The invasiivisia lajeja Meksikossa Ne ovat sellaisia, jotka eivät ole kotoperäisiä, mutta pystyvät asettumaan luonnollisiin ekosysteemeihin ja uhkaamaan alkuperäistä biologista monimuotoisuutta, taloutta tai kansanterveyttä. Monet niistä ovat tulleet vahingossa, mutta osa on päästetty metsästyskäyttöön tai siksi, että ne olivat ei-toivottuja lemmikkejä.
Tässä Amerikan maassa on jo kuvattu yli 724 invasiivista lajia, mukaan lukien kasvisto ja eläimistö. Näistä 43 on maailman 100 vaarallisimman joukossa. Seuraavaksi aiomme nähdä joitain tässä luettelossa olevista eläimistä, joten älä missaa tätä AnimalWised-artikkelia se oninvasiivisia lajeja Meksikossa, esimerkkejä, ominaisuuksia ja valokuvia.
Nopal-koi (Cactoblastis cactorum)
Nopal-koi, joka tunnetaan myös nimellä Nopal-koi, on koi, joka on yksi vaarallisimmista invasiivisista lajeista maailmassa. Tämän perhosen toukat Ne ruokkivat suvun kaktuksia Opuntia. Meksiko on maa, jossa on eniten lajeja Opuntia maailmassa, joten näiden toukkien läsnäolo on erittäin tärkeää.
Tämä kyltymätön laji on aiheuttanut yli 25 miljoonan hehtaarin viikunakaktuksen kuoleman Australiassa ja miljoona hehtaaria Etelä-Afrikassa. Meksikossa se havaittiin vuonna 2006 Isla Mujeresissa, Quintana Roossa ja myöhemmin Isla Contoyssa. Vuonna 2009 se katsottiin hävitetyksi, mutta sen uudelleen ilmestyminen kaupallisten kuljetusten kautta tai Louisianasta ei ole poissuljettua.
Tavallinen kimalainen (Bombus impatiens)
Tavallinen kimalainen on eräänlainen hymenopterani Kanadasta ja Yhdysvalloista. Meksikossa sitä on käytetty pölyttäjänä taimitarhoissa. Nykyään on olemassa kirjaa populaatioista, jotka on perustettu heidän pakeneessaan taimitarhoista.
Tämä invasiivinen laji Meksikossa voi hybridisoitua kotoperäisten lajien kanssa Bombus (B. ephippiatus ja B. wilmattae). Lisäksi se on patogeenien vektori Nosema bombi ja Crithidia bombi joista tulee usein myös hyökkääjiä.
Muut invasiiviset hyönteiset Meksikossa
Muut hyönteiset, jotka on luokiteltu invasiivisiksi lajeiksi Meksikossa, ovat:
- Tulimuurahainen (Invicta solenopsis)
- Aasian pitkäsarvikuoriainen (Anoplophora spp.)
- Tiikerihyttynen (Aedes albopictus)
Afrikkalainen jättietana (Achatina fulica)
Jättiläinen etana on kotoisin Itä-Afrikasta. Meksikossa ja monissa muissa osissa maailmaa se otettiin tarkoituksella käyttöön elintarvikeresurssina. Lisäksi, kuten monia muita etanoita, sitä käytetään usein lemmikkinä ja sen hallitsematon vapautuminen ympäristöön.
Tästä nilviäisestä on tullut polyfaginen maatalouden tuholainen, joka syö monenlaisia viljelykasveja. Se lisääntyy erittäin nopeasti ja on vaaraksi uhanaisille alkuperäiskasveille. Lisäksi se kilpailee kotoperäisten etanoiden kanssa ja on kasvien ja nilviäisten patogeenien lähde.
Muut invasiiviset nilviäiset Meksikossa
Jättiläinen afrikkalainen etana on yksi Meksikoon tuoduista eläimistä, mutta Meksikossa on enemmän esimerkkejä nilviäisistä, jotka on luokiteltu invasiivisiksi lajiksi:
- Harmaa etana (Deroceras reticulatum)
- Seeprasimpukka (Dreissena polymorpha)
- Aasian simpukka (Corbicula fluminea)
Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)
Kirjolohi on kotoisin Tyynestä valtamerestä, Japanista Baja Californian osavaltioon (Meksiko). Vaikka se on kotoperäinen laji Meksikosta, se ei ole kotoisin suurimmasta osasta maata, jonne se tuotiin 1800-luvun lopulla kalastuskäyttöön. Lisäksi maatilaa on yli 100 eri puolilla maata.
Se on lohikala, joka palaa jokiin kutemaan, joten se on sekä suolaista että makeaa vettä. Se ruokkii selkärangattomia ja kotoperäisiä kaloja vähentäen niiden määrää ja vaarantaen ne. Lisäksi se uhkaa suuria alkuperäiskaloja ja on aiheuttanut monien niistä sukupuuttoon ympäri maailmaa. Itse asiassa sitä pidetään yhtenä haitallisimmista invasiivisista lajeista.
Muut invasiiviset kalat Meksikossa
Kaikki Meksikon invasiiviset kalat ovat kotoperäisiä lajeja, jotka on tuotu osavaltiosta toiseen. Tästä syystä ne on luokiteltu invasiivisiksi eläimiksi. Ne ovat seuraavat:
- Matalote (Carpiodes carpio)
- Punainen teltta (Cyprinella lutrensis)
Afrikkalainen kynsisammakko (Xenopus laevis)
Afrikkalainen kynsisammakko on sammakkoeläin kotoisin Etelä-Afrikasta. Sitä käytetään laajalti tieteellisissä kokeissa, ja se on joskus karannut laboratorioista. Lisäksi niitä myydään lemmikkinä, minkä vuoksi monet ihmiset ovat luultavasti vapautaneet ne luonnossa.
Meksikossa tämä anuraani tuotiin toissijaisesti joistakin Kalifornian (USA) olemassa olevista populaatioista. Se on yleinen lihansyöjäsammakko, joka saalistaa monia kotoperäisiä lajeja. Niiden joukossa ovat selkärangattomat, kalat ja jopa muut sammakkoeläimet. Myös mahdolliset alkuperäiset petoeläimet eivät voi hallita sitä, koska se on niin myrkyllistä.
Muista Meksikossa invasiivisiksi lajeina luokitelluista sammakkoeläimistä vain härkäsammakko (Lithobates catesbeianus).
Floridan kilpikonna (Trachemys scripta)
Floridan kilpikonna, punakorvainen kilpikonna tai maalattu kilpikonna on yksi suosituimmista kilpikonnaista lemmikkikaupassa. Se tulee Yhdysvalloista, josta se on valloittanut maailman monien sen ostaneiden ihmisten mielivaltaisen vapauttamisen vuoksi.
Nämä kilpikonnat ovat kaikkiruokaisia eläimiä ja voivat syödä monenlaista ruokaa, mukaan lukien suojeltuja sammakkoeläimiä. Lisäksi se sopeutuu monenlaisiin elinympäristöihin ja on erittäin alueellinen ja ahne. Siksi se kilpailee erittäin tehokkaasti kotoperäisten kilpikonnien kanssa ja syrjäyttää ne elinympäristöstään. Ne voivat myös hybridisoitua niiden kanssa tai välittää heille sairauksia.
Muut invasiiviset matelijat Meksikossa
Nämä ovat esimerkkejä matelijoista, jotka on luokiteltu invasiivisiksi lajiksi Meksikossa:
- Tulisisko (Agama agama)
- Uusi Guinean vihreä python (Morelia viridis)
- Leopardigekko (Eublepharis macularius)
Harjas miná (Acridotheres cristatellus)
Harjas miná on Sturnidae-heimoon kuuluva lintu tulee Aasiasta. Sen alkuperä Meksikossa on lemmikkieläinten vapauttaminen tai pakeneminen.
Tämä sammi lisääntyy jopa 3 kertaa ympäri vuoden, joten se asuu luonnossa lyhyessä ajassa. Se uhkaa kotoperäisiä lintulajeja kilpailemalla niiden kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Lisäksi ne voivat kantaa taudinaiheuttajia ja loisia, kuten lukuisia punkkeja ja vaarallista lintumalariaa.
Muita invasiivisia lintuja Meksikossa
Jotkut Meksikossa invasiivisiksi lajeista luokitellut linnut ovat:
- Afrikkalainen kaulakyyhkynen (Streptopelia roseogrisea)
- Argentiinalainen papukaija (Myiopsitta monachus)
- Kramerin papukaija (Psittacula krameri)
Musta rotta (Rattus rattus)
Musta rotta on Muridae-heimon jyrsijä alunperin Intiasta. 1500-luvulla monet ihmiset matkustivat piilossa laivoilla Eurooppaan ja myöhemmin Amerikkaan. Nykyään niitä esiintyy lähes kaikkialla maailmassa ihmispopulaatioiden yhteydessä, vaikka ne menestyvät hyvin myös metsissä.
Tämä jyrsijä voi selviytyä melkein missä tahansa ekosysteemissä ja syödä monenlaisia ruokia. Se on erittäin ketterä ja pystyy kiipeämään puihin, mikä muodostaa uhan linnuille ja matelijoille. Itse asiassa niiden saapuminen saarille on aiheuttanut monien endeemisten eläinten sukupuuttoon Meksikossa. Lisäksi se on vektori patogeenien ja loisten kuljettamiseen ja aiheuttaa vakavia vahinkoja viljelykasveille ja infrastruktuurille.
Muut invasiiviset jyrsijät Meksikossa
Muut jyrsijät, jotka on luokiteltu invasiivisiksi lajeiksi Meksikossa, ovat:
- Ruskea rotta (R. norvegicus)
- Talon hiiri (Musmus musculus)
- Carolinan harmaa-orava (Sciurus carolinensis)
Kissa (Felis catus)
Kissa kesytettiin itäisellä Välimerellä yli 3000 vuotta sitten. Siitä lähtien ihmiset ovat kuljettaneet sitä mukanaan tappamaan rottia, jotka he itse ovat vahingossa tuoneet ympäri maailmaa.
Nämä kissat ovat erittäin hyviä saalistajia, ne ovat helposti luonnonvaraisia ja uhkaavat monia lintulajeja, matelijoita ja sammakkoeläimiä ympäri maailmaa. Kissat ovat tuhonneet satoja lajeja saarilla, jotka kuhisevat petoeläimiin tottumattomia endemismejä. Lisäksi kun heillä ei ole ruokaa, he kääntyvät ihmisten puoleen, jotka hyvässä tarkoituksessa auttavat heitä. Siksi ne lisääntyvät ilman rajoituksia.
Luonnonvarainen sika tai eurooppalainen villisika (Sus scrofa)
Suurin osa Meksikossa olevista villisioista on peräisin kotieläiminä pidetyistä sioista, jotka ovat karanneet tai vapautettu tiloilta. Nämä eläimet aiheuttavat paljon vahinkoa viljelykasveille ja ekosysteemeille, jotka eivät ole heidän omiaan.
Muiden häiriöiden ohella luonnonvaraiset siat kitkevät juuriltaan suuria alueita alkuperäistä kasvillisuutta, mikä häiritsee ekosysteemin kunnollista toimintaa. Lisäksi ne voivat ruokkia joitain Meksikon uhanalaisia eläimiä, kuten kilpikonnia, lintuja ja matelijoita.
Muut invasiiviset nisäkkäät Meksikossa
Nämä ovat esimerkkejä nisäkkäistä, jotka on luokiteltu invasiivisiksi lajiksi Meksikossa:
- eurooppalainen kani (Oryctolagus cuniculus)
- Jutía conga (Capromys pilorides)
Jos haluat lukea lisää samankaltaisia artikkeleita Invasiiviset lajit Meksikossa – esimerkkejä, suosittelemme siirtymään eläinmaailman Curiosities-osioon.
Bibliografia
- Liiton virallinen lehti. (3. heinäkuuta 2000). Yleinen villieläinlaki (LGVS). Viimeisin uudistus: 19.1.2018.
- Ympäristö- ja luonnonvaraministeriö. (7. joulukuuta 2016). sopimus Meksikon invasiivisten vieraslajien luettelosta. Liiton virallinen lehti, kolmas jakso.
- Lowe S., Browne M., Boudjelas S., De Poorter M. (2004). 100 maailman haitallisimmista invasiivisista vieraslajeista. Maailmanlaajuinen invasiivisten lajien tietokanta. Julkaisija Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) lajien selviytymiskomission (SSC) invasive Species Specialist Group (GEEI), 12 s. Ensimmäinen painos, englanniksi, Aliens-lehti, 12 (2000).
- Ympäristö- ja luonnonvaraministeriö (2017). Nopea invasiivisuuden arviointimenetelmä (MERI) eksoottisille lajeille Meksikossa: Cactoblastis cactorum; Bombus impatiens; Oncorhynchus mykiss; Achatina fulica; Oncorhynchus mykiss; Xenopus laevis; Trachemys scripta; Acridotheres cristatellis; Rattus rattus; Felix catus; Sus scrofa. Julkaisussa: EncicloVida, invasiiviset vieraslajit.
