Skitsofreniaa sairastanut Anna Lappalainen luuli olevansa kuninkaallinen.
Ohjaaja Arto Halonen on kiinnostunut mielenterveydestä. SAMPO KORHONEN

Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuvasti ”Kellokosken prinsessana” tunnetusta Anna Lappalaisesta.

Suurimman osan elämästään Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa viettänyt skitsofreniapotilas uskoi olevansa Buckinghamin palatsissa syntynyt prinsessa.

Prinsessa on dokumentaristi Arto Halosen ensimmäinen pitkä fiktioelokuva, joka tulee teatterilevitykseen.

– Pohjimmiltaan elokuva on tarina erilaisuuden voimasta. Siitä, miten se voi synnyttää jotain todella kaunista, Halonen kiteyttää.

Lappalaisen positiivinen elämänasenne ja halu auttaa muuttivat mielisairaalaan ilmapiiriä merkittävästi humaanimpaan suuntaan.

– Ajatus sairaasta, joka pystyy parantamaan sairaita, kiehtoi minua. Persoonalliset ihmiset pitäisi ottaa rikkautena – maailman valaisijoina, ei taakkoina.

Herkkyys kiinnostaa

Herkkyys ja traagiset kohtalot ovat kiehtoneet ohjaajaa aikaisemminkin. 1990-luvulla hän teki dokumentin nyrkkeilijä

Tarmo Uusivirrasta

. Vuonna 2009 hän teki

Magneettimies

-elokuvan muusikko

Pekka Strengistä

.

– Myös hänessä oli tavallisesta poikkeavaa kauneutta ja ulottuvuuksia, jotain samankaltaista kuin Lappalaisessa. Strengiltä olen saanut voimaa kulkea omia polkujani.

Vaikka itseoppinut ohjaaja tunnetaan lähinnä dokumenteistaan, hän aloitti uransa fiktiolla. Paluuta juurille Halonen on haikaillut 1990-luvun puolesta välistä lähtien, jolloin törmäsi Prinsessan tarinaan ensimmäisen kerran.

– Pidän näyttelijöiden kanssa työskentelystä. Ennen kuin opin havainnoivan tyylin, dokumenttinikin olivat hyvin fiktiomaisia, hän huomauttaa.

Ajattomien teemojensa ohella Prinsessa on ajankohtainen mielenterveystyön resurssien näkökulmasta. Helsingin kaupungin aikeet lakkauttaa skitsofreniapotilaiden avohoidon tukipiste Laturi ihmetyttävät Halosta.

– Lyhytnäköistä ja hurjaa peliä. Yhteiskunnan olisi jo aika herätä ja kantaa vastuunsa.

Traaginen kohtalo

Skitsofreniaa sairastanut Anna Lappalainen (1896–1988) uskoi olevansa kuninkaallinen. Hän sepitti elämäntarinan, jonka mukaan korppikotka oli lennättänyt hänet Buckinghamin palatsista Lappiin.

Oikeasti Lappalainen oli kotoisin Kuopiosta. Hän menetti isänsä 2-vuotiaana. Kuoleman jälkeen perheen äiti hylkäsi lapsen. Lappalainen varttui sijaiskodeissa päätyen laitoshoitoon 35-vuotiaana.

Kellokoskella hänet muistetaan värikkäänä ja huumorintajuisena persoonana. Ennen sairastumistaan Lappalainen elätti itsensä laulajana ja hierojana. Näillä taidoilla hän tienasi kylällä taskurahaa, kun järjesti potilaille kuninkaallisia limukestejä.

Lopulta myös mielisairaalan henkilökunta lähti prinsessan hovileikkeihin mukaan. Vuonna 1995 hänelle rakennettiin muistomonumentti Kellokosken sairaalaan.