Suomen luonnossa esiintyy myrkyllisiä kasveja, mutta myös puutarhojen hienoista koristekasveista löytyy vaarallisia lajeja. Ilta-Sanomat listasi kymmenen kasvia, joiden syömistä ja jopa koskettamista kannattaa välttää.
Hullukaali (Hyoscyamus niger)
Hullukaali on nykyään harvinainen.
Keskiajalla myrkkytehtailijoiden kestosuosikki oli ukonhattu, mutta hullukaali seurasi heti perässä. Koko kasvi sisältää lukuisia myrkyllisiä aineita, kuten esimerkiksi hyoskyamiinia ja atropiinia.
Erittäin myrkyllisestä kasvista on myös hyötyä: esimerkiksi kasvin sisältämää skopolamiinia käytetään matkapahoinvointilaastareissa.
Hullukaali kasvaa usein vanhan asutuksen tai linnoitusten lähettyvillä, joutomailla ja pelloilla.
Hullukaali voi kasvaa 15 sentistä jopa metrin mittaan. Sen siemenet säilyttävät itämiskykynsä pitkään, ja pisimpään säilyneet siemenet ovat olleet 118 vuoden ikäisiä.
Hulluruoho (Datura stramonium)
Suomessa hulluruohoa tapaa satamissa, kaatopaikoilla tai joutomailla.
Hulluruoho on Yhdysvalloissakin tunnettu kasvi. Jimson weedinä tunnettua kasvia käytettiin vuoden Jamestownin 1676 kapinassa, jolloin kokkeina työskennelleet orjat laittoivat sitä englantilaissotilaiden ruokaan. Etuvartioasema poltettiin.
Vaikka hulluruohojen suurimmat kannat ovat Amerikan trooppisissa ja subtrooppisissa osissa, on yksi samaan sukuun kuuluva laji on levinnyt Suomeenkin.
Suomessa hulluruohoa tapaa satamissa, kaatopaikoilla tai joutomailla.
Kasvin sisältämiä alkaloideja on käytetty muun muassa astman ja Parkinsonin taudin hoitoon.
Myrkkykatko (Conium maculatum)
Myrkkykatko.
Myrkkykatkon tunnetuin uhri lienee antiikin Kreikan kuuluisa filosofi Sokrates, joka tuomittiin kuolemaan saatuaan syytteet muun muassa jumalanpilkasta.
Myrkkykatkon myrkyllisin aine on koniini, jota on kukkivissa ja hedelmiä kypsyttävissä versoissa sekä raaoissa hedelmissä. Vaikka kasvia ei söisi, esimerkiksi puhaltaminen sen ontosta varresta tehtyyn hernepyssyyn voi aiheuttaa pahoinvointia.
Vakava myrkytys aiheuttaa jaloista alkavaa tunnottomuutta, joka etenee kehon yläosaa kohti. Kuoleman aiheuttaa hengityselimistön halvaantuminen.
Myrkkykeiso (Cicuta virosa)
Myrkkykeiso on myrkkykatkoakin myrkyllisempi kasvi. Sen kaikki osat sisältävät kikutoksiinia, joka on kaikille nisäkkäille erittäin myrkyllistä. Sen rikkoutuneet kasvinosat voivat jopa saastuttaa pieniä vesialueita, joista juominen saattaa aiheuttaa myrkytystilan.
Myrkytys aiheuttaa epilepsian kaltaisen tilan, johon saattaa kuolla nopeasti.
Myrkkykeiso on varsin yleinen kasvi. Sen tyypilliset kasvupaikat ovat vesistöjen matalassa rantavedessä. Poiketen useimmista myrkyllisistä kasveista se ei haise pahalle vaan sen varsi ja lehdet tuoksuvat tillille ja maistuvat persiljamaisilta. IS kirjoitti tiistaina kasvin esiintymisestä Suomessa.
Oleanteri (Nerium oleander)
Oleanteri.
Oleanteri oli Suomessa yleinen kasvi, mutta puulämmityksen vähentyessä myös kasville suotuisat olosuhteet heikkenivät. Sitä hankitaan pihakasviksi ja se voi kukkia ulkona koko kesän.
Oleanteri on pystykasvuinen pajumainen pensas, joka voi luonnossa kasvaa jopa viiden metrin korkuiseksi. Ruukussa se kasvaa parin metrin korkuiseksi.
Kasvin taittuneesta lehdestä erittyvä valkoinen neste on tappavan myrkyllinen. Siksi oleanteria ei sovita hankittavaksi kasvamaan paikkaan, missä lapset voivat päästä koskemaan sitä.
Risiini (Ricinus communis; siemenet rikki pureskeltuina)
Risiini.
Risiini on kesäkukka, joka kasvaa 1–2 metrin korkuiseksi. Sen palmumaiset lehdet ovat halkaisijaltaan 10–13 senttimetriä.
Risiini kukkii heinä–elokuussa, mutta vaikka sen kukat ovat varsin vaatimattomia, niistä kehittyy myrkyllistä öljyä sisältäviä siemeniä.
Vaikka risiini tunnetaankin kodin koristajana, on se myös tunnettu kansainvälistä huomiota saaneissa salamurhissa.
Risiinin siemenistä tehtyjä myrkkyjä on käytetty salamurhissa.
Vuonna 1978 unkarilainen toisinajattelija Georgi Markov odotti bussia Lontoossa, kun hänen reiteensä pistettiin sateenvarjolla. Markov huomasi myöhemmin jalkaansa särkevän, minkä jälkeen hän sairastui kovaan kuumeeseen ja kuoli kolme päivää myöhemmin.
Ruumiinavauksessa hänen reidestään löytyi pieni nuppineulanpään kokoinen kuula, joka sisälsi risiinistä tehtyä myrkkyä.
Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)
Rohtosormustinkukkaa näkee piha- ja puutarhakasvina.
Rohtosormustinkukkaa näkee piha- ja puutarhakasvina. Suomen eteläosissa se esiintyy myös luonnossa. Sormustinkukka suosii kosteaa meri-ilmastoa.
Rohtosormustinkukan maanpäälliset osat ovat erittäin myrkyllisiä. Sen myrkky vaikuttaa erityisesti sydämen toimintaan. Paha myrkytystila voi aiheuttaa kuolemaan johtavan kammiovärinän.
Kukinta-aikaan kerättyjä lehtiä käytetään yhä sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävien valmisteiden raaka-aineena.
Syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale)
Syysmyrkkylilja.
Syysmyrkkylilja eli alastonimpi kasvaa Euroopassa kosteilla niityillä, mutta Suomessa se esiintyy vain koristekasvina. Sen vaaleanvioletit kukat muistuttavat hieman krookusta.
Syysmyrkkylilja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen pienenkin määrän syömällä. Varsinkin sen siemenet ovat erityisen myrkyllisiä.
Kasvin sisältämä kolkisiini aiheuttaa polttavaa tunnetta suussa, ripulia, oksentamista ja munuaisten tuhoutumista.
Ukonhatut (Aconitum spp.)
Aitoukonhattu.
Ukonhattuja on useita lajeja. Koko kasvi sisältää akotiniinia, joka jo maisteltuna voi aiheuttaa oireita.
Ukonhattujen myrkyllisyys on vanhaa perimätietoa, ja niistä on tehty esimerkiksi nuolimyrkkyä.
Ukonhattujen sisältämä myrkky akonitiini on nimetty kasvin latinankielisen nimen mukaan. Vaikka koko kasvi on myrkyllinen, on sen juurakko erityisen vaarallinen. Muutama gramma ukonhatun juurakkoa riittää aiheuttamaan oireyhtymän, joka aiheuttaa tuskallisen kuoleman.
Kielo (Convallaria majalis)
Kansalliskukkamme kielo on kaunis ja tuoksuu hurmaavalta, minkä vuoksi se on kestosuosikki kukkamaljakoissa. Kielo on yleinen etelästä Keski-Suomeen saakka, mutta alkaa harvinaistua pohjoista kohti.
Kielon punaisten marjojen ja valkoisten kukkien syömistä on vältettävä. 1-5 marjaa tai kukkaa voivat aiheuttaa syötyinä vatsaoireita, pahoinvointia ja ripulia. Linnut voivat kuitenkin syödä kielon marjoja ja kukkia.
Kasvimyrkytystapauksissa apua ja neuvoja antaa Myrkytystietokeskus, joka vastaa puhelimeen 24 tuntia vuorokaudessa.
Juttua korjattu 22.3. klo 10.25. Korjattu jutussa aiemmin ollut väite, jonka mukaan kielon marjat olisivat tappavan myrkyllisiä. Kielon marjat ja kukat voivat syötyinä aiheuttaa vatsaoireita.
Lähteet: Luontoportti.com, Puutarha.net, BBC.