"Perustuslakivaliokunnan päätöksenteko nojaa liian pieneen joukkoon asiantuntijoita"
Perustuslain soveltamisessa Suomessa nähdään puutteita, erityisesti maallikon kakkuloiden läpi katsottuna. Perustuslaillisten oikeuksien, kuten ihmisten yhdenvertaisuuden, ei nähdä saavan tarpeeksi suojaa lainsäätäjiltä, selviää ajatuspaja Liberan raportista.
Raportissa muun muassa korkeimman oikeuden (KKO) entinen presidentti Pauliine Koskelo kirjoittaa ongelmista, joita hänestä on perustuslakivalvonnassa ja perustuslakivaliokunnan menettelytavoissa.
Koskelon mielestä valiokunnan päätöksenteko nojaa liikaa pieneen joukkoon asiantuntijoita. Siksi hän lisäisi muiden asiantuntijoiden määrää. Koskelo kehittäisi myös ennakkovalvontaa nykyisestä.
– Ennakkovalvonta tarkoittaa sitä, että ennen kuin laki hyväksytään, arvioidaan liittyykö siihen perustuslaillisia vikoja. Viat voidaan korjata ennen lain voimaan saattamista.
Ennakkovalvonta ei kuitenkaan yksinään riitä. Siksi hän ehdottaa, että tulevaisuudessa olisi yksi tuomioistuin, jonka tehtäviin liitettäisiin perustuslain jälkivalvontatehtävä. Hän perustaisi erillisen perustuslakituomioistuimen tai uskoisi toimivallan ylimmälle tuomioistuimelle.
Tuomioistuinkäsittelyssä Koskelo näkee etuja, joita ei voida saavuttaa valiokunnassa.
– Perustuslakitulkintojen syntyminen on monitahoinen. Tarvitsemme viime kädessä tahon, joka pystyy muodostamaan sen tulkinnan, jota lopulta noudatetaan.
Koskelo on varma, että jälkivalvonnan lisääminen parantaisi kansalaisten mahdollisuutta vedota perustuslaillisiin oikeuksiinsa.
Tapaus yksityinen pysäköinninvalvonta
Oikeustieteen tohtori Sakari Wuolijoki nostaa esille kirjoituksessaan perustuslain tunkeutumisen yksityisten välisiin suhteisiin. Perinteisesti perusoikeudet ovat yksilön oikeuksia julkisen vallan suuntaan.
– En pidä sitä suotavana kehityskulkuna, hän sanoo.
Esimerkkinä hän käyttää yksityistä pysäköinninvalvontaa, jossa KKO ja perustuslakivaliokunta päätyivät erilaisiin ratkaisuihin. KKO:n mukaan yksityiselle alueelle pysäköivä hyväksyy sopimuksen, johon kuuluu väärästä pysäköinnistä myönnetty valvontamaksu, ei siis sakko. Valiokunta sen sijaan katsoi, että yksityisen valvontamaksun määrääminen on julkisen vallan käyttöä, joka on vain viranomaisen oikeus.
Tapaus osoittaa Wuolijoen mielestä sekavuuden, johon perustuslain soveltaminen yksityisten välisiin suhteisiin voi johtaa.
Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ei niele kritiikkiä. Hän kertoo, että monet nyt kritisoiduista linjauksista on tarkoituksella kirjattu perustuslakiin vuonna 2000.
– Väite, että meillä ei olisi jälkivalvontaa, ei pidä paikkaansa.