Luonnonvaraisen ennätyskuusen runko ilmestyy näköpiiriin melkoisen patikoinnin jälkeen pienestä notkelmasta. Siinä mättäällä seistessä, metsän pohjalla, auringonvalon pääsemättömissä, ei heti tajua, että nyt ollaan hyvin arvovaltaisessa seurassa – Suomen uljaimpien puiden juurella.
Ennätyspuun ympärillä kasvaa harvinaisen jylhiä kuusia ja mäntyjä. Männyt ovat yli 35-metrisiä ja pisimmät kuuset nousevat yli 40 metrin.
Jutun pääkuvana olevan videon helikopterikameran kuva todistaa kuinka Suomen pisin kuusi kurkottaa metsässä muiden puiden yläpuolelle.
Jotta saisi edes aavistuksen siitä, kuinka korkealle puut kurkottavat, on mentävä aivan viereen ja katsottava niiden runkoa pitkin taivaaseen. Peruuttaminen juurelta ei auta, koska silloin ei näe metsää puilta, eikä puita metsältä.
Mutta se tulee selväksi, että tietty yksilö kohoaa muita väkevämmin kohti valoa. Se on noin 150-vuotias metsäkuusi (Picea abies), jonka latvus tavoittaa auringonpaisteen useita metrejä naapureitaan korkeammalla.
Suomen pisin luonnonvarainen puu on viralliselta nimeltään ”E10450”. Tunnus on maalattu sen runkoon jo lähes näkymättömiin haalistuneella värillä.
Lempinimeä sillä ei ole, mutta alan harrastajat tuntevat sen ”Vesijaon kuusena”.
Sen viime vuonna mitattu virallinen pituus on 45,10 metriä.
Tärkeimmät selittäjät luonnon ihmeille ja oikuille ovat maantieteellinen sijainti ja kasvupaikka. Nyt ollaan Päijät-Hämeen Padasjoella, Vesijaon alueella: Suomen parhaassa paikassa metsäkuusen kasvaa.
Tämän tietää kertoa ISTV:n oppaana toimiva Pekka Helminen, joka viettänyt yli 40-vuotisen työuransa Vesijaon metsissä erilaisissa tehtävissä. Nykyään hän toimii tutkimusinsinöörinä Luonnovarakeskuksessa.
– Tämä on lehtomaista kangasta, joka on kuuselle hyvä, rehevä paikka. Kuusi sijaitsee kumpareiden välissä, joista valuu ravinteita notkon pohjaan. Moreenimaa ei kuitenkaan ole liian kosteaa, Helminen sanoo.
E10450 kasvaa pienessä notkossa, viitisen metriä alempana kuin moni pitkänhuiskea toverinsa. Sen on joutunut pinnistelemään koko ikänsä kohti valoa.
– Kyllä geenitkin vaikuttavat pituuskasvuun, Helminen muistuttaa.
Suomen pisimmän kuusen maanpäälliset juuret ja niistä lähtevä runko näyttävät hämmästyttävän tavanomaisilta.
Ei siis mahtirunkoa, eikä järeitä alaoksia. Tämä yksilö on keskittänyt kaikki voimansa ylöspäin kipuamiseen. Valttia ovat hoikkuus, suoruus ja vähäoksaisuus.
Ennätyskuusen sutjakka runko on läpimitaltaan vain 58 senttiä (mitattu 1,30 metrin korkeudelta). Se ei näytä ohenevan, vaan jatkuu saman paksuisena vielä 20 metrin korkeuteen.
– Se on runkomuodoltaan mahdottoman hyvä yksilö. Vähäoksainen, eikä sinä ole paksuja ”mutterioksia” ja oksakulmaltaankin se on hyvä. Tämä on todellinen valioyksilö, Helminen kehuu vanhaa tuttuaan.
Helmisen mukaan Vesijaon kuusi löydettiin jo 1990-luvun alussa, kun paikalle oltiin perustamassa puuston mittauskoealaa.
– Se oli jo silloin erityisen pitkä. Mutta ei Suomen pisin, sillä ”Muuramen kuusi” tiedettiin tuolloin vieläkin pitemmäksi. Se oli yli 44-metrinen, kun myrsky kaatoi sen marraskuussa 2013, Helminen kertoo.
Helminen muistuttaa, että Suomen pisin puu on Punkaharjulla kasvava 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Se on metsänviljelyalueelle istutettu yksilö.
– Tämä ”Vesijaon kuusi” on itänyt ja kasvaa luonnonvaraisena.
Vesijaon kuusi on ylittänyt jo kirkkaasti keski-iän. Silti se jatkaa Helmisen mukaan sinnikkäästi kasvuaan, muutaman sentin vuodessa
– Kyllä se on jo puuvanhus. Ihan tarkkaa ikää ei kuitenkaan tiedetä.
– Sitä ei ole kairattu lahoamisen pelosta. Mutta tästä ympäriltä on kairattu samankaltaisia kuusia ja tästä sekä muutamasta muusta seikasta on vedetty johtopäätöksiä. 150 vuoden ikä on minusta paras arvio.
Kukaan ei tiedä kuinka kauan Vesijaon kuusi vielä saa elää. Jos se ei kaadu, sillä saattaa olla edessä vielä vuosikymmeniä.
– Koska se on muita pitempi, niin se riski aina on, että myrsky sen kaataa. Toivottavasti se vielä pystyssä pysyy ja pitkään, Helminen sanoo hymyillen.
