Itärajalla Saaren pitäjässä asuva Riikka Poutanen kertoo, että hänen kotipihallaan on ollut rajaloikkareita ja ilmatilaloukkauksia.
Esimerkiksi toukokuun 4. päivänä hieman ennen yhtätoista hän näki, kuinka venäläinen kuljetuskopteri lensi pihan ohi.
Kopteri loukkasi Suomen ilmatilaa syvimmillään noin 4-4,5 kilometrin verran Kesälahden ja Parikkalan tasalla.
Venäjä alkaa Riikka Poutasen navetan takaa.
Navetan takana avautuu näkymä Venäjälle. Poutanen kertoo, että sieltä harppoi erään kerran kolme loikkaria pihaan. Talon vahti Lilli ilmoitti tulijoista ja haukkui ne muualle. Poutanen ei vielä tuolloin tiennyt, että kyse oli loikkareista, vaan sai kuulla siitä seuraavana päivänä.
– Kirkolle vievällä tiellä huomasin kerran oudon kulkijan ja ilmoitin siitä rajavartiostoon, jatkaa Poutanen rajatapausten kertomista.
Maalla on voinut elää aika huolettomasti, mutta enää Poutanen ei jätä rahapussia autoon tai avaimia virtalukkoon.
– Ei Venäjä pelota, mutta sen toimet ihmetyttävät.
Polttoaineen hinnannousu sai myyjänä toimivan Poutasen siirtymään toisinaan polkupyörään. Saaren Saleen on 11 kilometriä.
Jos kriisi tulisi, Poutasen nelihenkinen perhe tulisi hyvin toimeen viikonkin.
– Järvestä saa kalaa, kaivosta vettä, kananmunia navetasta ja perunaa omasta maasta. Teen itse myös mehut.
Rajaseudulla asuvat ihmiset pitävät kulkijoita silmällä.
Poutasen naapurissa asuvan Oili Kososen edesmennyt puoliso Kyösti sai tästä hyvästä mitalin rajavartiostolta.
– Rajavalvonta on sähköistynyt, joten rajavartijat eivät enää käy taloissa kyselemässä kuulumisia. Mutta valvonta on lisääntynyt, ja rajamiehet ajavat pihan ohi päivittäin.
Oili Kososella, kuten monella muullakin rajan lähellä asuvilla, on rajavyöhykelupa. Niiden myöntämistä on viime aikoina kiristetty.
Saarelaisemäntä sanoo elävänsä kuten ennenkin, ilman pelkoa. Hän jopa vietti avointen ovien päiviä tapaninpäivästä kesäkuun alkuun, ennen kuin rikki mennyt ulko-oven lukko saatiin korjattua.
Kosonen kiittelee vuolaasti rajavartiolaitosta avusta ja huolenpidosta sekä Suomen päättäjiä Nato-asiassa.
– Uskon, että rakkaus voittaa, ei viha. Suomalaisen rukouksen sanoin: Siunaa ja varjele meitä, sanoo seurakunnan pitkäaikainen kuorolainen.
”Venäjällä Parikkalan kohdilla on nyt tiet kunnossa ja sitä kautta olisi hyvä tulla tänne. Luotan Suomen rajavartiolaitokseen tässä asiassa.
Kuvataiteilija Pirjo Tikkisen olohuoneen ikkunoista avautuu näkymä ulkomaille.
Arki soljuu Parikkalan Tyrjän kylällä samaan tapaan kuin ennen helmikuuta, jolloin Venäjä aloitti sodan Ukrainassa.
Pirjo Tikkisen sauna on Tyrjänjärven rannalla. Vastarannalla laineet lyövät Venäjän maaperään.
– Olen kuitenkin vähän tarkemmin seurannut uutisotsikoita. En osaa etukäteen yleensäkään pelätä asioita. Joka huolehtii etukäteen – kärsii kahdesti. Toki mielessä on käynyt ajatus, mitä jos Venäjä aloittaisi operaationsa myös Suomessa. Venäjällä Parikkalan kohdilla on nyt tiet kunnossa ja sitä kautta olisi hyvä tulla tänne. Luotan Suomen rajavartiolaitokseen tässä asiassa.
Tikkinen kertoo, että koronan myötä on totuttu pysyttelemään kotioloissa. Maalla riittää kesäaikaan tehtävää puutarhatöiden parissa. Kriisiaikaan ei ole varauduttu aiempaa enempää.
– Lähimpään kauppaan on yli 15 kilometriä, joten kotona on totuttu pitämään aina kotivaraa.
Polttoaineen hinnan nousun myötä huvimatkoihin suhtaudutaan nyt varauksella.
Tikkinen on ollut opiskelijavaihdossa Pietarissa ja tehnyt yhteistyötä Viipurin taiteilijoiden kanssa.
– Laatokkaa on kierretty autolla ja fillarilla. Miten yhteistyö tai matkailu Suomen ja Venäjän välillä jatkuu, taiteilija harmittelee.
”Rajan läheisyyteen on kasvanut, eikä suhde siihen ole muuttunut.
Kivimäen tilaa on Rautjärven Änkilänsalolla asuttu viiden sukupolven ajan.
Pasi Viinanen hyppää nyt traktorin sijasta autoon ja kiertää auttamassa ihmisiä tietotekniikkaongelmissa. Tai ongelmat tuodaan hänelle korjattaviksi.
Pasi Viinasen kodin lähellä on rajavartijoiden taukotupa. Kauko Liimatainen pysähtyi pyörälenkillään hetkeksi juttelemaan.
Pihasta on postilaatikolle sata metriä ja saman verran toiseen suuntaan Venäjän rajalle.
– Venäjä on osoittanut suurta julmuutta, arvaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä, joten se voisi hyvinkin ulottaa sotatoimensa myös muihin naapurimaihin. Tai laittaa pakolaistulvan virtaamaan Suomeen.
Viinaselta on viime aikoina usein kysytty, miten hän saa yönsä nukuttua.
– Hyvin. Rajan läheisyyteen on kasvanut, eikä suhde siihen ole muuttunut.
Yritystoiminnassa on näkynyt se, että ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut aiempaa varovaisemmaksi. Laitehankintoja harkitaan tai siirretään.
Jos kriisiaika tulisi, hurautettaisiin Kivimäellä traktorikäyttöinen aggregaatti tuottamaan sähköä. Polttoainetta on kohtuullinen varasto. Kaivosta saa veden ja ruokaa riittäisi joksikin aikaa.
Rautjärvellä on enää viisi lypsykarjatilaa. Atte Suutari on nuori maitotilallinen Laikossa.
Atte Suutari huoltaa nurmityökonetta ja pohtii, miten kauan maidontuotantoa kannattaa jatkaa, vai pitääkö muuttaa tuotantosuuntaa.
Navetassa on 60 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa.
Aitan katolla oleva kyltti kertoo, että tilaa on viljelty vuodesta 1765 lähtien.
– Isä Kai hoitaa karjan, minä peltotyöt ja avopuoliso Milla 3-viikkoisen poikamme.
Putinin kanssa yhteistä rajaa on parisataa metriä.
Tuotantokulut ovat nousseet toisin kuin maidon tuottajahinta.
– Pitää miettiä omaa elämää tarkoin, mitä on vara tehdä.
Viljelyalaa on kasvatettu toivossa, että siten saisi omaa siementä. Laitteiden varaosien toimitukset ovat venyneet, joten on jouduttu turvautumaan ulkopuoliseen urakoitsijaan.
Venäjän toimet siviilejä kohtaa Ukrainassa ovat panneet nuoren perheenisän miettimään, miten kävisi rajaseudun ihmisille, jos idästä tultaisiin joukolla.
– Eikä eläimiä voisi jättää oman onnensa nojaan. Nämä asiat eivät tosin niin ahdista kuin kohonneet hinnat.
Aika näyttää, kannattaako maidontuotantoa jatkaa. Suutari toivoo suomalaisille tuotteille nykyistä suurempaa arvostusta.
Artikkelia täsmennetty 16.6. kello 10.25: Riikka Poutanen kertoo, että venäläinen kuljetuskopteri lensi rajan suuntaisesti pihan ohi. Pihaan tulleita kolmea loikkaria Poutanen ei nähnyt itse, vaan kuuli seuraavana päivänä, että kyse oli ollut loikkareista. Bensan korkean hinnan vuoksi hän pyöräilee töihin joinakin päivinä, mahdollisuuksien mukaan.