Kaukomaiden vihanneksia voi kasvattaa myös Suomessa

Japanin retikka

Japanilaisesta keittiöstä tuttu daikon eli japaninretikka on tavallista retikkaa mehukkaampi juures. Onnistuessaan viljelijä nostaa maasta puolimetriseksi venähtäneen pötkylän, joka syödään joko tuoreena tai kypsennettynä vokeissa ja keitoissa. Japaninretikan voi esikasvattaa tai kylvää suoraan avomaalle.

Korianteri

Meksikon ja Thaimaan keittiöiden perusyrtti lehtikorianteri kannattaa kylvää avomaalle vasta juhannuksen jälkeen, sillä valoisat yöt saavat kasvin kukkimaan sen sijaan, että se kasvattaisi runsaasti mausteisia lehtiä.

Paksoi ja mitsuna

Korianterin lisäksi monet kaukomaiden vihannekset kaipaavat pimeyttä tuottaakseen satoa. Siksi itämaiset kaalikasvit kuten paksoi, mitsuna ja tatsoi kylvetään vasta päivän lyhetessä keskikesän jälkeen. Mitsuna on salaattivihannes, mutta paksoi ja tatsoi kaipaavat nopean kypsennyksen. Molemmat ovat oivia vokkivihanneksia. Aikaisin kylvettyinä sekä mitsunaa, paksoita että tatsoita voi hyödyntää minivihreinä salaateissa ja leivän päällä.

Mangoldi

Mangoldia on viljelty jo vuosisatoja Euroopassa, mutta vasta nyt se alkaa tulla tutuksi pohjoisessa. Kasvista syödään värikkäät varret ryöpättyinä tai kuullotettuina. Nuoret lehdet ruoteineen ja varsineen kelpaavat salaattiin sellaisenaan.

Minimaissi, chili ja munakoiso

Lämpimänä ja aurinkoisena kesänä avomaalta saa noukkia minimaissia curryruokiin ja terassin suojaisassa nurkkauksessa kypsyvät erilaiset chilit ja munakoiso.

Bataatti

Bataattia haluaisi moni nostaa omasta vihannestarhasta, mutta siinä menee kasvuvyöhykkeiden raja. Huonekasvina bataatti sen sijaan köynnöstää hyvin, samoin kuin juurenpalasta kasvanut inkivääri. Satoa niistä ei kuitenkaan kannata toivoa.

Perussääntönä kaukomaiden vihanneksia kasvattaessa on, että päiväntasaajan tienoolta kotoisin olevat kasvit kaipaavat lasihuoneen lämpöä ja kosteutta kasvaakseen, mutta muutoin kokeiluille ei ole rajaa.