– Kun koronapandemia alkoi kaksi vuotta sitten, suomalaiset alkoivat hamstrata koteihinsa suuren määrän kasveja. Moni osti kotiinsa vähän kaikenlaista. Nyt on selkeästi huomattu, että kasvupaikan valinnalla on suuri merkitys.
Floristi Maarit Sova työskentelee tilaustöiden lisäksi freelancerina kukkakaupoissa. Viime vuodet ovat merkinneet putiikeissa kiirettä, sillä suomalaiset ovat hurahtaneet kodinlaittoon ja viherkasveihin.
Alkuinnostuksen jälkeen kodeissa on huomattu, ettei Suomen haastavissa oloissa selviä mikä vain kasvi. Siksi moni on palannut juurilleen ja hankkinut helppohoitoisen sekä juuri oman kodin tyyliin sopivan lajikkeen.
Toisaalta osa harrastajista on hurahtanut kasviharrastukseen täysillä.
– Hankitaan ilmankostuttimia ja lisävaloja. Trooppiset ja isot lehtikasvit ovat suosiossa. Tällainen on vaikkapa banaanipuu. Suomalaiskotien ilmankosteus on sille haaste, joten se vaatii jo satsausta selvitäkseen.
Värinokkonen on trendikasvi
Suosiossa oleviin huonekasveihin vaikuttavat myös trendit, jotka rantautuvat Suomeen muualta maailmasta.
Villit värit kiinnostavat, samaan tapaan kuin muualla sisustuksessa.
Yksi väritrendiin vastaavista kasveista on värinokkonen, joka on ollut Ruotsissa suosittu jo pari vuotta.
– Uskon todella, että se tulee Suomeenkin. Kasvi ei ole helpoimmasta päästä, mutta se on tosi mielenkiintoinen. Värinokkosta on useita eri lajeja ja sitä löytyy aina neonpunaisesta burgundinpunaiseen ja neonvihreään.
Värinokkosta on useita eri lajeja ja sitä löytyy aina neonpunaisesta burgundinpunaiseen ja neonvihreään.
Myös erikoisemmat muodot kiinnostavat.
– Ruotsissa trendaa enkelinsiipibegonia, joka saa vanhetessaan tosi mielenkiintoisia kasvumuotoja. Sitä tavoitellaan, että kasvi kasvaisi erikoisesti.
Väri- ja muotoharvinaisuuksien lisäksi ihmiset etsivät kasveja, joita ei saa tällä hetkellä kukkakaupoista. Viherkasviryhmissä kysellään esimerkiksi vanhaa kantaa olevien kiinanruusujen perään.
Toisaalta myös perinteisille maijoille, muorinkukille, rahapuille ja anopinkielille löytyy ottajia.
– Etenkin kaupunkilaiset kyselevät nykyään paljon myös kotimaassa kasvatettujen lajikkeiden perään. Ekologisuus kiinnostaa.
Lue lisää: Tutut huonekasvit ovat jälleen muodissa – yhden niistä haluavat nyt kaikki
Koska mullat vaihdetaan?
Keväisin kukkakauppoihin lähdetään toki uusien lajikkeiden toivossa, mutta moni myös vierailee ammattilaisten luona kysymässä, koska on oikea aika vaihtaa mullat.
Sova suosittelee tarkkailemaan ulkona olevan valon määrää: jotkut aloittavat jo helmikuussa, toiset maalikuussa. Ammattilainen huomauttaa, ettei kaikkien kasvien multia kannata vaihtaa joka vuosi. Mullan lisääminen voi riittää.
– Kannattaa tarkistaa kasvikohtaisesti, viihtyykö kasvi isommassa vai ahtaammassa kasvualustassa.
Peikonlehti viihtyy väljemmässä ruukussa.
Esimerkki väljemmässä viihtyvästä kasvista on monen suosikki peikonlehti. Sitäkään ei kannata vaihtaa ruukusta ruukkuun turhan takia.
– Kun kasvin siirtää isompaan ruukkuun, lähtökohta pitäisi olla, että kädet mahtuvat molemmin puolin juurakkoa. Liikaa tilaa ei kannata jättää.
Myös kastelu on yksilöllistä.
– Vastausta oikeasta kasteluvälistä on usein vaikea antaa. Sisälämpötila, kasvupaikka, valon määrä – kaikki vaikuttavat, Sova muistuttaa.
Tiesitkö tätä pistokkaista?
Viherkasvien pistokaslisäys on yksi vuoden kasvitrendeistä. Maarit Sovan mukaan pistokkaiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
– Kannattaa perehtyä lajikohtaisesti, mikä on kasvin lisäystapa. Monesti ihmiset ostavat pelkän lehden ja olettavat, että se alkaa tehdä juuria. Näin ei aina ole. Osa pistokkaista tarvitsee pidemmän pätkän emokasvia mukaansa kasvaakseen.
