Kolmenkymmenen neliön kokoinen viidakko. Se on osuvin kuvaus näkymälle, joka avautuu keravalaisen Raisa Ojaniemen kotiovelta. Erilaisia kasvilaatuja rönsyilee tasoilla ja lattioilla kuin kukkakaupassa.
Yli 200 huonekasvia hankkinut Raisa hurahti harrastukseen jo likimain kahdeksan vuotta sitten. Niihin aikoihin hänellä oli vielä akvaariokaloja, ja hän alkoi ihastua niissä kasvaviin kasveihin sisustuselementtinä.
Elämäntilanteen vuoksi akvaarioista oli luovuttava, joten niiden sijaan kasvit valtasivatkin pian asunnon.
– Alkuun olin hyvin tietämätön. Hommasin ihan tavan markettikasveja, jotka usein ylikastelin kuoliaiksi. Tai sitten en tajunnut huomioida, että niiden mukana voi kulkeutua ötököitä, jotka myöhemmin tappavat kasvit, Raisa kertoo.
Kasvilamppujen avulla kasvit pärjäävät myös asunnon hämärämmissä paikoissa.
Luettuaan kasapäin tietoa ja perehdyttyään kunnolla kasvien hoitoon Raisasta on sukeutunut todellinen asiantuntija ja intohimoinen kasviharrastaja.
Useimmiten kasvien hoito vie karkeasti arvioiden tunnin Raisan päivästä – lajista riippuen. Toisinaan hän saattaa kuitenkin viettää kokonaisen vapaapäivänsä kasveja ruukuttaen esimerkiksi television katselun lomassa. Se on hänen tapansa rentoutua.
Hoitamisen ja kasvien parissa puuhastelun lisäksi Raisa pitää viidakkomaisesta tunnelmasta, jonka hyllyjä pitkin notkuvat ja lattialle asetellut viherkasvit luovat kotiin. Myös kasvit pitävät sopuisasta yhteiselosta hänen viidakkoyksiössään.
– Kuivemman alueen kasvit ja trooppiset kasvit ovat omissa hyllyssään. Kun samoja kosteusolosuhteita vaativat kasvit on aseteltu tiiviisti lähekkäin, ne luovat yhdessä mikroilmaston, Raisa selittää.
Tältä näyttää peniskaktus
Näin huonekasvit pysyvät virkeinä
Huonekasvien oikeaoppinen hoitaminen voi olla joskus haastavaa etenkin Suomessa, jossa on suurimman osan vuodesta hämärää ja kylmää.
Yleisin kompastuskivi liittyykin Raisan mukaan valon määrään eikä liian vähäiseen kasteluun. Usein liiallinen kastelu on hänen mukaan itse asiassa yleisempi moka kuin kuihtuminen. Juuret nimittäin tarvitsevat happea: liian vetisessä mullassa kasvi hukkuu.
Vaikka asunnossa olisi suuret ikkunat, ja se vaikuttaisi silmin nähden valoisalta, kasveille se ei riitä: ne pitää asetella aina vähintään metrin päähän ikkunasta, esimerkiksi ikkunalaudalle, jotta ne saisivat tarpeeksi valoa.
Siksi kasvilamppu onkin ostoslistalla ykkösenä, jos kasvejansa haluaa sijoittaa muuallekin kuin suoraan ikkunan ääreen.
– Kasvilampun avulla kasvit pysyvät hengissä talossa kuin talossa. Eikä valojen välttämättä tarvitse olla erikoisliikkeestä ostettuja. Myös rautakaupasta löytyy halvempia työmaavaloja, jotka ajavat asian.
Toinen moka liittyy kylmyyteen. Etenkin trooppisista maista tulevat kasvit paleltuvat herkästi jo silloin, kun lämpötila laskee alle kymmenen. Siksi esimerkiksi peikonlehtiä ei kannata raahata kotiin ulkona pitkiä matkoja talvipakkasilla ilman suojausta. Myös vanhoissa taloissa, joissa ikkunat vetävät, ikkunalaudalla olevat kasvit paleltuvat herkästi.
– Kun kasvi paleltuu, se alkaa tummua ja nuupahtaa, mutta se tapahtuu salakavalasti vasta muutaman päivän viiveellä, Raisa huomauttaa.
Raisa Ojaniemen mukaan kukkakaupoista ostetut kasvit kestävät markettikasveja paremmin.
Säästövinkkejä aloitteleville kasviharrastajille
Raisa tietää, että moni haluaisi aloittaa kasviharrastuksen. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu turhan usein se, että hintavat kasvit kuolevat kerta toisensa jälkeen ja aina pitäisi olla ostamassa uusia nuupahtaneiden reppanoiden tilalle.
– Ainahan voi ostaa uusia kasveja tilalle, jotta koti ei näyttäisi kasvihuoneen sijaan saattohoitolalta. Mutta kasvien oikeaoppinen hoitaminen on myös selvää rahansäästöä, Raisa naurahtaa.
Kalleimmillaan huonekasvien hinnat voivat nimittäin kivuta jopa useaan sataan euroon. Uusien kasvien lisäksi hintaa kertyy myös muun muassa säännöllisin väliajoin vaihtoa kaipaavista ruukuista, lannoitteista sekä uusista kasvupohjista.
– Ainahan voi ostaa uusia kasveja tilalle, jotta koti ei näyttäisi kasvihuoneen sijaan saattohoitolalta, Raisa Ojaniemi lohduttaa heitä, joiden viherpeukalo kaipaa vielä treeniä.
Myös päivisin vähintään yhdeksän tuntia putkeen palavat kasvivalot kuluttavat jonkin verran sähköä, mikä voi Raisan mukaan näkyä sähkölaskussa etenkin näinä aikoina.
Kasviharrastaja voi säästää myös varmistamalla, että kasvit ovat hyvin hoidettuja jo kaupassa.
– Suosittelen ensisijaisesti hankkimaan kasvit kukkakaupoista, sillä siellä osataan neuvoa hoidossa, ja kasvit kestävät todennäköisesti pidempään kuin markettiversiot, Raisa vinkkaa.
Tietoa ja neuvoja löytää Raisan mukaan myös esimerkiksi Huonekasviseurasta, johon hänkin liittyi pari vuotta sitten. Pitkien lomien aikana myös kasvien hoitoapu on tarpeen, ja sitäkin Raisa on löytänyt seuran kautta muilta kanssaharrastajilta.
Myös kierrätys kannattaa, jos haluaa venyttää penniä. Ruukkuja ja muita tarvikkeita löytyy Raisan mukaan edullisesti käytettynä kierrätyspisteistä ja kirppareilta.
Raisa Ojaniemen kodista kertoi ensin sanomalehti Keski-Uusimaa.
5 viherkasvivinkkiä syksyyn
1. Istuta kasvi uudelleen: Myös syksyllä uusi kasvi on syytä istuttaa isompaan ruukkuun ja ravinteikkaaseen multaan. Näin kasvi juurtuu paremmin uuteen kotiinsa.
2. Lisävalo: Kun luonnonvalo vähenee, kasvit saattavat tarvita lisävaloa. Voit myös kokeilla kasvin siirtämistä talvehtimaan valoisampaan kohtaan kodissasi.
3. Kastele kohtuudella: Koska valoa on talvea kohti mennessä vähemmän, kasvit eivät ole niin janoisia kuin kesän aikana. Tarkista kasvit viikoittain ja kastele vain, jos pintamulta on kuivaa. Monet mehikasvit viihtyvät ilman kastelua kuukausia.
4. Ravinteet: Kuten kasvien kastelussakin syksyisin ja talvisin, myös ravinteiden antamisessa maltti on valttia. Merilevä kasteluvedessä tai lehdille suihkuteltuna virkistää kasveja myös pimeinä vuodenaikoina.
5. Puhtaus: lika ja pöly kasvien lehdillä haittaavat niiden fotosynteesiä ja hapen vapautumista huoneilmaan. Pidä siis huolta kasveistasi viemällä ne suihkuun tai pyyhkimällä lehtiä kostealla liinalla parin viikon välein.
Lähde: Kekkilä
