Venäläinen Sberbank, suomeksi säästöpankki, on vanha ja perinteinen rahalaitos: tsaari Nikolai I perusti sen vuonna 1841. Nykymuotoisena osakeyhtiönä se on ollut olemassa vuodesta 1991 lähtien – tuolloin Neuvostoliitto hajosi, ja sosialistinen suunnitelmatalous vaihtui kapitalismiin.
Sberbank ei ole mikä tahansa pankki. Sberbankin yhteys Venäjän federaatioon ja siten Kremliin on hyvin tiivis, sillä valtiollinen Venäjän keskuspankki omistaa siitä osake-enemmistön. Sberbankin etu on Venäjän valtion etu ja päin vastoin: liikepankkijättiläistä pidetään samanlaisena valtion politiikan jatkeena kuin Gazpromia, Rosneftia tai Rosatomia.
Venäjän valtio edellyttää, että kaikki sen hallitsemat yhtiöt tilittävät omistajille vähintään puolet tuotostaan osinkoina. Sberbank on kuitenkin Bloombergin mukaan yrittänyt pyristellä viime vuosina irti tästä velvoitteesta, vedoten talouden yleiseen epävarmuuteen ja tarpeeseen pitää taseensa kunnossa. Ensi vuonna valtio kuitenkin odottaa saavansa Sberbankilta parin-kolmen miljardin euron osinkotulot. Se on mukava lisä federaation budjettiin, jota rasittaa öljyn hinnan lasku.
Sberbankin tämän vuoden kolmannen kvartaalin nettotulos oli 228 miljardia ruplaa eli reilut kolme miljardia euroa, enemmän kuin analyytikot olivat ennustaneet. Korko- ja palkkiotuotot nousivat edellisestä vuodesta peräti 18 prosenttia. Bloomberg arvioi lukujen perusteella, että Sberbank on erittäin hyvin tuottava.
Ainoa merkittävä uhka Sberbankille on pakotesota Yhdysvaltain kanssa. Kongressissa on vireillä lakiesityksiä merkittävistä uusista Venäjän vastaisista pakotteista, jotka iskisivät suoraan Venäjän pankki- ja rahoitusjärjestelmään ja vaikeuttaisivat ulkomaista maksuliikennettä.
Financial Times -lehden mukaan mahdollisten uusien pakotteiden ei kuitenkaan odoteta menevän läpi kongressissa ennen ensi vuoden maalis-huhtikuuta, sillä kongressi järjestäytyy välivaalien jälkeen vasta tammikuussa.
Mahdolliset uudet tiukat pakotteet voisivat notkauttaa Sberbankin markkina-arvon alaspäin ja heikentää myös ruplan arvoa. Siitä lähtien kun senaatin pakotehankkeet tulivat julkisuuteen viime keväänä, ovat tallettajat vetäneet noin miljardin euron arvosta rahaa ulos Sberbankin valuuttatileiltä. Talletuspako loppui lokakuussa.
Sberbank on jo lännen pakotteiden kohteena, sillä sen katsotaan olleen mukana Krimin valtauksessa ja Itä-Ukrainan sodassa rahoittamalla valtion vihamielisiä toimia Ukrainaa kohtaan. Sberbankilla ei ole pankkitoimintaa länsimaiden saartamalla Krimillä, mutta se on sijoittanut satoja miljoonia dollareita Jaltassa sijaitsevaan luksushotelli Mrijaan. Hotelli joutui Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotelistalle marraskuun alussa, kun siellä pidettiin Moskovan järjestämä investointifoorumin kokous.
Sberbank on jättiläinen
- Venäjällä on 14 000 Sberbankin konttoria ja 77 000 pankin käteisautomaattia.
- Sberbankilla on noin 140 miljoonaa henkilöasiakasta ja kaksi miljoonaa yritysasiakasta. Pankki itse arvioi, että sen asiakaskuntaan kuuluu 60 prosenttia Venäjän asukkaista.
- Toimintoja Sberbankilla on 22 maassa. Työntekijöitä on yhteensä 300 000.
- Vertailun vuoksi: Pohjoismaiden suurimmalla finanssipalvelukonsernilla Nordealla on tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä 10 miljoonaa henkilöasiakasta, 700 000 yritysasiakasta ja 30 400 työntekijää.
Lähteet: Sberbank, Nordea
