Venäjä kiertää lännen pakotteita yhä miljarditolkulla – Kumpula-Natri: ”Kaikkein rivointa on...”
- Venäjä on onnistunut kiertämään lännen asettamia pakotteita kolmansien maiden avulla.
- Myös eurooppalaisten yritysten valmistamia tuotteita päätyy yhä Venäjälle ja sen sotateollisuuden tarpeisiin.
- Gallupit povaavat Ukrainan tukemiseen nuivasti suhtautuville äärioikeistolaispuolueille menestystä kesäkuun EU-vaaleissa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt jo 700 päivää.
Vaikka länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita sodan vuoksi, se on onnistunut kiertämään niitä kolmansien maiden avulla.
EU-maiden vienti Kazakstaniin ja muihin Keski-Aasian maihin on ollut kovassa nousussa sodan alettua. Samaan aikaan Venäjä on kasvattanut tuontiaan entisistä neuvostomaista jopa 40 prosenttia.
Myös Suomen huimasti kasvaneet vientiluvut Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin ovat herättäneet kysymyksiä siitä, päätyvätkö suomalaisyritysten viemät tuotteet rajanaapureiden kautta Venäjälle.
Pakotteiden kiertoon on viimeinkin tultava muutos, kertoo Iltalehdelle europarlamentin kauppavaliokunnan Venäjä-seurantaryhmän puheenjohtajana toimiva europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd).
– Ei pidä hyväksyä eurooppalaisten yritysten avulla ukrainalaisten veren vuodattamista. En usko, että normaali eurooppalainen perheenisä tai -äiti on ylpeä, jos työpaikalleen lähtiessään tietää, että tuote, jonka parissa työskentelee, päätyy Venäjän sotilastoimiin.
Kumpula-Natrin mukaan meppien tehtävänä on myös taistella lännessä ja Euroopassa leviävää sotaväsymystä vastaan.
– Meidän pitää tehdä selkeäksi se, mikä johtuu yleisestä taloustilanteesta ja mikä sanktioista. Pidän suurimpana riskinä sitä, että ihmiset kuvittelevat, että sanktioiden takia meillä menisi huonosti.
Sanktiot
Länsimaat ovat kohdistaneet tuontikieltoja ja hintakattoja sekä teknologian ja palveluiden vientikieltoja etenkin Venäjän sota- ja öljyteollisuuteen.
Pakotteita on pyritty kohdistamaan siten, ettei Venäjä pystyisi hyödyntämään läntistä teknologiaa sodassa tai laajentamaan öljyntuotantoaan.
– Jos teemme yhdessä sääntöjä, sanktioita, ja osa käyttää niitä hyväkseen porsaanreikiä käyttäen tai kiertää niitä laittomasti, se nakertaa luottamusta ja reiluja markkinoita, sanoo Kumpula-Natri.
– Kaikkein rivointa ja pahinta on taistelutarvikkeisiin tarvittavat komponentit, droonit tai moottorit, jotka menevät sinne.
Nyt EU-maat sorvaavat jo 13. pakotepakettia, jolla pyritään tukkimaan pakotteiden kiertämiseen käytettyjä reittejä.
Myös edellisen, joulukuussa solmitun 12. pakotepaketin tarkoitus on Kumpula-Natrin mukaan tukea edellisten pakettien toimeenpanoa.
– Pakotteet toimivat, koska Venäjän talouskasvu on arviolta viisi prosenttia hiljaisempaa, kuin olisi ollut ilman pakotteita. Ne ovat myös heikentäneet Venäjän sotilaallista voimaa.
Vaikka sanktiot eivät ole saaneet Vladimir Putinia lopettamaan sotaa, taloudellinen tilanne on Venäjällä heikompi kuin se olisi ilman pakotteita.
Kumpula-Natri huomauttaa, että Venäjän yhä positiivinen talouskasvu tulee siitä, että sotatehtaat pyörivät, eikä kasvu näy tavallisen venäläisen arjen parantumisena.
Kiinan rooli
EU on syyttänyt myös Kiinaa Venäjän tukemisesta sanktioiden kiertämiseksi. Peking ei ole virallisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja maiden välinen suhde on vahva.
Kiina on myös EU:n suurin yksittäinen kauppakumppani. Kumpula-Natrin mukaan toimitusketjut Kiinan ja lännen välillä ovat liiankin vahvat joillain aloilla, ja siksi Euroopan tulee pyrkiä strategiseen autonomiaan suhteessa kommunistiseen idän jättiläiseen.
– Kiina ei ole riemumielinen ja avoin suhteessa Ukrainan sotaan, vaan Kiina hakee roolia vahvistaa ennen kaikkea itseään, pikemminkin kuin vahvistaa Venäjää. Ja niin kauan kuin näin voi tulkita, niin Euroopan suhdetta Kiinaan voidaan ylläpitää.
– Kun puhutaan Ukrainan tukemisesta, niin aivan yhtä tärkeää on, että samalla ollaan tukematta vastustajaa, sanoo Kumpula-Natri.
Vaalit
Lupauksista huolimatta Euroopalla on ollut vaikeuksia pysyä tavoitteissaan Ukrainan tukemiseksi.
EU-maiden valtionpäämiehet lupasivat viime maaliskuussa, että Ukrainalle toimitetaan vuoden kuluessa miljoona 155 millimetrin tykistöammusta. Tavoitteesta ollaan kuitenkin jäämässä, sillä viime vuoden lopulla julkaistujen tietojen mukaan toistaiseksi luvatusta määrästä on toimitettu noin kolmannes.
Eri maiden tukia Ukrainaan seuraavan Kiel-instituutin tiedoista näkee, mitkä maat ovat tukeneet Ukrainaa eniten sodan aikana.
Yksittäisistä maista ylivoimaisesti eniten sotilaallista tukea on antanut Yhdysvallat, jonka tuki Ukrainaan vajaan kahden vuoden aikana oli yhteensä 43,9 miljardia euroa. Kiel-instituutin mukaan Suomi on antanut Ukrainaan aseapua 1,4 miljardia.
Instituutin tiedoista selviää, että EU-instituutioiden rahallinen tuki Ukrainaan ylittää kuitenkin Yhdysvaltain Ukrainaan antaman tuen euroissa. EU-instituutiot ovat antaneet Ukrainaan yhteensä 84,7 miljardia, kun mukaan lasketaan aseavun lisäksi taloudellinen ja humanitaarinen apu.
Monet pelkäävät Ukrainan tukemisen lopettamisella kampanjoivien äärioikeistopopulistien haalivan kesäkuussa koittavissa europarlamenttivaaleissa paikkoja parlamentissa ympäri vanhaa mannerta.
Poliittinen tuuli puhaltaa oikealta myös Euroopan kahdessa suurimmassa taloudessa, Saksassa ja Ranskassa.
Ranskassa Marine Le Penin johtamalle äärioikeistolaiselle Kansalliselle liittoumalle (RN) povataan vaalivoittoa. Le Pen muistetaan poliitikkona, joka on puhunut Putinista ihailevasti, saanut Venäjältä vaalirahaa ja kannattanut Krimin liittämistä Venäjään.
Ranskan itänaapurissa liittokansleri Olaf Scholzin hallituksen suosio on pohjalukemissa, ja äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) on noussut mielipidekyselyissä jo maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Samaan aikaan EU:n jättimäinen 50 miljardin tukipaketti on edelleen jäissä Putinin kanssa kaveeraavan Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vuoksi.
– On huolestuttavaa nähdä Putin-symppareita nousemassa valtaan. Se on kohtalonkysymys Euroopalle, sanoo Kumpula-Natri.