Varhainen kylvö suojaa porkkanaa parhaiten sen päätuholaiselta porkkanakempiltä, osoittaa tuore tutkimus.
Parin millimetrin mittainen kellanvihreä porkkanakemppi on suuri ongelma porkkanan pääviljelyalueilla Suomessa. Kuusessa talvehtiva hyönteinen lentää porkkanaviljelmille kesäkuun alusta lähtien. Jos se pääsee kasvin kimppuun sirkkalehtivaiheessa, sadosta voi tuhoutua jopa kolmannes.
Hyönteisen lentohuippu on usein joko viikkoa ennen tai jälkeen juhannuksen. Sadon kannalta on ratkaisevaa, onko porkkana siihen mennessä ehtinyt kasvaa riittävän isoksi kestääkseen tuholaisen hyökkäyksen. -- Jos porkkana on kylvetty vasta toukokuun loppupuolella, lento saattaa osua sirkkalehtivaiheeseen, jolloin porkkana on herkin vioittumaan. Torjuntatoimien jälkeen kasvusto saattaa korjaantua ja näyttää päällepäin ihan hyvältä, mutta nostettaessa porkkanat paljastuvat pieniksi, rumiksi ja partaisiksi, kertoo tutkija Anne Nissinen.
Tärkeimmillä viljelyalueilla porkkanakemppejä joudutaan torjumaan useilla torjuntaruiskutuksilla vuosittain. Luomuviljelmillä torjunta onnistuu vain peittämällä taimet harsolla. Nissinen selvitti väitöstutkimuksessaan luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia porkkanakempin torjuntakeinoja kasvihuoneoloissa. Väitös tarkastetaan perjantaina Kuopion yliopistossa.
Karkote ei ajanut kemppejä pakosalle
Tutkimuksessa selvitettiin, miellyttääkö jokin porkkanalajike kemppejä muita enemmän, jolloin sitä voisi käyttää houkutuskasvina pitämässä tuholaiset poissa viljeltävältä lajikkeelta. Tutkimuksen aineistosta houkuttelevimmaksi osoittautui vanha keltainen Lobbericher-lajike, joka on vielä ruotsalaisessa siemenluettelossa.
Tutkija arvioi, että houkutuskasvi voisi olla toimiva keino vähentää porkkanakemppejä pellolta. Tämän tutkimuksen perusteella hän ei kuitenkaan vielä uskalla suositella houkutuskasvitekniikkaa. -- Houkutuskasvin tehoa pitäisi aina testata suhteessa viljeltävään lajikkeeseen.
Nissinen kokeili porkkanakemppien karkotusta myös haihtuvalla yhdisteellä, limoneenilla. Sitä esiintyy luontaisesti sekä porkkanassa että kempin talvi-isännässä kuusessa. Yhdessä ruotsalaistutkimuksessa yhdisteen on todettu toimivan, mutta Nissisen kasvihuonekokeissa limoneeni ei ajanut kemppejä pakosalle, ei porkkanalle ruiskutettuna eikä väliaineesta vapautettuna.
-- Ristiriitaiset tulokset voivat johtua siitä, että kasvihuoneessa olosuhteet ovat erilaiset kuin pellolla eivätkä kempit pysty toteuttamaan normaalisti elämänkiertoonsa kuuluvaa isäntäkasvin vaihtoa. Sen sijaan valon voimakkuus vaikutti voimakkaasti tuholaisten käyttäytymiseen laboratoriossa ja kasvihuoneessa, joissa on vaikea simuloida luonnonoloja, Nissinen pohtii. Hän toteaa, että karkotteeksi tai houkuttimeksi aiottuja aineita pitäisikin testata pellolla.