Mahdottomana pidetty tehtävä toteutuu Tapiolassa: Pikkulasten kahluualtaaseen saadaan vettä neljän vuoden jahkailun jälkeen

Tapiolan uimahallin arkkitehti Aarne Ervi suunnitteli kahluualtaan osaksi uimahallin kokonaisuutta. Altaassa on ollut viimeksi vettä kesällä 2015.

Aurinkoisina kesäpäivinä kahluuallas on ollut ahkerassa käytössä. Kuva on 1980-luvun alusta.

Tapiolan uimahallin viereinen kahluuallas kunnostetaan vihdoin tänä kesänä. Allas on ollut viimeksi käytössä kesällä 2015.

HS Espoo pyysi lukijoita kertomaan kahluualtaaseen liittyviä muistojaan:

Muistan, kuinka istun äitini polkeman pyörän takapakkarille viritetyssä lastenistuimessa ja renkaita suojaa jalkojen kosketukselta 70-luvulle tyypilliset punosverkot. Eväskassiin on pakattu ainakin niitä kaikkien 70-80-luvun lasten kaipaamia pyramidi-Trippimehuja ja jotain muuta kesäistä. Varmaan Carneval-keksejä, koska ne olivat suosikkejani.

Muistan, kuinka jännittävää oli seisoskella siinä kahluualtaan korkeimmalla kohdalla, sen pienen korokkeen päällä ja hyppiä siitä veteen. Olin saanut kesälahjaksi pienen vesipyssynkin. Se oli elefantti, joka täytettiin imemällä vettä sen kärsästä sisään. Sillä piti sitten roiskia kaikki liian lähelle tulleet.

Kesät maistuivat niiltä pillimehuilta ja kloorilta. (Jukka Juhola)

Tapiolan uimahallin lasten kahluuallas vuonna 1978.

Tapiolan uimahalli valmistui vuonna 1965. Uimahalliin kuuluvat ulkoaltaat, hyppyallas ja lasten kahluuallas rakennettiin pari vuotta myöhemmin, vuonna 1967. Ulkoaltaat on suunnitellut Tapiolan uimahallin arkkitehti Aarne Ervi.

”Ervin töissä keskeisessä osassa ovat sisä- ja ulkotilojen väliset jatkumot. Vesialtailla on tärkeä rooli tilan jäsentelyssä. Ne ovat osa siirtymää uimahallin sisältä ulkotiloihin”, kertoo Suomen arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti.

Ervin käsialaa on myös vuonna 1962 valmistunut Tapiolan keskusallas. Altaat ovat olennainen osa Tapiolan keskustaa, Lahti sanoo.

”Modernistisessa kaupunkisuunnittelussa vesiallasteema on keskeisessä roolissa. Keskusaltaalla, ulkoaltailla ja uimahallilla on kaikilla eri käyttötarkoitukset. Ne ovat kaikki osa Tapiolan keskustan kokonaisuutta.”

Lasten kahluuallas 1980-luvun alussa.

Olen alle kouluikäisenä 1990-luvulla käynyt altaalla monet kerrat polskimassa. Keskellä allasta on sellainen lieriön mallinen juttu. Fröbelin palikoilla on biisi, missä lauletaan "zuida duida, osaat sä uida, pysytkö pinnalla, napa kiven päällä". Kavereiden kanssa pääteltiin, että sen lieriön on oltava se napakivi! Joskus vuosia myöhemmin tajusin, ettei se napakivi siinä laulussa ole oikeasti yhdyssana. (Kirsi Virtanen)

Uimahallin ulkoaltaat, kahluuallas ja hyppyallas, olivat auki viimeisen kerran kesällä 2015. Altaat suljettiin samaan aikaan Tapiolan uimahallin kanssa. Tämä johtui siitä, että ulkoaltaat oli kytketty uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmään eikä altaita siis ole voitu käyttää silloin, kun uimahalli on suljettu.

Vielä huhtikuun puolessa välissä tilanne näytti tapiolalaisten kannalta synkältä. Espoon liikuntapalveluiden päällikkö Jarmo Ikävalko sanoi silloin HS Espoon haastattelussa, että kahluuallasta ei ole mahdollista ottaa käyttöön ennen kuin sen vieressä on käyttökelpoinen uimahalli.

Espoossa keskustellaan siitä, pitäisikö Tapiolan uimahalli säilyttää vai purkaa, ja ratkaisun saaminen voi kestää vuosia. Tapiolalaiset olisivat siis pahimmassa tapauksessa saattaneet joutua odottamaan kahluualtaan käyttöönottoa vielä pitkään.

Helsingin Sanomat kirjoitti Tapiolan uimahallin tilanteesta toukokuussa.

Kahluualtaan kohtalo ratkesi kuitenkin yllättävän nopeasti: päivä sen jälkeen, kun HS Espoo oli julkaissut kahluuallasta käsittelevän jutun, Espoon kaupunki ja isännöinti- ja kiinteistöhuoltoyhtiö Tapiolan lämpö sopivat altaan kunnostamisesta.

”Totesimme, että allas on tärkeää saada kuntoon. Tapiola on jo itsessään instituutio, ja kahluuallas on vielä oma instituutionsa Tapiolan sisällä. Se nähtiin tärkeäksi saada takaisin tapiolalaisten käyttöön”, sanoo Tapiolan lämmön toimitusjohtaja Karel Nieminen.

Uimahallin kokonaisuuteen kuuluu ulkoaltaiden lisäksi myös puiset penkit. Kuva on 1980-luvun alusta.

Minun muistoni kahluualtaasta liittyy allasta ympäröiviin penkkeihin, aurinkoterassiin. Kävin siellä parin ystäväni kanssa alakoululaisena etsimässä rahaa. Penkkien rimojen väliin pudonneita tavaroita ei ilmeisesti kukaan muu nähnyt kaivamisvaivan arvoisiksi, mutta koululaiselle pienikin raha oli arvokas.

Kävimme penkkirivit järjestelmällisesti läpi tiiraillen istuinosan puurimojen väliin. Jos kolikoita näkyi, hivutimme rahan varovasti pois istuinosan alta sopivan mallisilla puutikuilla, koska väleihin eivät mahtuneet edes lapsen sormet. Joskus himoittu kolikko hukkui kun se hautautui penkin alla olevien lehtien alle eikä sitä saatu pelastettua, mutta useimmiten saaliiksi jäi pari euroa.

Emme menneet etsimään rahaa koskaan varsinaisella uimakaudella vaan yleensä vasta syksyllä, koska pelkäsimme muiden paheksuntaa ja sitä että joku muu äkkää apajamme. Aarteenetsintäreissumme olivat arviolta vuosina 2003–2006. (Aino Peltola)

Kahluuallas saadaan siis takaisin käyttöön tänä kesänä. Tarkkaa aikataulua Nieminen ei vielä uskalla arvioida.

Altaan pelastava ratkaisu oli lopulta se, mitä kaupungin edustajat pitivät vielä huhtikuun alussa lähes mahdottomana: altaalle rakennetaan oma, erillinen vedenpuhdistusjärjestelmänsä.

Käytännössä se tarkoittaa, että altaan läheisyyteen tulee erillinen kontti, johon altaan vedet ohjataan ja jossa on altaan vedenpuhdistusyksikkö. Tapiolan lämpö osallistuu erillisen vedenpuhdistusjärjestelmän kustannuksiin, mutta tarkkoja summia Nieminen ei suostu paljastamaan.

Tapiolan lämpö on vastannut kunnostustöiden suunnittelusta. Se toimii myös projektipäällikkönä ja valvoo altaan ja allasalueen kunnostustöitä, kuten penkkien ja uima-altaan kunnostamista sekä suihkujen rakentamista altaan yhteyteen.

”Tämä on mittava projekti. Allas hiotaan ja maalataan. Altaan vesikierto tehdään kokonaan uudelleen. Altaan ympäristö, kiveys, istutukset ja pensaat käydään läpi”, Nieminen listaa.

Kunnostustyöt koskevat vain kahluuallasta. Toista ulkoallasta, hyppyallasta, ei olla kunnostamassa.

Vielä huhtikuussa liikuntapalveluiden päällikkö Ikävalko arvioi, että kahluualtaan pohjassa on niin pahoja vaurioita, ettei sen kunnostaminen onnistu vaan allas pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan.

Nyt tehtävissä kunnostustöissä allas hiotaan ja maalataan. Nieminen vakuuttaa, ettei kyse ole heppoisesta väliaikaiskunnostuksesta, vaan allas on tarkoitus saada käyttöön useammaksi vuodeksi.

”Ei tämä ole vain tämän kesän ratkaisu. Tehdään niin hyvää työtä, että tästä eteenpäin muutama vuosi saadaan varmasti nauttia kahluualtaasta ilman, että mietitään, mitä tapahtuu uimahallille”, Nieminen lupaa.

Fakta

Tapiolan uimahallin tulevaisuus on epävarma

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan uimahalli valmistui vuonna 1965. Uimahalliin kuuluu myös kaksi ulkoallasta.

Uimahalliin tehtiin kallis remontti 2000-luvun alussa. Halli jouduttiin kuitenkin sulkemaan vuonna 2016, koska altaiden laatat irtoilivat ja osa altaista vuoti.

Espoossa keskustellaan nyt siitä, pitäisikö uimahalli säilyttää vai purkaa. Espoo on suunnitellut arkkitehtuurikilpailua uudesta uimahallirakennuksesta.

Kulttuuriperintöalan järjestö Europa Nostra Finland valitsi keväällä Tapiolan uimahallin Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Arkkitehtiliitto Safa vastustaa uimahallin purkamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?