parhaillaan uutta keilausta, jossa tarkkuus paranee kymmenkertaiseksi 5 laserpisteeseen neliömetriä kohti.
– Siinä näkyvät sitten jo metsäkoneen uratkin, sanoo Jukka-Pekka Palmu.
Oikaisu 11.4.2021 15.49: Sääksjärvi sijaitsee Kokemäen kaupungissa.