Uuvuttavatko puutarhatyöt?
Aloita helposta!
Jyväskyläläinen Kirsi Elg tietää, että kokeilun kautta voi tulla konkariksi. Oman puutarhansa vuonna 2004 perustanut nainen innostui lopulta niin, että hän viettää nykyään liki kaiken vapaa-aikansa pihalla.
Tämän vuoden huhtikuussa panostus palkittiin: Elgin ja hänen puolisonsa Juha Viinikaisen puutarha voitti Avoimet puutarhat -palkinnon.
Kirsi Elgin ja hänen miehensä Juha Viinikaisen puutarha voitti vastikään avoimet puutarhat -palkinnon.
Elgin mukaan tyypillinen virhe, johon aloitteleva puutarhuri kompastuu, on huolellisten pohjatöiden sivuuttaminen.
– Riippumatta siitä, mikä on pihan koko ja mitä istutat, pohjatyöt tulee tehdä hyvin. Kaikissa tapauksissa pitää käyttää rikkaruohotonta, kalkittua ja hyvin peruslannoitettua multaa.
Mullan määrän kanssa ei kannata pihistellä.
Toinen perisynti tapahtuu multakaupoilla.
– Siellä aletaan helposti nuukailla. Pihistellä ei kuitenkaan kannata, sillä multaa tulee olla riittävästi. Apua kannattaa kysyä henkilökunnalta. Jos ostat irtomultaa, voit pyytää, että mullassa on mukana viljavuustodistus, joka kertoo sen pH- ja ravinnearvosta, Elg sanoo.
Kolmas aloittelevan puutarhurin karikko on väärä penkin syvyys, Elg tietää.
Korkeavartisissa perennoissa penkin syvyyden tulisi olla vähintään 50 senttiä, keskisuurissa 30–40 senttiä. Puiden ja pensaiden penkki tulisi olla puoli metriä tai metrin.
”Riippumatta siitä, mikä on pihan koko ja mitä istutat, pohjatyöt tulee tehdä hyvin. Kaikissa tapauksissa pitää käyttää rikkaruohotonta, kalkittua ja hyvin peruslannoitettua multaa.
Helppoja perennoja aloittelijoille
Kun perusasiat ovat kunnossa, pihaa voi lähteä rakentamaan.
Elg aloittaisi pihan perustamisen aina puista, sillä ne tuovat puutarhaan kaivatun rungon ja rytmin.
– Pihat eivät ole enää kovinkaan isoja. Veikkaan, että kukkivat pikkupuut ovat lähitulevaisuuden hitti. Niitä voi istuttaa vaikka perennapenkin keskelle.
Myös olosuhteet tulee huomioida: onko piha varjoisa, puolivarjoinen vai aurinkoinen? Kaipaatko kasveja, jotka kukkivat eri aikaan niin, että pihalla on aina jotakin ihasteltavaa?
– Yksi lähtökohta on laittaa pihalle jotakin, mikä kukkii keväällä, jotakin mikä kukkii kesällä ja jotakin, mikä kukkii syksyllä.
Yksi vaihtoehto on lisätä puutarhaan varhaiskesällä kukkivia särkyneitä sydämiä, keskikesällä kukkivia pioneita ja loppukesällä kukkivia syysleimuja, vinkkaa Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio.
– Pioni ei tosin ole kaikista helpoin, mutta se on monen unelma. Kannustan kokeilemaan.
Pioni on monen unelma. Ammattilainen kannustaa kokeilemaan keskikesällä kukkivaa kasvia.
Kirsi Elgin mukaan helppoja ja kestäviä perennoja eli monivuotisia koristekasveja löytyy esimerkiksi kurjenpolvista.
– Kokeile vaikkapa verikurjenpolvia, peittokurjenpolvia, tarhakurjenpolvia tai tummakurjenpolvia. Peittokurjenpolvea voi käyttää myös maanpeittokasvina, sillä se kasvaa tiheänä, eivätkä rikkaruohot pääse väliin.
Muita takuuvarmoja perennalajikkeita ovat Elgin mukaan mirrinminttu ja kevätkaihonkukka.
– Ne ovat alkukesän juttuja. Myöhäiskesään sopivat esimerkiksi purppurapunalatva ja erilaiset nauhukset.
Takuuvarma perennalajike on esimerkiksi mirrinminttu.
Vanhan ajan perinnekasveista Elg suosittelee esimerkiksi isotähtiputkea ja väriminttua.
– Nykyään puhutaan paljon pörriäiskadosta. Kasveja kannattaa valita myös sillä ajatuksella, että niistä tykkäävät myös hyönteiset.
Tuija on helppo suosikki
Puiden ja perennoiden lisäksi pihaan mahtuvat tietenkin myös pensaat.
Perustamiskustannuksiltaan edullinen, kapeaankin tilaan sopiva tuija on Kaartokallion mukaan helppo vaihtoehto.
– Tuija-aitaa perustaessa on tärkeää, että multaa on riittävästi ja että kasvi istutetaan samaan syvyyteen, missä se on kasvanut edellisessä paikassa. Pahimmillaan väärään syvyyteen istutettu tuija voi lopettaa kasvamisen.
– Tuijalle kannattaa hankkia myös juurikastelija. Näin kosteus säilyy tasaisemmin. Taimi kastellaan hyvin, alussa noin kerran viikossa, sanoo Kaartokallio.
Jos tilaa riittää, pensasaidassa voi olla isompia ja matalampia pensaita rinnakkain. Kannattaa miettiä, miten pensasrivistö säilyisi kauniina koko kasvukauden ajan.
– Suomi on jaettu kasvuvyöhykkeisiin, joten pensaita valitessa kannattaa valita omalle kasvuvyöhykkeelle sopiva laji, Elg kertoo.
Syreeni on suomalaisten suosikki.
Kaartokallio kertoo, että melko leveä, mutta ihana pensas on laikkukirjokanukka, jossa on koko kesän ajan valkoreunaiset lehdet.
– Se näyttää siltä kuin se kukkisi koko kesän. Marjovilla lehtipensailla saa puolestaan aidan, jossa on näkösuojaa ja jossa linnutkin viihtyvät.
Koristeellisista pensaista suosittuja ovat myös alkukesällä kukkivat syreenit ja loppukesällä kukkivat pallohortensiat.
Yksi kaikkiin pihoihin sopiva lajike on pensasangervo, joita löytyy yli toistakymmentä erilaista.
– Niitä löytyy kaikenlaisia, on angervoja rehevämpään paikkaan sekä hyvin kuiviin ja haasteellisiin olosuhteisiin, Elg kertoo.
Kasvit viihtyvät toistensa seurassa
Oli pensas minkälainen tahansa, aloittelijan kannattaa muistaa ryhmittely: kasvit viihtyvät toistensa seurassa.
– Keskellä nurmikkoa oleva yksinäinen pensas ei tule menestymään hyvin, sanoo Kaartokallio.
Helppohoitoisia kasveja löytyy niin puista, pensaista kuin perennoistakin, kertovat asiantuntijat.
Kun taimi juurtuu, sitä on muistettava kastella ja lannoittaa riittävästi. Tämä on tärkeää erityisesti kuivina kausina.
Kaartokallio suosittelee maanpinnan peittämistä katteella, oli kyse sitten puista, perennoista tai pensaista.
– Kate suojaa maata ja vähentää kastelun tarvetta. Tyvelle kannattaa kuitenkin laittaa katetta vain ohuelti, ettei kasvu häiriinny.
