Ruotsissa alettiin pohtia ilkeyksiä, joihin Venäjä ehkä pian ryhtyy
Ainoa asia, josta voimme olla varmoja on, ettei Venäjä tule olemaan iloinen siitä, että Ruotsi on Nato-jäsen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi ratifioinnin jälkeen.
Ruotsin tullessa hyväksytyksi kaikki Itämeren rannikkomaat ovat osa puolustusliittoa Venäjää lukuun ottamatta.
Expressen uutisoi Kristerssonin sanoneen, että Ruotsi on varautunut ”kaikenlaiseen” Venäjän suunnalta. Venäjä on aiemmin uhannut vastata sekä poliittisesti että sotilaallisesti kun Ruotsi liittyy Natoon.
Aftobladet kysyi neljältä asiantuntijalta, millaisia toimia Venäjältä voidaan odottaa. Asiantuntijat uskovat Venäjän vastausten olevan hillittyjä, sillä Ruotsi on Venäjällä aina laskettu osaksi ”länttä”. Odotettavissa on todennäköisesti kiusantekoa ja kyberhyökkäyksiä.
Näin asiantuntijat kommentoivat
Ruotsin ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Gunilla Herolf ei usko Venäjän reagoivan sotilaallisesti. Ennemmin voidaan odottaa kyberhyökkäyksiä ja jonkinlaista sabotaasia kovasanaisen kritiikin lisäksi.
– Paljon voi tehdä häiritäkseen meitä, kuten lennättää koneita tai ohjata laivoja lähelle ja muuta sellaista. Mutta siinä menee raja, jota Venäjä ei halua ylittää. Koska silloin se alkaa olla heille vaarallista ja voi tulla vastaus, hän kommentoi Aftonbladetille.
Herolfin mukaan uhkaukset on kuitenkin otettava vakavasti ja suurin osa todennäköisistä vastauksista on sellaisia, joissa Nato ei voi Ruotsia auttaa. Esimerkiksi sähkön, veden ja viemäröinnin kaksoisjärjestelmillä voidaan varautua Venäjän yrityksiin aiheuttaa Ruotsille harmia.
Myös kenraalimajuri, entinen Ruotsin puolustusakatemian rehtori ja Kuninkaallisen sotatieteiden akatemian jäsen Karlis Neretnieks epäilee, että isoimmillaan Venäjän reaktio saattaa sisältää Kaliningradista nousevien koneiden lennättämistä lähietäisyydellä.
– Mutta se on vain näytön vuoksi.
Neretnieksin mukaan Venäjän suhtautumisessa Ruotsin jäsenyyteen pitää tarkastella Ukrainan sodan jälkeistä aikaa. Hän toteaa, että Ruotsin kannalta on todella mielenkiintoista, aikooko Venäjä keksiä esimerkiksi jonkinlaista päänvaivaa Baltian maille.
– Pahimmillaan se voi olla sotilaallinen hyökkäys, kuten olemme nähneet Ukrainassa. Ja silloin se kiinnostaa Ruotsia. Miten se vaikuttaa meihin, mitä se tarkoittaa Ruotsille?
Neretnieksiltä tulee myös tiukkaa kritiikkiä sille, kuinka ”olemme sulkeneet silmämme tarpeeksi pitkään, vuodesta 2008 lähtien”, eikä Ruotsi voi enää olla huomioimatta Venäjän uhkaa.
Norjan puolustusakatemian sotatieteen vanhempi lehtori Magnus Christiansson uskoo, että Venäjä reagoi kuten Suomenkin kohdalla: hillitysti.
Christiansson epäilee Venäjän kyllä kaavailevan pitkällä aikavälillä strategiamuutosta, sillä Itämeren Nato-ylivoima on uhka myös Venäjän herkimmille alueille, kuten pohjoisessa sijaitsevalle Kuolan niemimaalle.
– Mutta tämän vastauksen kehittäminen kestää kauan.
Puolustustutkimusinstituutti FOI:n vanhempi insinööri ja puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Robert Dalsjö arvelee, että Venäjällä on kädet täynnä Ukrainan kanssa eikä heiltä juuri liikene resursseja ”suurempaan sotilaalliseen vastaukseen”. Dalsjö uskoo, että Venäjää kismittää enemmän arvovaltahäviö, jonka se kokee Ruotsin ja Suomen liityttyä puolustusliittoon.
– He yrittävät painostaa meitä, mutteivät ammu, mies tiivistää.