Kasvata munakoisoa
Kylvä ja kasvata munakoisoa näin
- Esikasvata munakoisoa sisätiloissa helmi–maaliskuussa.
- Istuta ulos, kun hallanvaara on täysin ohi.
- Istuta taimet ruukkuun kasvihuoneeseen, viherhuoneeseen tai suojatulle parvekkeelle.
- Anna munakoisolle runsaasti vettä ja ravinteita koko kauden ajan.
- Satoa saat heinäkuusta lokakuuhun.
Munakoiso eli aubergiini, Solanum melongena, kuuluu suureen koisokasvien heimoon, Solanaceae. Samaan heimoon kuuluvat myös monet viljellyimmistä vihanneksistamme, kuten perunat, chilit, paprikat ja tomaatit. Munakoiso on peräisin Intiasta ja Itä-Aasiasta, missä se on kasvanut luonnonvaraisena ja viljeltynä tuhansia vuosia. Nykyään useimmat luonnonvaraiset munakoisolajit löytyvät Afrikan savanneilta.
Munakoiso, aubergin, egg plant ja melanzane
Munakoison monet nimet kertovat jännittäviä tarinoita.
Nimeen aubergiinitai aubergine liittyy tarina siitä, kuinka Aleksanteri Suuri ihastui kyseiseen kasviin sotaretkillään Aasiassa 300-luvulla jKr. Johtajansa kuoleman jälkeen Aleksanteri Suuren sotilaat palasivat Kreikkaan, osalla tuomisinaan tämän uuden hedelmän siemeniä. Siemeniä päätyi muun muassa Verginan kaupunkiin, jonka nimi lausuttiin myös Bergina. Hyvin paljon myöhemmin, 1500-luvulla, ranskalais-katalonialainen gastronomi vieraili Verginan kaupungissa, jossa hänelle tarjottiin munakoisosta valmistettuja ruokalajeja. Kyseinen gastronomi nosti makoisan hedelmän suureen arvoon ja loi kasville ranskalaisen nimen ”aubergin”, joka muotoutui sanoista ”au Vergine” tai ”au Bergine” eli 'löytynyt Verginesta/Berginestä'.
Englanninkielinen nimi egg plant juontaa juurensa 1700-luvun puoliväliin ja viittaa tuolloin tunnettuihin munakoisolajeihin, joiden hedelmät muistuttivat kananmunaa. Ne olivat valkoisia, soikeita ja kooltaankin kananmunan kokoisia. Sana ”egg plant” laajeni koskemaan kaikkia munakoisolajeja. Samaa perua lienee myös suomen sana munakoiso.
Italiassa munakoiso tunnetaan nimellä melanzane. Kansanperinteen mukaan ”melanzane” on muotoutunut ilmauksesta ”mela insana”, mikä tarkoittaa 'hullua omenaa'. Koska munakoiso sisältää myrkyllistä solaniinia, hedelmän uskottiin voivan aiheuttaa mielisairauksia.
Mitä solaniini on?
Solaniini kuuluu kemiallisiin yhdisteisiin, joita kutsutaan glykoalkaloideiksi. Solaniinia esiintyy kaikissa koisokasvien heimon kasveissa. Aine toimii luonnollisen torjunta-aineen tavoin suojaamalla kasvia sieni- ja bakteeritartunnoilta. Solaniini on myrkyllistä, ja sitä voi löytyä kasvin kaikista osista. Perunoissa solaniinia on lehdissä, varsissa, kukissa ja marjoissa sekä liiallisesta valosta vihertyneissä perunoissa. Solaniini voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, huimausta ja päänsärkyä. Ainetta löytyy myös munakoisosta, mutta se ei aiheuta terveysriskiä, kunhan munakoison hedelmiä ei nautita suuria määriä raakana.
Kuinka munakoiso menestyy Suomessa?
Munakoiso on monivuotinen kasvi alkuperäisessä ilmastossaan, mutta Suomessa sitä kasvatetaan yksivuotisena keittiökasvina. Kasvi vaatii riittävästi lämpöä viihtyäkseen. Siksi sitä kannattaakin kasvattaa kasvihuoneessa, viherhuoneessa tai suojatulla parvekkeella ruukuissa, laatikoissa ja astioissa. Munakoiso on itsepölyttävä.
Istuta munakoiso ilmavaan ja ravinnepitoiseen multaan tarpeeksi tilaviin ruukkuihin tai astioihin. Kastele runsaasti koko kauden ajan ja lisää nestemäisiä ravinteita säännöllisesti kastelun yhteydessä. Munakoison satoa korjataan tavallisesti heinäkuusta lokakuuhun. Hedelmät ovat kypsiä, kun ne tuntuvat kiinteiltä ja kuori on kauniin kiiltävä.
Erivärisiä ja -kokoisia munakoisoja
Munakoisosta, Solanum melongena, on saatavilla useita erilaisia lajikkeita, jotka vaihtelevat väreiltään ja kooltaan ja innostavat kokeilemaan.
Sekä munakoison lehdet että sen kukat kertovat kasvin sukulaisuudesta perunan kanssa. Kukat, jotka muistuttavat paljon perunoiden kukkia, voivat olla valkoisia, vaaleanpunaisia tai violetteja lajikkeesta riippuen. Munakoisoilla on pysty kasvutapa, ja yli metrin korkuiset lajikkeet saattavat tarvita tukea.
Munakoison hedelmät vaihtelevat suurista keskikokoisiin ja pieniin. Niiden muoto voi olla pyöreä, soikea tai pitkänomainen. Hedelmät voivat olla valkoisia, keltaisia, vaaleanvihreitä, violetteja, purppuraisia, lähes mustia tai kirjavia. Ruukussa lämpimässä viihtyvän munakoison etuna on, että nämä kauniit kasvit ovat usein juuri siellä, missä oleskelemme paljon kesäisin.
Kasvata munakoisoa siemenistä
Munakoisoa esikasvatetaan sisätiloissa helmi–maaliskuussa. Kasvi tarvitsee alkusysäyksen ehtiäkseen kukkia ja muodostaa hedelmiä myös meidän ilmastossamme. Lue lisää aikaisesta esikasvatuksesta artikkelista Opas esikasvatukseen sisätiloissa.
Kun taimet ovat kasvaneet 25–30 cm korkeiksi, ne latvotaan tuuheamman kasvutavan saavuttamiseksi. Anna 2–4 sivuverson kasvaa. Istuta munakoisot ulos ruukkuihin tai laatikoihin, kun hallanvaara on täysin ohi. Yksikin pakkasyö saattaa lakastuttaa koko kasvin, joten odota kärsivällisesti ennen kuin siirrät munakoison ulos.
Karaise ennen ulosistutusta
Ennen kuin istutat munakoisot ruukkuihin tai astioihin, joissa niiden on tarkoitus kasvaa koko kasvukausi, karaise hentoja taimia ja totuta ne elämään ulkona. Siirrä taimet suojaisaan ja puolivarjoiseen paikkaan hetkeksi joka päivä. Älä unohda tuoda niitä sisään yön ajaksi. Lisää taimien ulkoiluaikaa joka päivä, kunnes hallanvaara on täysin ohi ja voit siirtää taimet ulos lopullisesti.
Munakoiso keittiössä
Munakoison täyteläinen maku ja ruokaisa koostumus ilahduttavat ruoanlaitossa. Kasvisruokavaliota noudattavan keittiössä munakoiso on merkittävä aines juuri täyteläisyyden antajana. Munakoisoa voidaan paistaa, grillata ja kypsentää uunissa. Munakoiso tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri kulttuurien keittiöihin, joten kokeile rohkeasti kreikkalaista moussakaa, ranskalaista ratatouillea, italialaista parmigianaa, Lähi-idän baba ganoushia ja intialaista baingan bhartaa.
Oman ruoan kasvattaminen on palkitseva harrastus, joka tarjoaa ihmeteltävää ja onnistumisia siementen kylvöstä sadonkorjuuseen ja ruoanlaittoon saakka. Nauti!
