Nyt syödään mät­tö­hor­taa – "Rik­ka­ruo­hois­ta tulee rik­kaus­ruo­ho­ja, kun niiden arvon ym­mär­tää"

Kuuden kasvin cocktail. Piharatamo (vas.), vuohenputki, siankärsämö, voikukka, pihatähtimö ja poimulehti kasvavat läpi kesän. Kaikkia kuutta kasvia voi syödä sellaisenaan tai lisätä kypsennettävään ruokaan.

Pyhä kolminaisuus. Vuohenputken tunnistaa kolmeosaisista lehdistä.

Tuoksu auttaa tunnistuksessa.

Hortaohjaaja Kristiina Ruotsala (vas.) on hankkinut oppinsa Jouko Kivimetsältä ja tämän puolisolta Raija Kivimetsältä, jotka ovat hortoilun pioneereja Suomessa.

Kuva: Anssi Jokiranta

Parjatuista rikkaruohoista tuli takapihan superruokaa.

Villikasvien satokausi jatkuu läpi kesän.

Siinä ne kasvavat: pihan laidalla villinä pöheikkönä, vain muutaman metrin päässä omakotitalon seinustalta. Vielä jokunen vuosi sitten rovaniemeläinen kotitalousopettaja Kristiina Ruotsala olisi saattanut kiskaista tuuhealehtiset kasvit rikkaruohoina tiehensä, pois istutettujen perennojen tieltä. Vaan ei enää.

Tuoksu auttaa tunnistuksessa.

Tätä nykyä alati laajeneva vuohenputkikasvusto on Ruotsalalle kotipihan aarreaitta, josta hän poimii terveellistä syötävää ruokapöytään miltei päivittäin.

– Rikkaruohoista tulee rikkausruohoja, kun niiden arvon ymmärtää. Esimerkiksi superterveellistä ja herkullista vuohenputkea voi syödä huoletta isojakin määriä, Ruotsala sanoo.

Ruotsala tuntee takapihan ja lähimetsien kasvit, sillä hän on valmistunut vastikään hortaohjaajaksi. Sana horta tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kaikkea villiä vihreää luonnosta löytyvää syötävää. Hortaohjaajan ammattitaitoon kuuluu toimia matkaoppaana villivihannesten maailmaan eli hortoilun pariin.

– Minulle tämä on ennen kaikkea kesäharrastus, jota varten olen perustanut Nordic Horta Heart -nimisen pienyrityksen, Ruotsala kertoo.

Satoa syksyyn asti

Ruotsala nyppää pihan laidalta mukaansa joukon tuttuja kasveja: piharatamon, voikukanlehden, poimulehden ja vesiheinän eli pihatähtimön. Nämä kaikki ovat niin sanottua mättöhortaa, eli niitä voi syödä sellaisenaan salaatin tapaan tai lisätä vaikkapa keittoihin tai munakkaisiin.

Nämä tutut kasvit ovat myös ahkeria kasvamaan läpi kesän. Pihanurmen leikkuun jälkeen ne versovat aina uudelleen, joten satokausi jatkuu syksyyn asti.

Ruotsala ymmärtää, että monelle hortoilun aloittamisessa on tietty kynnys. Voi tuntua oudolta alkaa katsoa tuttuja rikkakasveja kokonaan uusin silmin. Siksi hän suosittelee osallistumaan kurssille, joka auttaa alkuun.

Hortakursseilla keskitytään nimenomaan syötävien kasvien tunnistamiseen ja turvalliseen käyttöön.

– Esimerkiksi osa putkikasveista on jopa tappavan myrkyllisiä, minkä vuoksi kasvin tunnistaminen on todella tärkeää, Ruotsala muistuttaa.

Hän ottaa esimerkiksi vuohenputken, jonka tuntomerkkejä ovat kolmiosaiset lehdet ja kourumainen varsi, jonka poikkileikkaus on kolmion muotoinen. Myös kasvin ominaistuoksu on tunnistettava.

Hulluna hortaan

Kristiina Ruotsala on saanut hortaoppinsa Raija ja Jouko Kivimetsältä, jotka ovat suomalaisia hortoilun pioneereja. Pariskunta on julkaissut useita villivihannesaiheista teoksia, ylläpitää suosittua hortoilu.fi-sivustoa ja järjestää hortakoulutusta.

Hortaohjaaja Kristiina Ruotsala (vas.) on hankkinut oppinsa Jouko Kivimetsältä ja tämän puolisolta Raija Kivimetsältä, jotka ovat hortoilun pioneereja Suomessa.

Kuva: Anssi Jokiranta

Raija Kivimetsä on taustaltaan terveystoimittaja ja pätevöitymässä fytoterapeutiksi. Hänen kiinnostuksensa villivihanneksiin heräsi jo lapsena, sillä hänen isänsä oli erämies ja ukkinsa kansanparantaja, joka hoiti ihmisiä ja eläimiä kasveilla. Jouko Kivimetsä puolestaan hurahti hortaan 90-luvulla Kreetalla, missä hän tutustui paikalliseen villikasviperinteeseen. 

– Yhtäkkiä tajusin, että meillä Suomessakin kasvaa vaikka mitä, mutta kukaan ei kerää niitä. Vielä 2000-luvun alussa villikasvit eivät kiinnostaneet juuri ketään, mutta tällä vuosikymmenellä homma on räjähtänyt käsiin, Jouko Kivimetsä sanoo.

Herkullista ja hoitavaa

Kivimetsälle hortoilu on elämäntapa, joka tarjoaa niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia.

– Saan kasveista virtaa, enkä muista milloin olisin viimeksi ollut flunssassa. Ruuansulatus toimii, ja lääkärin mukaan veriarvoni ovat kuusikymppiseksi harvinaisen hyvät.

Pyhä kolminaisuus. Vuohenputken tunnistaa kolmeosaisista lehdistä.

Lisäksi näiden terveyspommien kerääminen saa menemään luontoon ja pitää liikkeessä. Entisenä ravintoloitsijana Kivimetsä korostaa myös villivihannesten herkullisuutta.

– Moni on sanonut, että Raijan vuohenputkipiiras on parasta piirasta, mitä he ovat syöneet.

Kaiken tämän lisäksi on vielä ainakin kaksi syytä aloittaa hortoilu: ekologisuus ja taloudellisuus. Horta on lähi- ja kasvisruokaa, jonka hiilijalanjälki on käytännössä nolla. Parhaimmillaan syötävät kasvit löytyvät omasta pihapiiristä tai lenkkipolun varrelta.

Toiseksi villivihannekset eivät maksa mitään. Jokamiehenoikeuksien turvin ruohovartisia kasveja saa poimia vapaasti ilman maanomistajan lupaa.