Suomessa on karkean arvion mukaan 1,5–2 miljoonaa saunaa. Niistä savusaunoja on arviolta 20 000.
Saunoja palaa vuosittain noin 250. Suhteellisesti savusaunoja palaa enemmän kuin tavallisia saunoja.
Tilastoissa savusaunoja ei ole eritelty, mutta Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino arvioi, että ero on jopa kymmenkertainen.
Eikä se yleensä ole saunan vika – vaan lämmittäjän.
– Savusaunan lämmittäminen on rauhallisen ihmisen hommaa. Lämmittäessä on parasta pysähtyä kuuntelemaan kuikan huutoa, nauttia luonnosta ja antaa saunan lämmitä hitaasti, Leino opastaa.
Pelastusalan Keskusjärjestö julkaisi kymmenisen vuotta sitten oppaan savusaunan paloturvallisuudesta. Viime vuonna päivitetty opas löytyy myös verkkojulkaisuna.
Tarvetta oli, sillä savusaunojen määrä on kasvanut nopeasti parin viime vuosikymmenen aikana.
– Tarkoituksena ei ollut tehdä perinteistä teknistä opasta, vaan enemmänkin siirtää hiljaista kansantietoa savusaunoista, opasta tekemässä ollut Leino kertoo.
Palautteesta kävi ilmi, että savusaunojilla on vankka usko juuri omaan tekemiseensä.
– Sanottiin, että ei näin, tai juuri noin. Savusaunoissa jos missä ei ole kuitenkaan yhtä ainoata oikeata tapaa lämmittää. Jokainen sauna on kuin oma yksilönsä, ja lämmittäjän on hyvä tuntea miten se toimii.
Palosuojalevyt ja muu tekninen kehitys on vähentänyt saunapaloja yleensäkin, mutta vaara on aina olemassa.
Savusaunassa suurin vaara ja kuumuus on katossa kiukaan päällä. Vaikka siinä on palosuojalevy, niin kuumuus yltää myös saunan muihin osiin, Leino muistuttaa.
– Lämpöä pitää nostaa erittäin rauhallisesti. Ei ole olemassa mitään käsijarrua millä sitä saisi viilennettyä, jos kuumuus käy liian kovaksi.
– Savusaunan lämmittäminen on haastavaa, mutta kaikista olennaisinta on malttaa tehdä se pikkuhiljaa.
Leino on ilahtunut siitä, että jo hiipumassa ollut savusaunakulttuuri elää tänä päivänä vahvana.
– Onhan se ihan oma maailmansa, se miljöö ja tunnelma ovat erilaiset kuin tavallisessa saunassa.
Savusaunan syttymissyyt
Lämmittäjä: kokematon, huolimaton
Lämmitys: liikaa puita kerralla, liian monta pesällistä
Kiuas: liian suuri tai pieni, liian vähän kiviä tai päällimmäiset kivet liian harvassa, halkeamat
Polttopuut: liian paksutuohiset tai pihkaiset
Rakenteet: liian matala, suojauslevyt väärin kiinnitetty, liian pieni räppänä
Lähde: Savusaunan paloturvallisuus (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, 2019)
