Jos lompakko kestää, superfoodien käytölle ei ole mitään estettä. Tätä mieltä on laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho.

– Eri asia on miettiä, kuinka eettistä tai ekologisesti kestävää niiden suosiminen on. Ravintosisällöltään vastaavia ja yhtä hyviä tuotteita saa myös kotimaasta.

Superfoodeissa ei Verhon mukaan ole mitään sellaisia ravintoaineita, joita ei saisi järkevällä ja monipuolisella ruokailulla.

– Jauheena myytäviä superfoodeja ja tuoreita raaka-aineita ei pitäisi vertailla keskenään.

– Jokin jauhe voi sisältää sataa grammaa kohden huomattavan paljon esimerkiksi proteiinia, mutta jos sen päiväkohtainen annos on teelusikallinen, proteiinia saa valmisteesta häviävän vähän. Ihan tavallisista, oikein koostetuista aterioista proteiinia saa päivän aikana helposti sata grammaa.

Verhon mukaan on myös tärkeää tehdä pesäero ravintoaineiden optimaalisen ja maksimaalisen saannin välille.

– Kun saavutetaan esimerkiksi tietty C-vitamiinitaso, ylimääräisestä saannista ei ole hyötyä. Jo yksi kiivi tai appelsiini riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin minimitarpeen.

Hän muistuttaa, että ruokaa syödään myös energiansaannin takia. Pelkillä viherjauheilla ei pitkälle pötkitä.

– Jos ruokavaliosta haluaa tehdä kotimaisittain superia, kannattaa suosia täysjyväkauraa, -ruista, ruusunmarjaa, mustikkaa ja muita metsämarjoja, kotimaisia kasviksia, maustamatonta jogurttia, camelinaöljyä, rasvaista kuhaa, siikaa ja auringonkukan- tai pellavansiemeniä. Perinteiset sisäelinruoat ovat myös usein täyttä superia.

-----

Suosikit puntarissa

Laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho arvioi ulkomaisia superfoodeja.

Maca

Mikä: Perun Andeilla kasvava Maca tunnetaan suorituskyvyn ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Käytetään myös stressin lievittämiseen ja urheilusuoritusten parantamiseen.

Sisältää: Aminohappoja, vitamiineja (B1, B2, B6, C, E), kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, fosforia, sinkkiä, rautaa, jodia, piitä, mangaania, kuparia, kasvisteroleja ja sekundäärimetaboliitteja.

Kommentti: Maca-juurijauhetta suositellaan joskus käytettävän 5–20 grammaa päivässä. Tässä määrässä macaa voi olla C-vitamiinia 14–57 milligrammaa. Esimerkiksi yksi kiivi sisältää jo noin 60 milligrammaa C-vitamiinia.

Tavallisessa maca-annoksessa on aminohapoista muodostuvaa proteiinia 1–2 grammaa. Tavallinen länsimainen ruokavalio sisältää parempilaatuista proteiinia helposti satakin grammaa päiväannoksessa ilman varsinaisia proteiinilisiä.

Tanniineja on myös esimerkiksi teessä. Tanniinit estävät raudan, mutta myös ehkä kuparin imeytymistä.

Lucuma

Mikä: Perun Andeilta kotoisin oleva energiapitoinen hedelmä. Sisältää runsaasti beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Lucumassa on myös runsaasti rautaa.

Sisältää: Beetakaroteenia ja rautaa.

Kommentti: Monissa punertavissa kasveissa on paljon karotenoideja. Karotenoideista beetakaroteeni toimii A-vitamiinin esiasteena. Hyviä karotenoidien lähteitä ovat porkkana, punainen paprika, bataatti ja ruusunmarja. Myös tomaateissa on karotenoideja. Tomaattisoseesta karotenoidit imeytyvät erityisen hyvin.

Erittäin paljon rautaa sisältäviä tavanomaisia kasvikunnan ruoka-aineita ovat vehnälese, kurpitsansiemen ja kaakao. Kasvien sisältämä rauta imeytyy heikosti.

MSM

Mikä: Metyylisulfonyylimetaani on rikkiyhdiste, jota esiintyy kehossamme luontaisesti. Osallistuu ihon, hiusten, kynsien, sidekudosten ja nivelten terveyden ylläpitämiseen. Vaikuttaa myös entsyymi- ja hormonitoimintaan sekä vahvistaa immuunijärjestelmää.

Sisältää: Metyylisulfonyylimetaania.

Kommentti: Keho tarvitsee rikkiä, mutta sitä saadaan proteiinipitoisesta ruokavaliosta, joka sisältää automaattisesti rikkipitoisia aminohappoja. Rikkipuutos ei ole tunnettu puutossairaus. Näytöt MSM:n hyödyistä liikkujalle ovat vaatimattomia.

Yhdistettä on myös maidossa, kahvissa ja joissain vihreissä kasviksissa.

Psyllium

Mikä: Gluteeniton ravintokuitu, joka pitää huolta vatsan hyvinvoinnista ja hoitaa ummetusta.

Sisältää: Liukoista ravintokuitua.

Kommentti: Psyllium sopii hyvin herkkävatsaiselle. Huonosti imeytyviä, fermentoituvia liukoisia kuituja on myös kauraleseissä ja pellavansiemenissä.

Jos vatsavaivoja ei ole, myös omenaa, ohraa ja palkokasveja kannattaa käyttää liukoisen kuidun lähteenä. Liukoisen kuidun kolesterolia alentava vaikutus on osoitettu kauran ja ohran sisältämällä beetaglukaanilla. Se tasaa myös aterian jälkeistä verensokerin nousua.

Camu camu

Mikä: Pensasmainen puu, jota kasvaa Etelä-Amerikan sademetsissä. Marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia – jo reilu gramma jauhetta täyttää päivän saantisuosituksen.

Sisältää: C-vitamiinia, kalsiumia, fosforia, rautaa ja fenoleja.

Kommentti: Marja sisältää tosiaan paljon C-vitamiinia. Tavallisten marjojen ja hedelmien käyttö takaa riittävän C-vitamiinin saannin, mutta toki eksoottisiakin ruoka-aineita voi käyttää.

Kun C-vitamiinin annoskoko kasvaa, imeytyminen heikkenee. Pienet kasvisannokset pitkin päivää ovat kenties paras tapa turvata riittävä C-vitamiinin saanti.

Acai

Mikä: Vitamiinipommi, jonka runsas antosyaani on tehokas antioksidantti. Alustavan näytön mukaan ehkäisee tulehduksia, syöpää, neurologisia sairauksia ja diabetesta.

Sisältää: Antosyaania, omega-3, -6- ja -9-rasvahappoja, aminohappoja, kasvisteroleja, rautaa, kaliumia, magnesiumia, kuparia, sinkkiä, booria, mangaania, A-, C- ja E-vitamiineja, katekiineja, kuitua ja antioksidantteja.

Kommentti: Antosyaaneja on paljon sinisissä ja violeteissa kasveissa, kuten mustikassa tai aroniassa.

Katekiinit eivät ole varsinaisia ravintoaineita. Katekiinejä on acain lisäksi esimerkiksi kaakaossa ja teessä. Suurten katekiiniannosten turvallisuudesta ei olla aivan yksimielisiä.

Omega-3, -6, -9-rasvahapot ovat yleisiä myös rypsi- tai oliiviöljyssä.

Ginseng

Mikä: Juuren kerrotaan vahvistavan immuunipuolustusta ja lisäävän elinvoimaa. Saponiinit piristävät ja parantavat vastustuskykyä. Muisti ja seksuaalinen terveys kasvavat.

Sisältää: Vitamiineja, steroleja, aminohappoja ja saponiineja (ginsenosideja)

Kommentti: Saponiinit voivat toimia juureksissa torjunta-aineina tuholaisia vastaan. Saponiineja on esimerkiksi palkokasveissa, kaurassa, purjossa, parsassa, valkosipulissa ja kvinoassa.

Gingsengin suorituskykyä parantavasta tehosta ei ole hyvää näyttöä.

Spirulina

Mikä: Makean veden levä, joka voimaannuttavan vaikutuksensa lisäksi suojaa solujamme UV-säteilyltä. Sisältää myös paljon proteiinia.

Sisältää: Proteiinia, vitamiineja (B1, B2, B3, B6, B9, A, E, K), beetakaroteenia (A-vitamiinin esiaste), kalsiumia, rautaa, magnesiumia, fosforia, rikkiä, seleeniä, gammalinoleenihappoja (GLA) ja välttämättömiä rasvahappoja.

Kommentti: Gammalinoleenihappo ei ole välttämätön rasvahappo eikä tavallinen ruoassa. GLA:sta syntyy elimistössä arakidonihappoa, jota saadaan runsaasti lihasta.

Spirulinan karotenoidit on liitetty UV-suojaan. Samoja karotenoideja on monissa muissakin kasveissa. Niiden antamaan suojaan ei kannata luottaa liikaa. UV-säteilyltä suojaavat asianmukaiset tekstiilit, voiteet ja aurinkolasit.