Espoolaisessa puutarhassa jatkuu kukkaloisto pitkälle syksyyn

Vaikka on jo alkusyksy, Marjatta ja Viljo Läspän puutarhassa kukkii lähes yhtä upeasti kuin heinäkuussa. Daaliat, kallionauhukset, komeamaksaruohot, punahatut ja auringonkukat ilahduttavat puutarhan omistajaa.

"Moni unohtaa puutarhaa luodessaan, että syksy on pitkä ja puutarha saisi näyttää hyvältä myös silloin. Usein päällimmäisenä mielessä ovat kesän kauneimmat kuukaudet", sanoo Marjatta Läspä.

Espoolaisessa puutarhassa riittää katseltavaa. Paritalon suuresta tontista on noin 2 000 neliötä hoidettua puutarha-alaa.

Puutarhan perustaminen aloitettiin 1970–80-lukujen vaihteessa, jolloin hyötytarha oli puutarhanhoidon a ja o. Marjapensaiden ja omenapuiden rinnalle istutettiin joitakin koristepensaita, vuorenkilpeä ja kallionauhuksia.

Hehkuva daalia, valloittava verbena

Viime vuosina puutarhakärpänen on puraissut Läspän perhettä ja kasvimäärä on lisääntynyt roimasti. Keittiötarhasta ei ole luovuttu, mutta mansikka- ja perunamaa ovat kutistuneet.

Hyötytarhan rajalla auringonkukat kurottautuvat parin metrin korkeuteen. Tänä vuonna niissä ei hehku keltainen, vaan puna-keltasävyiset kukat tuovat vaihtelua. Auringonkukkien kuihtuessa siemenkodat koristavat kasveja, ja niistä ilahtuvat myös herkuttelemassa käyvät linnut.

Daaliat ovat mainioita syksyn kukkapenkin asukkeja, mutta ne eivät talvehdi puutarhassa.

Siellä täällä pilkistää iloisen värikäs daalia. Niiden kukintojen muodoissa, väreissä ja koossakin on eroja: suurimpien halkaisija on parikymmentä senttimetriä.

Daaliat ovat mainioita syksyn kukkapenkin asukkeja. Hallan saapuessa saa daalian kauneudelle heittää hyvästit, sillä pakkanen lakastuttaa varret. Daaliat eivät meillä puutarhassa talvehdi, vaan juurakot kaivetaan syksyllä maasta ja talvetetaan kellarissa.

"Osan esikasvatan ruukuissa keväällä, osan laitan suoraan ravinteikkaaseen maahan. Kun pakkanen puraisee lehtiä ja ne tummuvat, katkaisen varret, puhdistan isoimmat multapaakut pois ja vien juurakot taimikasseissa kellariin. Talven aikana ne eivät kosteassa kellarissa kaipaa kastelua", Marjatta kertoo.

"Daaliaa on sanottu mummokukaksi, mutta minähän olenkin mummi", hän naurahtaa.

Komea daalia kiinnostaa nyt kotipuutarhureita ikään katsomatta. Daalian seuraksi Marjatta on kasvattanut jättiverbenaa. Taimet on kasvatettu itse siemenestä, vaikka kasvatus voi olla haasteellista.

Kylvö tehtiin jo talvella, helmikuussa. Taimilaatikko vietti kellarin viileydessä noin kuukauden, taimettumisen jälkeen taimet ruukutettiin erikseen, ja kesäkuussa ne istutettiin puutarhaan.

"Jättiverbenasta saa mainion verhomaisen tai sermimäisen kasvin kukkapenkkiin tilaa jakamaan."

Vaivannäkö on kannattanut, sillä nyt jättiverbenat kurottautuvat jopa 1,5 metrin korkeuteen ja kukkivat komeasti. Vaikka olemus on keveä, kasvi on tukeva eikä kaadu tuulessa.

"Jättiverbena näyttää vähän pitsimäiseltä. Siitä saa mainion verhomaisen tai sermimäisen kasvin kukkapenkkiin tilaa jakamaan. Taimia saa harvoin, mutta kylväminen kannattaa", Marjatta toteaa.

"Mutta huolehdi, että kylvös ei pääse pitkässä esikasvatuksessa kuivahtamaan."

Istutus vaihtaa väriä

Kukkivia syysperennoja etsiessä kannattaa hellittää tiukoista kukintavärin kriteereistä. Ei haittaa, vaikka vaaleanpunaisena kukkiva kiinanpioni olisi oranssina kukkivan nauhuksen kanssa samalla istutusalueella.

Sama istutus voi vaihtaa väriä keskikesän pastellisesta värimaailmasta loppukesän ja syksyn keltaiseen tai oranssiin.

Kun nauhus kukkii, komistavat pionia kukinnan jälkeen enää siemenkota ja lehdet. Sama istutus voi vaihtaa väriä keskikesän pastellisesta värimaailmasta loppukesän ja syksyn keltaiseen tai oranssiin, kun valitsee kasvit kukinta-ajan mukaan.

Marjatan mielestä kallionauhus ansaitsee paikan puutarhassa.

"Sen kelta-oranssit kukat houkuttavat perhosia ja tumma lehti on kaunis myös istutuksissa. Se siementää paljon. Jos et halua uusia taimia, katko kukkavarret poikki kukinnan lopulla", Marjatta vinkkaa.

Puista tipahtelevat yksittäiset, värikkäät lehdet tuovat alkusyksyyn ripauksen haikeutta. Pian on edessä ruska-aika.

"Lehdet saavat olla nurmella hetken ennen kuin haravoimme ne kompostiin. Ne näyttävät maassa ihan kauniilta. Pitää vain oppia katselemaan syksyn kauneutta eri tavalla."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 17/2012.