"Erityisoppilaiden avustajien määrän luulisi väkisinkin kasvavan", painottaa ylivieskalaisen Katajan koulun rehtori Ulla Savela. Koulussa opetetaan luokkia 0-6.
Hän perustaa näkemyksensä muun muassa siihen, että opetussuunnitelmissa korostetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä lapsen koulutuksen tukemista. "Tosin taloudelliset olosuhteet vaikeutuvat jatkuvasti", Savela viittaa esimerkiksi Ylivieskan kaupungin pohdintoihin mahdollisista työntekijöidensä lomautuksista.
Katajan koululla työskentelee ihmisiä normaalia koulua reippaasti enemmän. Parinsadan oppilaan koulussa on vajaat 40 työläistä.
Syyt ovat selvät: koulusta löytyvät sekä Ylivieskan että Alavieskan harjaantumisopetuksen pienluokat, iltapäivätoiminta, esiopetus ja vielä yleisopetuksessa olevia lapsia, joilla on henkilökohtainen avustaja. Kaikkiaan Katajalla on 13 avustajaa.
Yhteistyö esimerkiksi Raudaskylän kristillisen opiston kanssa toi pari näyttöharjoittelijaa koululle. Toinen heistä oli ylivieskalainen Jouko Pesämaa, joka on puolivälissä aherrustaan. Hän opiskelee lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa, mikä kestää pari vuotta.
Pesämaa, 36, toimi viimeksi kuusi vuotta rakennusalalla, kunnes ammatin vaihtamiseen syttynyt kipinä roihahti liekiksi. Nyt Pesämaa työskentelee Jokilaakson Perhekodit Oy:ssä ja opiskelee ohessa.
"Halusin vaihtaa ammatin ja harrastuksen paikkoja", sivutoimisena tukihenkilönä ja perjantaikahvilan pitäjänä toiminut Pesämaa selventää.
Jokilaakson Perhekodissa on runsaat 20 yli 12-vuotiasta nuorta. Pesämaa näkee, että oman oppimisensa lisäksi hän voi viedä tuoretta viestiä nykytrendeistä yritykselleen.
"Olen nuoren iloissa ja suruissa mukana. Sosiaalitoimella ei ole rahkeita kuin saattaa nuori perhekotiin suorittamaan koulunsa loppuun. Nuoren lähiympäristö jää huomioimatta. Yritän pitää linkkejä sinne kunnossa ja käydä nuorten kotona keskustelemassa asioista."
Nuorten menneisyydessä on paljon valonarkoja asioita. Pesämaan mielestä on tärkeää, että muistoista kaivetaan esille ne hyvät asiat, joille voi rakentaa tulevaisuuden.
Rehtori Savela näkee perhekodin ja koulun erityisoppilaiden huomioimisen välillä - ainakin rivien välissä - samankaltaisuutta. Nykypäivän koulunkäyntiavustajilta vaaditaan paljon.
"Avustajillamme tulisi olla sellainen rauha, ettei työnteko menisi terapian puolelle", Savela huolehtii.
Reisjärvinen 26-vuotias Anne Kukkola, joka valmistuu erityisohjaajaksi ensi kuussa, pitää itseään välikappaleena koulun ja kodin piirissä.
"Teen ammatissani monenlaista sosiaalityötä", Kukkola kuvaa. Hän työskentelee reisjärvisellä Kalajan koululla mukautetun pienryhmän koulunkäyntiavustajana.